Kolesteroliarvot ovat huonot yllättävän monella – Näin asiantuntijat vastaavat lukijoita askarruttaviin kysymyksiin kolesterolista, ravinnosta ja elintavoista

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kolesteroli
Paljonko kananmunia saa syödä? Vastaus riippuu kysyjän sydänterveydestä.
Kolesteroli herättää valtavasti kysymyksiä, luuloja ja jopa hämmennystä. Nyt päivitetään tiedot.

Onko kolesterolipaniikki turhaa? Laskeeko LDL punariisillä? Dosentti, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen (vastauksissa T.N.) ja Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa (vastauksissa T.P.) vastasivat lukijoiden kysymyksiin.

1. Ovatko korkeat kolesteroliarvot oikeasti vaaraksi vai eivät?

T.N: Huonon kolesterolin osalta tilanne on täysin selkeä: korkea LDL-kolesteroli on varmuudella yhteydessä aivo- ja sydäninfarkteihin. Tästä ei ole asiantuntijoiden keskuudessa juurikaan kiistaa. Jos LDL-kolesterolia saadaan vähennettyä millä tahansa keinolla, sydän- ja verisuonitautien riski pienenee.

2. Mitä kolesteroli tarkoittaa?

T.N: Kolesteroli on eläin- ja ihmissoluissa muodostuva rasvamolekyyli, joka on tärkeä soluseinän rakenneosa. Koska kolesteroli ei ole vesiliukoista, veressä sitä kuljettavat erilaiset lipoproteiinit, kuten HDL ja LDL.

Eli kun puhutaan veren huonosta (LDL) ja hyvästä (HDL) kolesterolista, puhutaankin itse asiassa lipoproteiinityypistä, jonka kyydissä kolesteroli matkustaa veressä.

Näillä lipoproteiineilla on suuri merkitys. Korkeat veren LDL-kolesterolipitoisuudet voivat johtaa siihen, että LDL-kolesterolia alkaa kertyä valtimoiden seinämiin.

Nämä kertymät voivat taas aiheuttaa hitaasti kehittyvän tai äkillisen valtimon tukkeutumisen. Tällöin verenkierto tämän kyseisen valtimon huoltamalle alueelle estyy, ja kehittyy kuolio eli infarkti.

3. Onko totta, että kolesteroli on vähän kuin laastari, joka peittää todellista ongelmaa suonessa?

T.N: Laastarin tarkoitus on suojata ja hoitaa, kun taas kolesteroli toimii päinvastoin: se aiheuttaa vahinkoa. Suonen seinämään kertyessään kolesteroli muodostaa kovettuman, joka voi tukkia suonen. Eli sanoisin, että kyllä se todellinen ongelma on kolesteroli itse.

Kahvi ja kolesteroli

Kahvi kannattaa nauttia suodatettuna. © ISTOCKPHOTO

4. Olen yli kuusikymppinen, perusterve enkä käytä mitään lääkkeitä. Tarvitseeko minun huolehtia kolesterolista?

T.N: Käypä hoito -suositus ehdottaa, että kannattaa silti käydä tarkistamassa kolesteroliarvot noin viiden vuoden välein. Etenkin naisilla arvot voivat lähteä yllättävään nousuun vaihdevuosien jälkeen, vaikka ne olisivat olleet tosi hyvät aikaisemmin.

Vuosikausien takaisiin mittauksiin ei siis kannata liikaa tuudittautua: jos arvot ovat joskus olleet hyvät, se ei tarkoita, että ne välttämättä pysyisivät itsestään hyvinä koko loppuelämän.

5. Kokonaiskolesterolini on ok, mutta HDL alle suosituksen ja LDL vähän yli. Ovatko arvoni ok?

T.N: Se riippuu täysin yksilöstä. Jos olet 18-vuotias nuorimies, jolla ei ole mitään muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuin hitusen koholla oleva LDL-kolesteroli, en olisi hirveän huolissani, mutta elintapoja kannattaa aina miettiä.

Jos taas olet henkilö, joka on jo sairastanut aivo- tai sydäninfarktin, on sitä parempi, mitä matalammalle huono kolesteroli saadaan laskettua.

