Korkean paikan kammo on suojellut ihmistä lajina – Näin pääset häiritsevästä pelosta eroon
Korkean paikan kammo on evolutiivinen jäänne, jota ilman emme olisi lajina selvinneet. Kammon voi onneksi saada hallintaan siedättämällä.
Korkean paikan kammo voi aiheuttaa epämiellyttäviä tunteita, kuten sydämentykytystä, huimausta ja hikoilua. © iStock
Korkean paikan kammo eli akrofobia on suhteellisen yleinen pelko. Siitä kärsii yksi kahdestakymmenestä ihmisestä.
Vaiva voi muodostua häiritseväksi etenkin, jos joutuu työssään syystä toisesta korkeisiin paikkoihin, oli sitten kyse maisemahissillä matkustamisesta omaan kerrokseen tai varsinaisesta kiipeilystä työtehtävien yhteydessä.
”Korkean paikan kammo ei onneksi aiheuta kovin usein suurta sosiaalista haittaa, mutta se voi töiden lisäksi rajoittaa esimerkiksi harrastamista”, kertoo Raimo Lappalainen, kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Jyväskylän yliopistosta.
Korkea paikka voi aiheuttaa kammosta kärsivälle ahdistuneisuutta ja paniikinomaisia reaktioita esimerkiksi, kun mennään lähelle kaidetta. Tällöin ihminen alkaa vältellä alaspäin katsomista ja kaiteen luo menoa, sydän voi alkaa hakata ja alkaa pyörryttää.
Siedättäminen onnistuu usein omin konstein
Korkean paikan kammosta voi onneksi oppia pois.
”Jos kammo on hyvin voimakas voi apua hakea ammattilaiselta. Useimmiten kammoa voi hoitaa kuitenkin itse, jos ymmärtää siedättämisen periaatteet”, Raimo Lappalainen kertoo.
Keskeistä kaikkien kammojen siedättämisessä on edetä vähitellen: altistaa itseään vaikeaksi kokemalleen asialle. Harjoittelua ei kannata aloittaa vaikeimmasta mahdollisesta paikasta, vaan hieman helpommasta.
Jos tavallisesti välttäisi menemästä lähelle kaidetta ja poistuisi mahdollisimman nopeasti paikalta, siedättäessä käytöstä tulee muuttaa.
”Kun pelottavaa tunnetta sietää ja viipyy korkealla paikalla, vaikka se tuntuu epämiellyttävältä, saa kokemuksen siitä, että tässä ei tapahtunutkaan mitään ikävää. Silloin pelko alkaa helpottaa.”
Vaikeusastetta voi hiljalleen lisätä, kun aivot ovat oppineet sietämään pienempiä ärsykkeitä.
Korkean paikan kammo voi olla kiusallinen, jos se häiritsee työntekoa. © iStock
Kammot ovat suojelleet ihmistä lajina
Erilaisilla kammoilla on ollut evoluutiossa lajia suojeleva tarkoitus. Kyse on siis eräänlaisesta evolutiivisesta jäänteestä – yksilöt, jotka ymmärsivät pelätä, selvisivät ja jatkoivat sukua.
”Lapsethan välttävät korkeita paikkoja luonnostaan. Kaikilla voi olla tiettyä arkuutta korkean paikassa, eikä siinä ole mitään epänormaalia. Toisilla vain on voimakkaampi herkkyys siihen, että se kehittyy kammoksi”, Raimo Lappalainen sanoo.
Evoluutiosta johtuvan herkkyyden lisäksi kammoihin liittyy Lappalaisen mukaan mallioppiminen. Jos lapsi joutuu tilanteeseen, jossa aikuinen pelkää silmin nähden korkeaa paikkaa, kammo voi tarttua.
Monet peloista, joita ihmisillä on, ovat olleet siis aikoinaan hyödyllisiä. Ne ovat luonnollinen osa ihmisyyttä. Se miksi, yksi kehittää kammon korkeita paikkoja kohtaan ja joku toinen ei, selittyy yksilöllisillä eroilla.
”Toiset ovat herkempiä kammoille ja se liittyy usein temperamenttiin. On kuitenkin hyvä tietää, että niiden kanssa voi tulla toimeen.”