Miksi keväällä ahdistaa ja väsyttää?

Lisääntyvä valo vaikuttaa meihin kahdella tavalla. Toisia se pitää valveilla ja väsyttää, toisia taas ahdistaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kevätahdistus on todellinen vaiva.

Lisääntyvä valo vaikuttaa meihin kahdella tavalla. Toisia se pitää valveilla ja väsyttää, toisia taas ahdistaa.
Teksti:
Marjaana Roponen

1. Onko kevätahdistusta olemassa?

Kevätahdistus on olemassa oleva ilmiö. Ihmiset kertovat siitä, ja se näkyy myös kliinisellä puolella lääketieteessä. Sairausasteista ahdistuneisuushäiriötä liittyy kevätaikaan niillä ihmisillä, joilla on muutenkin psyykkistä oireilua.

Esimerkiksi masentunut tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava voi kokea lisääntynyttä ahdistuneisuutta keväisin.

Tämä johtuu siitä, että ympärillä muu maailma on korostuneen hyvinvoiva, eikä oma mieliala nouse samassa tahdissa.

Väestötason tutkimuksia kevätahdistuksesta ei ole olemassa, joten sen yleisyyttä on vaikea arvioida. Kevätväsymys on ahdistusta lievempi ilmiö ja siitä kuulee myös paljon ihmisten kokemuksia.

 

2. Miten valon määrä vaikuttaa ihmiseen?

Keväisellä valon määrän lisääntymisellä on ihmiseen myönteinen vaikutus. Ihmisistä tulee sosiaalisempia ja puheliaampia. Unen tarve vähenee ja ruokahalu pienenee, etenkin hiilihydraatti- ja rasvapitoisen ruoan tarve on valon lisääntymisen myötä pienempi. Fyysinen vireys ja yleinen toimintatarmo lisääntyvät, ja mieliala kohenee.

Jos valon lisääntyminen synnyttää masennuksen, ahdistuksen tai väsymyksen oireita, on kyse poikkeuksesta ja tilanne kannattaa selvitellä. Psyykkisen sairauden oireet voivat joskus tulla näkyviksi ensimmäistä kertaa keväällä valon lisäännyttyä.

 

3. Mistä kevätväsymys johtuu, jos taustalla ei ole psyykkistä sairautta?

Valolla on välitön virkistävä vaikutus ihmiseen, ja sen takia ihminen saattaa yliarvioida omat voimavaransa ja vähätellä unentarvettaan. Etenkin iltavirkut saattavat innostua valvomaan pidempään ja ulkoilla myöhempään kuin talvella, kun pimeän tulo ei automaattisesti rauhoita iltoja.

Nukkumaanmeno siis helposti viivästyy ja yöunen pituus lyhenee. Kun vielä ikkunasta tulee valoa makuuhuoneeseen, unen laatu saattaa heiketä. Ahdistukseen asti tällaisen univajeen ei kuitenkaan perusterveellä pitäisi johtaa.

Jos taustalla on ahdistuneisuushäiriö, voi elimistö reagoida valoon poikkeavalla tavalla. Valon nopea lisääntyminen saattaa aktivoida liikaa ja tuoda fyysistä vireyttä, joka ilmenee levottomuutena ja rauhattomuutena, toisinaan myös ärtyisyytenä.

Migreenipotilaiden kautta on saatu selville, että valon lisääntyminen voi pahentaa fyysistä kipua.

 

4. Miksi kellojen siirto sekoittaa joidenkin ihmisten unirytmin?

On selkeästi osoitettu, että kellojen siirto vaikuttaa joidenkin ihmisten unirytmiin häiritsevästi ja heikentää unenlaatua. Useimmiten kyse on vain muutaman päivän pulmasta, mutta jotkut ihmiset kokevat, etteivät saa koko kesänä kiinni unirytmistä. Tämä on erityinen iltavirkkujen ihmisten ongelma.

Paras ratkaisu ongelman korjaamiseksi olisi luopua kesäajan käytöstä. Jos tätä ei tehdä, on näiden ihmisten yritettävä vain sopeutua. Kellon siirroista kärsivien on syytä tarkastaa oma sosiaalinen lukujärjestyksensä: Onko itselle riittävää yöunta varten varattu tarpeeksi tunteja? Tämä asia tulisi huomioida jo hiukan ennen kellojen siirtoa.

Normaalisti aikuinen ihminen tarvitsee unta 6−9 tuntia vuorokaudessa.

