Kun rinnasta löytyy kyhmy tai patti, onko jo kiire lääkäriin? Näin vastaa asiantuntija 10 kysymykseen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Rintojen tutkinta
© ISTOCKPHOTO
Säännöllisesti rintansa tutkiva nainen huomaa, jos rinnoissa on jotain poikkeavaa. Muutoksia kannattaa näyttää lääkärille. Onko lääkärikäynnillä kiire?

1. Pitääkö aina huolestua, jos rinnasta löytyy kyhmy?

Rinnat eivät ole tasaista massaa. Ne koostuvat rauhas-, rasva- ja sidekudoksesta sekä maitotiehyistä, ja tiivis, rauhaskudoksen täyttämä alue saattaa tuntua kyhmynä.

Rinnat voivat tuntua erilaisilta eri iässä ja kuukautiskierron eri vaiheissa. Tämän vuoksi jokaisen naisen tulisi tuntea omat rintansa eli tutkia ne säännöllisesti käsin ja katseella peilin edessä.

Näin nainen tietää, millaiset hänen rintansa normaalisti ovat ja huomaa poikkeamat helpommin. Suihku ja saippuoitu käsi ovat hyvä pari rintojen omatoimisessa tutkimisessa.

Lääkäriin kannattaa lähteä aina, jos rintaan tulee jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Jokainen rinnasta löytyvä kyhmy ei kuitenkaan ole syöpää.

2. Onko kyhmy kainalossa vaarallinen?

Rinnan yläulkoneljänneksestä, läheltä kainaloa, löytyy tyypillisesti kyhmyistä massaa. Se on paikka, jossa on muuta rintaa enemmän rauhaskudosta. Tällaista rintaa kutsutaan mastopaattiseksi rinnaksi, ja se on ihan normaali rinta.

Pienellä osalla naisista rintarauhasta ulottuu myös kainalon alueelle eräänlaisena rinnan häntänä, mikä voi tuntua kyhmyisyytenä.Kyhmyn sijainnista ei kuitenkaan voi päätellä sen laatua.

Suurin osa rintasyövistä tulee rinnan yläulkoneljännekseen, ja kainalossa tuntuva kyhmy voi olla imusolmukkeessa oleva, syövän etäpesäke. Tässäkään tapauksessa ei kannata jäädä arvuuttelemaan kyhmyn laatua, vaan lähteä lääkäriin.

3. Mistä on kyse, kun kyhmy kasvaa nopeasti tosi isoksi?

Kun nuoren naisen rinnasta löytyy kiinteä, liikkuva kyhmy, kyse on usein hyvänlaatuisesta sidekudoskasvaimesta eli fibroadenoomasta. Ne voivat kasvaa nopeasti isoiksi, silmin nähtäviksi möykyiksi. Keski-ikäisellä naisella niitä voi olla useita, mutta ne ovat pieniä.

Fibroadenooma paljastuu ultraäänessä. Iso fibroadenooma voidaan poistaa paikallispuudutuksessa. Pienille ei tarvitse tehdä mitään. Fibroadenoomat tyypillisesti pienenevät ja häviävät vaihdevuosien jälkeen.

Mammografiassa ja lääkärissä kannattaa tutkituttaa rintojen terveys säännöllisesti.

© iStock

4. Voiko rintaan tulla rasvakasvain?

Rinnassa on talirauhasia, ja kuten muuallakin kehossa, ne voivat tukkeutua ja muodostaa rinnan iholle tiukasti ihossa kiinni olevia, ihon mukana liikkuvia talipatteja eli ateroomia. Tosin ateroomat ovat rinnassa harvinaisia.

Aterooma kannattaa poistaa, sillä siihen voi tulla bakteeri-infektio tai paise.

Lipoomat eli rasvakasvaimet ovat ihon alla, ja ne ovat ihoon ja alustaan nähden liikkuvia. Rinta ei ole lipoomienkaan tyyppipaikka, ne tulevat pikemminkin vartalolle ja raajoihin. Lipoomat paljastuvat ultraäänitutkimuksessa, eikä niille tarvitse yleensä tehdä mitään.

5. Voiko patti hävitä itsekseen?

Jos näin tapahtuu, kyseessä on yleensä kysta eli kudosnesteen täyttämä vaaraton rakkula. Se voi hävitä itsekseen ajan myötä. Kystia voi myös tulla yhteen rintaan useita. Kysta selviää ultraäänitutkimuksella.

