Kuinka ehkäistä stressi?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Työikäisenä stressaantuneen voi olla vanhana vaikeaa selvitä aivan tavallisista arkiaskareista. Stressin hallintaa kannattaa opetella, sillä kokonaan sitä ei voi välttää.

1. Mitä stressillä tarkoitetaan?

Stressillä tarkoitetaan tapaa reagoida tilanteessa, jossa rutiinit eivät riitä eivätkä totutut toimintatavat johda toivottuun tulokseen. Stressin tarkoituksena on auttaa ihmistä keskittämään voimavaransa tiettyyn haasteeseen ja tekemään parhaansa. Tämän stressi tekee nostamalla sykettä ja aktivoimalla lihakset toimintaan sekä suuntaamalla mielemme tiettyyn kohteeseen.

Elimistön valmiustilan nosto aamukiireessä bussille juostessa on stressiä, muttei haitallista. Haitallista stressistä tulee vasta, kun se pitkittyy tai toistuu usein.

2. Kuinka stressi haittaa elämää tässä ja nyt?

Alkuun stressi nostaa elimistömme hälytysvalmiutta ja pitää meidät varpaillamme. Huomaamme sen esimerkiksi univaikeuksina, muistamattomuutena tai kärsimättömyytenä. Tässä vaiheessa stressi voi olla hyödyksi, jos se ohjaa meitä keskittymään kulloinkin käsillä olevaan asiaan.

Myöhemmin se lamaannuttaa. Kun voimavarat ovat lopussa, ihminen ei saa mitään aikaiseksi. Elimistö yrittää tällä tapaa estää ihmistä polttamasta itseään ihan loppuun. Tällöin vastustuskyky usein alenee ja flunssa pakottaa ihmisen lepoon.

3. Onko stressi syy sairaaseen vanhuuteen?

Pitkäkestoinen stressi altistaa muun muassa sydäntaudeille ja masennukselle. Se vaikuttaa myös toimintakykyyn vanhuudessa. Työiässä stressaantuneilla on tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan vanhana vaikeuksia arkiaskareissa, kuten pukeutumisessa ja puhelimen käytössä. Jatkuva kuormitus saa elimistössä aikaan myös solutason muutoksia. Se saattaa nopeuttaa solujen vanhenemista.

4. Voiko ihminen olla tietämättään stressaantunut?

Koska stressi ohjaa meitä keskittymään, se vie ajatukset omista tuntemuksista työhön ja stressi jää herkästi tunnistamatta. Se jää piiloon varsinkin, kun projektit seuraavat toisiaan eikä niiden väliin jää lepoaikaa. Ihminen oppii tavallaan pitämään tilaa normaalina, ja havahtuu vasta puolikuolleena sängyn pohjalta.

Läheiset huomaavat monesti stressin helpommin kuin itse. Uupunut pinnistelee töissä, muttei jaksa enää panostaa kotitöihin tai kodin ihmissuhteisiin.

5. Mikä työelämässä stressaa?

Kiire saa ihmisen painamaan sata lasissa ja unohtamaan itsensä huoltamisen muun muassa tauottamalla työtä. Myös työn vaatimusten ja voimavarojen välinen epätasapaino stressaa, samoin työpaikalla tapahtuvat muutokset ja epävarmuus sekä huono työilmapiiri. Yksi huono asia työpaikalla ei vielä ole ongelmaksi, useampi yhtäaikainen kyllä.

Stressiä voi kokea kaikilla elämänalueilla. Monella esimerkiksi vapaa-aika on nykyään kellotettua, jolloin elimistölle ei jää aikaa palautua.

6. Miksi toinen sietää stressiä toista paremmin?

Ihmiset ovat eri lailla herkkiä reagoimaan stressiin. Perimä vaikuttaa osaltaan temperamenttiimme ja siten siihen, miten herkästi ja voimakkaana stressin koemme. Mitä suurempi stressiherkkyys ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hän stressaantuu.

Varhaiset elämänkokemukset vaikuttavat ihmisen stressiherkkyyteen. Pienenä koetut, voimakkaat stressikokemukset lisäävät herkkyyttä aikuisena. Rauhallinen ja tasainen lapsuus suojaa stressin haitoilta.

Omaa reagointitapaa paineistaviin tilanteisiin on vaikea muuttaa, sen sijaan keinoja toimia tilanteessa voi. Stressinhallintaa voi opetella. Siinä harjaantunut sietää paineita toista paremmin.

7. Kuinka stressiä hallitaan?

Oman tilanteen säännöllinen arviointi on oleellinen osa stressihallintaa: tarvitaanko muutoksia vai jatketaanko entiseen tapaan. Jos muutokset ovat tarpeen, mietitään millaisilla keinoilla tilannetta voisi helpottaa. Töiden suunnittelu ja erilaiset listat ovat stressinhallintaa nekin.

Stressiin voi puuttua vain, jos tunnistaa sen aiheuttajan. Jos esimerkiksi töissä on liikaa tekemistä, asia tulisi ottaa puheeksi oman esimiehen kanssa. Yhdessä voitaisiin miettiä esimerkiksi aikatauluja uudelleen. Jos tilanteeseen ei voi vaikuttaa, kannattaa pitää itsensä hyvässä kunnossa ja esimerkiksi nukkua kunnolla ja pitää töissä taukoja.

8. Kuinka stressiä ehkäistään?

Stressiä ei voi välttää. Olennaista on, että ihminen palautuu siitä välillä. Työpäivän jälkeinen vapaa-aika ja viikonloput on tarkoitettu palautumiseen. Palautuminen on tehokasta, kun pyrkii tekemään vapaalla mahdollisimman erilaisia asioita kuin työssä. Fyysisesti hyväkuntoinen ihminen sietää stressiä huonokuntoista enemmän.

Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että ihminen itse uskoo selviävänsä paineistavista tilanteista. Niissä on hyvä palata ajatuksissa menneeseen ja miettiä, mikä aiemmin auttoi selviämään. Vaikkeivät keinot tällä kertaa tehoaisi, jo niiden muistelu vahvistaa uskoa selviytymisestä. Kerran tiukasta paikasta päässyt selviää siitä suurella todennäköisyydellä toistekin. Myös mahdollisuus keskustella töistä tai pyytää tarvittaessa apua vahvistaa uskoa selviytymiseen ja vähentää haitallista stressiä.

9. Ehtiikö stressiä torjua kesken työpäivän?

Aivot tarvitsevat huilia. Väsymys heikentää niiden toimintavarmuutta. Pienetkin katkokset työn keskellä lepuuttavat. Työpaikalla taukoja syntyy luontevasti, kun ottaa tavaksi hoitaa asiat työtovereiden kanssa kasvotusten ja nauttii lounaan muualla kuin työpöydän ääressä. Lepoa on jo se, että nostaa katseen minuutiksi työstä ja venyttelee tai kävelee työhuoneen ympäri.

Lyhyt rentoutushetki mahtuu mihin väliin tahansa. Tietoinen syvään hengittäminen on yksinkertaista rentoutumista, se hidastaa hengitysrytmiä ja rauhoittaa mielen.

10. Milloin stressi on hyväksi?

Stressi edistää sopeutumistamme hankaliin tilanteisiin. Lyhyellä tähtäimellä se toimii liikkeelle laittavana voimana ja ilman sitä moni asia jäisi hoitamatta. Hankalista tilanteista selviytyminen tekee hyvää itsetunnolle.

Asiantuntijana Kirsi Ahola, työterveys-psykologian dosentti, Työterveyslaitos.

Seura 45/2013

X