Myös ulkoisista uneen vaikuttavista olosuhteista on huolehdittava: jos valo häiritsee nukahtamista, on hyvä hankkia pimennysverho tai maski, ennen nukkumisaikaa tulee välttää liiallista fyysistä aktiivisuutta ja pitää tunnelma rauhallisena.

5. Ovatko vuodenaikoihin liittyvät ahdistukset tai väsymiset tyypillisiä valon määrän vaihdellessa?

Vuodenaikoihin liittyvää oireilua on muuallakin kuin suurimman valon vaihtelun alueilla. Nimenomaan vakavaa oireilua esiintyy monilla alueilla maailmassa, mutta lievemmät oireilut, kuten väsymys, ovat selkeämmin sidoksissa valon määrän vaihteluihin.

6. Miksi monet kokevat kevään vaikeana vuodenaikana?

Tässä on se psykologinen kerros mukana. Jos mieliala on jo masentunut, ajatukset ovat useammin kielteissävytteisiä. Kun oma vointi on hyvä, huomaa luonnon puhkeavan kukkaan ja kokee elämän olevan uuden kynnyksellä.

Jos oma vointi ja vireystaso eivät kohenekaan samassa tahdissa ympäristön kanssa, masennus helposti syvenee.

7. Ahdistuvatko keväisin erityisesti itseään kohtaan vaativat ihmiset?

Tiedetään, että persoonallisuuden piirteet voivat hyvin olla taustalla syventämässä ahdistuksen tunnetta. Vaativuus saattaa korostua keväällä, kun yleinen ilmapiiri on vireämpi. Omaa persoonaansa ei voi muuttaa, mutta käyttäytymiseensä voi tietysti vaikuttaa.

Voi esimerkiksi yrittää arvioida uudelleen, mitä itseltään vaatii. Rentoutumiskeinot, kuten kevyt liikunta, mietiskely, venyttely tai musiikin kuuntelu, ovat hyviä konsteja helpottaa mahdottomia vaatimuksia.

8. Voiko valolta suojautua laittamalla verhot kiinni?

Jos valo tuo selkeästi fyysistä kipua tai levottomuutta ja ahdistuneisuutta, voi valolta hetkellisesti suojautua. Pimeään sulkeutuminen ei kuitenkaan paranna oloa, vaan pikemminkin pahentaa.

Ulkoillessa voi käyttää aurinkolaseja, ja jos valo häiritsee yöunta, on auringonpaisteesta hyvä vetäytyä illalla hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa.

9. Miten unenlaatua voi parantaa?

Unta pitää arvostaa, eli varata sille riittävästi aikaa. Ympärivuotisella kuntoliikunnalla on todella suotuisa vaikutus unenlaatuun, joten sitä kannattaa harrastaa.

Liian aktiivista liikuntaa ei suositella ennen nukkumaanmenoa, sillä elimistön virkistyminen saattaa hankaloittaa nukahtamista 2−4 tunnin ajan liikuntasuorituksen jälkeen. Kevyt iltakävely sen sijaan voi olla hyväksi nukahtamiselle.

Voimakkaalta auringonpaisteelta tulee suojautua hyvissä ajoin ennen nukkumista, joten ulkoilu on parasta ajoittaa aamuun ja päivään.

Aika ennen nukkumaanmenoa on hyvä rauhoittaa, pitää rentona ja leppoisana.

10. Mitkä muut asiat auttavat vähentämään keväistä väsymystä?

Ulkoilu ja liikunta auttavat muutenkin kuin unenlaadun kautta hyvinvointiin ja mielialan kohenemiseen. Omia voimavaroja on hyvä tarkkailla ja muistaa lepo, vaikka kevät nostaa vireystasoa.

Säännöllinen ateriarytmi ja kohtuullinen, terveellinen sekä monipuolinen ruokavalio tukevat hyvinvointia.

Päihteiden välttäminen on tärkeää, sillä alkoholi on keväällä yhtä haitallista kuin muinakin vuodenaikoina. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei alkoholin kulutus lisäänny kesää kohti.

Hyvät ihmissuhteet suojaavat tehokkaasti masennukselta ja ahdistukselta. Kannattaa vaihtaa ajatuksia muiden kanssa tavalliseen tapaan, niin huomio kiinnittyy oman voinnin sijaan muihin asioihin.

Asiantuntijana tutkimusprofessori Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

X