6. Voiko HDL-kolesterolia nostaa tai LDL:ää laskea itse?

T.N: Voi toki, ja toimivien keinojen lista on aika pitkä. Tärkein on ravinto, ja heti kakkosena tulee liikunta. Myös painonhallinnasta on apua.

Ruokavaliossa hyviä tuloksia voi saada varsinkin tyydyttyneiden ja transrasvojen saannin vähentämisen kautta. Suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti on vähentynyt, mutta keskiarvot ovat keskiarvoja: keskuudessamme on äärimmäisen askeettisesti eläviä salaatinsyöjiä ja toisaalta niitä, joiden ruokavalio ja tyydyttyneiden rasvojen saanti ovat hyvin huolestuttavalla tolalla.

Rasvan laatu

Rasvan laatu paranee, kun käyttää öljyä, margariinia ja pähkinöitä päivittäin, valitsee rasvattomia maitotuotteita ja nauttii vain harvoin runsaasti maitorasvaa sisältäviä tuotteita. Valitse vähärasvaista lihaa ja syö kalaa pari kertaa viikossa. © SUVI LAINE / SKOY

7. Alentavatko kalaöljykapselit LDL-kolesterolia?

T.P: Eivät alenna! Päinvastoin, ne voivat jopa nostaa LDL-kolesterolia jonkin verran. Sen sijaan ne voivat alentaa suurina annoksina veren triglyseridipitoisuutta. Niiden käytöstä on syytä keskustella lääkärin kanssa.

8. Vaikka kuinka yritän syödä vähemmän kolesterolia, oma kehonikin tuottaa sitä. Voiko kehon omaa kolesterolituotantoa hillitä?

T.N: Voi, ja se tapahtuu niillä samaisilla terveellisillä elintavoilla. Myös monet kolesterolilääkkeet toimivat hillitsemällä juurikin kehon omaa kolesterolintuotantoa.

9. Ikuisuuskysymys: voiko kananmunia syödä vai ei?

T.P: LDL-pitoisuutta suurentaa tyydyttyneen rasvan lisäksi ruoan sisältämä kolesteroli. Se, miten suuri vaikutus on, riippuu muun muassa perimästä.

Kananmunan keltuaisessa on runsaasti kolesterolia, jopa 250 mg/kpl. Kananmunan keltuaisten määrää onkin hyvä rajoittaa 3–4 kappaleeseen viikossa, jos veren LDL-pitoisuus on kohonnut tai on jo todettu valtimotauti.

10. Kuinka paljon perimä vaikuttaa arvoihin, ja mikä on elintapojen osuus?

T.N: Tästä ei voi antaa täysin tarkkaa arviota. Olemme yksilöitä, ja koska koko perimän vaikutusta ei vielä edes tarkkaan tunneta, niin parhaatkin arviot jäävät karkeiksi. Sanoisin, että suhde on 50–50.

kasvisvoittoinen ruokavalio

Kolesteroliin puree parhaiten kasvisvoittoinen ruokavalio, jossa on hyvä rasvan laatu, riittävästi kuitua ja vähän ruoan sisältämää kolesterolia. © JUKKA PAKARINEN / OM-ARKISTO

11. Voiko kolesteroli olla korkea laihalla ihmisellä?

T.N: Kyllä voi. Kolesterolin ja painon välinen suhde ei ole erityisen vahva, ja hoikillakin ihmisillä tavataan huonoja kolesteroliarvoja. Hoikallakin voi olla epäterveellinen ruokavalio, ja perimä nostaa kolesteroliarvoja painosta riippumatta.

12. Onko kasvisruokavalio parempi veren rasva-arvoille?

T.P: Lihan puuttuminen ei yksin takaa hyvää ruokavaliota, vaikka se osaltaan auttaakin siinä. Osa kasvissyöjistä syö runsaasti juustoa, josta kertyy merkittävästi tyydyttynyttä rasvaa. Jopa vegaaniruokavalion rasvan laatu voi olla huono, jos käytössä on pääasiassa kookosrasva/-öljy.

Sekaruokavalio kasvispainotteisena on hyvä, kun muistaa käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja ja vähentää tyydyttyneitä eli kovia rasvoja. Myös kasvisruokavalioissa pätee sama sääntö. Kokonaisuus ratkaisee!

