Kuinka nestehukka hoidetaan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kesäkuuma kuivattaa varsinkin vanhat ja lapset. Hellepäivinä vesipullo kannattaa pitää matkassa mukana.

1. Kuinka paljon nestettä kuumalla ilmalla pitäisi nauttia?

Aikuinen tarvitsee päivässä puolitoista litraa nestettä, mutta helteellä nesteentarve saattaa kaksin-, jopa kolminkertaistua. Elimistö pyrkii kuumassa viilentämään itseään lisäämällä pintaverenkiertoa ja hikoilua. Hikoilu poistaa elimistöstä paitsi nestettä, myös elektrolyyttejä eli suoloja. Nestettä tarvitaan luonnollisesti enemmän, jos helteellä tekee jotain fyysistä.

Vaikka ruoka ei välttämättä maistu kuumalla kelillä, syömistä ei kannata lopettaa. Ruoassa on suoloja ja sokereita. Monesti vesipitoiset vihannekset, kuten vesimeloni, maistuvat helteellä.

2. Uskaltaako helteellä lähteä hikihölkälle?

Uskaltaa, jos on liikkunut aiemmin ja samankaltaisissa oloissa. Ensimmäistä maratonia en suosittele juoksemaan yli 25 lämpöasteessa, ellei ole harjoitellut vastaavissa olosuhteissa. Perussairauksia sairastavan kannattaa jättää hikiliikunta viileämpään säähän.

Helteeseen varaudutaan juomalla riittävästi ennen ja jälkeen suorituksen sekä sen aikana. Alle tunnin mittaisella lenkillä ei tarvitse välttämättä juoda vettä, sitä pidemmillä kyllä. Jos liikuntasuoritus kestää pari tuntia ja enemmän, pelkkä vesi ei riitä nesteytykseen. Silloin tarvitaan suoloja sisältävää nestettä, kuten urheilujuomaa. Pari tuntia ennen suoritusta voi vielä kulauttaa muutaman desilitran. Juuri ennen treeniä ei kannata juoda laseittain tai neste hölskyy ikävästi mahassa.

3. Mistä tietää, että pitää juoda lisää?

Janon tunne, väsymys, heikotus, pahoinvointi ja päänsärky ovat merkkejä nestevajeesta. Niitä ennen olisi pitänyt havahtua muihin nestevajeesta kieliviin merkkeihin, kuten vähäiseen syljen eritykseen ja tah-mean tuntuiseen suuhun sekä vähentyneeseen virtsaamistarpeeseen.

Kun elimistön vesipitoisuus laskee, elimistö alkaa tehostaa nesteen imeytymistä takaisin kudoksiin. Tällä tapaa se pyrkii huolehtimaan elintärkeistä toiminnoista. Nestehukasta kärsivä ihminen huomaa tämän siitä, että virtsa muuttuu väriltään tummaksi ja alkaa haista voimakkaalle. Tilanne on todella paha silloin, kun nestettä ei riitä hieksi asti ja elimistön lämpötila nousee.

4. Miksi vanhukset kuivuvat muita herkemmin?

Aikuisen elimistöstä noin 60 prosenttia on vettä, mutta vanhuksella enää noin 40 prosenttia, joten pienempikin nestehukka haittaa häntä enemmän. Vanhana janon tunne heikkenee ja siksi riittävästä nesteytyksestä huolehtiminen herkästi jää. Iäkkäillä ihmisillä voi olla paljon sairauksia ja lääkkeitä, jotka lisäävät kuivumista. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien hoidossa käytetyt beetasalpaajat ja nesteenpoistolääkkeet.

Lapsi kuivuu aikuista herkemmin, koska pienellä nestevarastotkin ovat pienet. Lapsi ei osaa oma-aloitteisesti rauhoittaa touhujaan helteellä ja vetäytyä varjoon lepäämään. Leikin tuoksinassa juominen tahtoo unohtua.

5. Kuinka nestehukkaa hoidetaan?

Elimistöstä kadonnut neste pitää korvata uudella, mutta pikkuhiljaa – kerralla ei kulauteta kolmea litraa. Jos käsillä on vain vettä, juodaan sitä ja jos mahdollista sekoitetaan joukkoon hiven sokeria ja suolaa. Jos saatavilla on laimeaa mehua, kivennäisvettä tai urheilujuomaa, kannattaa juoda niitä. Ripulin hoitoon tarkoitetut, jauheesta veteen sekoitettavat korvausjuomat ovat hyviä, sillä ne sisältävät oikeassa suhteessa suoloja ja sokereita. Niitä kannattaa pakata mukaan aina, kun lähtee matkalle kohteeseen, jossa on vaarana sairastua turistiripuliin. Ripuli yhdessä kuuman kelin kanssa aiheuttaa nopeasti haitallisen nestehukan kelle tahansa.

Kannattaa hakeutua viileään paikkaan ja keventää vaatetusta, jottei nestehukka pahene hikoilun vuoksi.

Jos nestehukkaa kiusaa lasta tai vanhusta, tulee ottaa yhteys lääkäriin.

6. Entä ehkäistään?

Tasainen juominen pitkin päivää ehkäisee kuivumista. Aterialla kannattaa juoda ylimääräinen lasi vettä ja aterioiden välissä lasi, pari. Helteellä kannattaa pitää juomapulloa mukana.

Seuraavan päivän rankkaan liikuntasuoritukseen voi varautua jo edellisenä päivänä ja lisätä tällöin juomista. Kovin myöhään illalla ei kannata lipittää, jottei yö kulu vessajuoksuun.

7. Riittääkö vesi hellejuomaksi?

Vesi, kivennäisvesi ja laimea mehu ovat hyviä hellepäivän juomia. Energiajuomat kannattaa jättää väliin. Ne sisältävät runsaasti kofeiinia, joka suurina määrinä heikentää nestetasapainoa. Koska niissä on paljon sokeria ja ne ovat väkeviä liuoksia, ne imeytyvät hitaasti ja laittavat monesti mahan sekaisin.

8. Pitääkö juotavan olla kehonlämpöistä?

Kyseessä on sitkeässä elävä uskomus, jonka mukaan kehonlämpöinen juoma imeytyisi kylmää paremmin. Väitettä ei ole todistettu oikeaksi tieteellisesti. Juoma lämpiää mahalaukussa, joten jos kylmä maistuu haa-leaa paremmalta, antaa mennä vain! Imeytymisen kannalta lämpötilaa tärkeämpää on juoman väkevyys. Jotta juoma imeytyisi eikä jäisi hölskymään mahaan, se ei saa olla liian väkevää – esimerkiksi tuoremehu kannattaa laimentaa vedellä.

Monissa trooppisissa maissa juodaan lämpimiä juomia, sillä ne viilentävät kehoa lisäämällä hikoilua. Kuppikaupalla en silti suosittele kenelläkään kuumaa juotavaa kesähelteellä, sillä lisääntynyt hikoilu edistää nestehukkaa. Kahvi ja tee ovat itsessään diureetteja, eli niiden juominen poistaa elimistöstä nestettä entisestään. Jokaista juotua kahvikupillista kohden tulisi nauttia lasi vettä. Erikoiskahveista jopa puolet voi olla maitoa, joten niiden nauttiminen voi helteellä olla perinteistä suodatinkahvia järkevämpää.

9. Miten alkoholi vaikuttaa nestetasapainoon?

Alkoholi on diureetti, joka lisää virtsaneritystä. Lasillinen illallisella ja olutpullollinen saunajuomana eivät vielä kuivata elimistöä, päivän vietto sangriakannun seurassa saattaa sen jo tehdä – ellei sen lisäksi juo kunnolla vettä. Helteellä saunominen vaatii nestetankkausta, mutta muulla kuin alkoholilla. Runsas alkoholinkäyttö yhdessä saunomisen kanssa kasvattaa tapaturmien ja sydän- ja aivoverenkiertoperäisten kohtausten vaaraa.

10. Voiko vettä juoda liikaa?

Elimistön elektrolyyttitasapaino voi mennä hillittömästä vedenjuonnista sekaisin siinä kuin nestevajeestakin. Jos kerralla juo useamman litran vettä, veren natriumpitoisuus laskee ja solut turpoavat, mikä voi pahimmillaan olla kohtalokasta.

Sydämen ja munuaisten vajaatoimintaa potevilla on nesterajoituksensa, josta heidän tulee keskustella lääkärinsä kanssa.

Asiantuntijana Katja Nissinen, laillistettu 
ravitsemus-
terapeutti, Diacor.

Seura 24/2014

X