13. Voiko vegaanilla olla korkea kolesteroli?

T.N: On sekin mahdollista, jo edellä mainituista syistä. Esimerkiksi pelkkä perimä riittää joskus siihen, että kolesteroli on korkea, vaikka söisi pelkkää kasviravintoa.

Pähkinät ja kolesteroli

Pähkinöiden – paitsi kookospähkinän – rasvasta suurin osa on pehmeää rasvaa, joka alentaa LDL-kolesterolia. © SEPPO SAARENTOLA / SKOY

14. Voisiko pähkinöillä ja manteleilla parantaa kolesteroliarvoja?

T.P: Mahdollisesti. Pähkinöiden – paitsi kookospähkinän – rasvasta suurin osa on pehmeää rasvaa, joka alentaa LDL-kolesterolia. Maustamattomia pähkinöitä ja manteleita on suositeltava käyttää noin 30 grammaa, eli kourallinen päivässä.

15. Entä kuidut – onko niistä apua?

T.P: Kyllä on. Kuitu, erityisesti liukoinen kuitu, alentaa LDL-kolesterolia. Liukoista kuitua on erityisesti kaurassa sekä palkokasveissa, hedelmissä ja marjoissa.

16. Juon perinteiseen tapaan pannukahvia. Olisiko syytä olla huolissaan?

T.P: Suodattamattomassa kahvissa kahvin rasva-aine jää juoman sekaan. Siksi 5–6 kupillista suodattamatonta kahvia päivässä nostaa LDL-kolesterolia noin 0,3–0,4 mmol/l. Espresson vaikutus on hieman vähäisempi kuin pannukahvin tai turkkilaisen kahvin. Myös osa automaatti- ja kapselikahveista on suodattamattomia. Sen sijaan pikakahvit on valmistettu suodatetusta kahvista.

Laske kolesterolia ruokavalion avulla

Ruokavaliomuutokset näkyvät kolesteroliarvoissa jo muutamassa viikossa. Teho riippuu ruokavalion lähtötilanteesta ja muutosten määrästä. Kolesteroli voi laskea jopa 30 prosenttia.

Ohjeet: Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa.

17. Ovatko suomalaisten kolesteroliarvot laskeneet vai nousseet sen jälkeen, kun elintapoihin alettiin kiinnittää huomiota?

T.N: Ne ovat laskeneet, ja lasku on huomattava. Pelkästään viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana väestön kokonaiskolesteroliarvot ovat laskeneet noin kolmekymmentä prosenttia.

Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat tehneet hyvää suomalaisten sydänterveydelle. Verenpainetasot on laskeneet, tupakointi on vähentynyt, ja ruokavaliokin on muuttunut. Lääkitykset ja hoidot ovat parantuneet, ja lääkkeitä käytetään myös ennaltaehkäisevästi.

Työikäisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on tippunut tämän neljänkymmenen vuoden aikana 80 prosentilla.

Pitkän aikavälin tarkastelussa ei siis ole kovin vaikeaa huomata, että sydänterveyteen panostaminen todella kannattaa. Tämän asian vakavuus vain oli todennäköisesti aika paljon helpompaa hahmottaa 60-luvulla, jolloin viisikymppisiä suomalaisia kuoli saappaat jalassa äkillisiin infarkteihin.

Kuitua saa täysjyväviljavalmisteista

Kuitua saa täysjyväviljavalmisteista, pavuista, linsseistä ja herneistä sekä marjoista, hedelmistä, vihanneksista ja juureksista. © PEKKA HOLMSTRÖM / SKOY

18. Missä vaiheessa korkeista kolesteroliarvoista pitäisi huolestua?

T.N: Yksiselitteistä vastausta tähänkään ei ole, vaan toimenpiteet arvioidaan yksilöllisesti ja tilanteen mukaan. Jos ei vielä sairasta sydän- tai verisuonitautia, hoitaminen kannattaa punnita kokonaisriskin perusteella. Käytännössä silloin arvioidaan muita riskitekijöitä ja niiden merkitystä: onko sinulla sukurasitteita, tupakoitko, mikä on verenpaine, minkä ikäinen olet, sairastatko diabetesta, millaiset ovat elintapasi. Koko riskitekijöiden paletti vaikuttaa valtimotaudin riskiin.

Jos taas olet jo sairastanut sydän- tai aivoinfarktin, vastaus on äärimmäisen helppo: olet hyvin suuren riskin potilas, ja tarvitaan lääkitys.

19. Olisivatko piikitettävät kolesterolilääkkeet tehokkaampia kuin tabletit?

T.N: Markkinoilla on ollut jo jonkin aikaa pistoshoitona annettavia PCSK9-estäjiä, jotka laskevat LDL-kolesterolia erittäin tehokkaasti. Niillä on kokeissa laskettu LDL-kolesteroliarvoja poikkeuksellisen matalille tasoille hyvin vähäisin haittavaikutuksin.

Lääke on kuitenkin varsin kallis, ja korvattavuuskriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Käytännössä kriteerit täyttyvät ainoastaan, jos sairastaa suvuissa periytyvää yhden viallisen geenin aiheuttamaa tautia, familiaarista hyperkolesterolemiaa.

PCSK9-estäjät vaikuttavat lupaavilta, mutta niiden saaminen on tiukassa. Ehkä joskus tulevaisuudessa nämäkin tulevat laajempaan korvattavuuteen, jolloin useammat voisivat saada niistä hyötyä.

Leipä- ja ruuanlaittorasva

Leipä- ja ruuanlaittorasvoista kannattaa valita sellainen, jossa on mahdollisimman paljon tyydyttymätöntä ja mahdollisimman vähän tyydyttynyttä rasvaa. Tällaisia ovat kaikki ei-trooppiset kasviöljyt, kuten rypsi-, rapsi- ja oliiviöljy, ja suurin osa niistä valmistetuista levitteistä ja margariineista. Leivän päälle kannattaa valita levite, jossa tyydyttynyttä rasvaa on reilusti alle ⅓ kokonaisrasvasta. © SEPPO SAARENTOLA / SKOY

20. Laskeeko avantouinti kolesterolia?

T.N: Tästä ei ymmärtääkseni ole vahvaa näyttöä. Avantouinnilla vaikuttaisi sinänsä olevan monia hyviä terveysvaikutuksia, mutta sitä ei suositella henkilöille, joilla on vaikea sydän- tai verisuonisairaus.

21. Kannattaisiko syödä kasvistanolia?

T.P: Ohjeen mukaan käytettynä eli noin 2–3 grammaa kasvistanolia tai kasvisterolia säännöllisesti päivittäin käytettynä alentaa veren LDL-kolesterolia noin 10 prosenttia.
Näitä sisältäviä elintarvikkeita voi käyttää osana terveellistä ruokavaliota, jos ruokavaliomuutos ei yksin riitä. Niitä voi käyttää myös lääkehoidon ohella.

22. Entä punariisi – olisiko siitä hyötyä?

T.P: Punariisi tai siitä tehdyt valmisteet voivat alentaa veren kolesterolipitoisuutta, koska niissä on pieniä määriä statiinia. Punariisivalmisteet ovat kuitenkin ravintolisiä, joiden laadusta, tehosta ja turvallisuudesta ei ole takeita, ja siksi niitä ei voi suositella kolesterolipitoisuuden pienentämiseen. Punainen riisi voi myös sisältää maksalle myrkyllistä aflatoksiinia.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 11/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

Putosiko kolesteroli liian matalalle?

Kolesterolia on kehon kaikissa kudoksissa. Sitä tarvitaan jonkin verran elintoimintojen ylläpitämiseen. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että elimistö sietää varsin hyvin erittäin matalia veren kolesteroliarvoja. Uusissa lääketutkimuksissa tutkittavien kolesterolitasoja on laskettu erittäin mataliksi, ja haitat ovat jääneet vähäisiksi.

Omin keinoin arvoja ei kuitenkaan voi saada vahingossa putoamaan liian alas, joten syytä huoleen ei ole.

”Varsinkin, jos ihmisellä on jo todettu sydän- ja verisuonitauti, kolesteroli ei käytännössä voi olla liian matala”, Teemu Niiranen toteaa.

”Kysymys on joka tapauksessa teoreettinen – vastaani ei ole vielä tullut yhtään potilasta, jolla olisi tällaista ongelmaa.”

Lue myös

Jaa kaverilleTilaa Seura
X