Kystien koko voi vaihdella, ja ne voivat olla kipeitä. Kipu kaikkoaa saman tien, kun lääkäri tyhjentää kystan. Tyhjennettyyn kystaan ruiskutetaan ilmaa. Se vaurioittaa kystan seinämää, jolloin kysta surkastuu. Ultraäänitutkimus ja hoito voidaan tehdä yleensä samalla kerralla.

6. Entä jos koko rintaan sattuu?

Tyypillinen rintasyöpä ei aiheuta kipua, mutta toisaalta rintasyöpään voi liittyä rinnan kipua. Jos kipu on uusi oire, rintaa kannattaa lähteä näyttämään vastaanotolle.

Kipu ja rinnan aristaminen ovat eri asia. Rinnat voivat aristaa ja tuntua painavilta ennen kuukautisia, sillä rauhaskudos reagoi elimistön hormonimuutoksiin.

7. Onko kova kasvain aina syöpää?

Toisinaan kuulee sanottavan, että kova, ihossa kiinni oleva kyhmy olisi aina syöpää. Oikeasti kyhmyn pehmeys tai kovuus ei kerro sen laadusta. Jos rinta on kovin tiivis, hyvänlaatuinenkin kasvain voi tuntua kovalta.

Rintarauhasen sidekudokseen tuleva, harvinainen phylloidi on kiinteä, mutta se ei automaattisesti ole pahanlaatuinen. Koska siitä voi kehittyä sellainen, se pitäisi poistaa.

Pahanlaatuisen kasvaimen todennäköisyys alkaa lisääntyä selvästi nelissäkymmenissä. Viisikymppisellä rintasyöpä on jo niin tavallinen, että seulontamammografiat aloitetaan tuossa iässä.

8. Onko kyhmyn kanssa kiire?

On erittäin harvinaista, että kyhmynä rinnassa tuntuva syöpäkasvain lähettäisi muutamassa viikossa etäpesäkkeen ja leviäsi dramaattisesti. En silti jäisi odottelemaan minkäänlaisen kyhmyn kanssa viikkokausiksi, vaan varaisin pikimmiten ajan terveyskeskus- tai työterveyslääkärille.

Hän tunnustelee rinnat, soliskuopat ja kainalot. Hän katsoo, tuleeko rinnoista eritettä tai onko niissä silminnähtäviä muutoksia, kuten nännin vetäytyminen.

Lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen mammografiaan tai ultraäänitutkimukseen. Jos rinnassa on oireita, saa lähetteen yleensä molempiin tutkimuksiin.

9. Miten kasvaimen laatu selviää?

Ensin nainen käy joko ultraääni- tai mammografiatutkimuksessa: yleensä nuoret naiset käyvät ultrassa ja yli viisikymppiset mammografiassa. Tutkimuksia käytetään myös rinnakkain, sillä ne täydentävät toisiaan.

Mikäli kuvantamistutkimuksissa näkyy muutos, sen laatu selviää paksuneulanäytteestä tai leikkaamalla muutos ja lähettämällä se patologin tutkittavaksi.

Rinnan leikkaushaava.

© iStock

10. Jos noudattaa terveitä elintapoja, voiko olla kyhmyjen suhteen huolettomampi?

Rintasyövän riskitekijöistä tunnetaan esimerkiksi lapsettomuus, myöhäiset vaihdevuodet, ylipaino ja hormonikorvaushoito. Enemmistöön rintasyövistä ei kuitenkaan liity mitään riskitekijää. Siten terveitä elämäntapoja noudattavakaan nainen ei ole syövältä suojassa.

Esimerkiksi Japanissa rintasyöpä oli harvinainen ennen maan länsimaistumista. Länsimaisessa elintavassa ja ympäristössä on jotain, mikä altistaa syövälle.

Jokaisen naisen kannattaa tutkia rintansa kerran kuussa. Jos naisella on kuukautiset, hyvä ajankohta tähän on niiden jälkeen. Ohjeet löytyvät esimerkiksi netistä tunnerintasi.fi-sivustolta.

Aina kun käy gynekologin vastaanotolla, kannattaa pyytää lääkäriä tutkimaan rinnat, sillä lääkäri ei välttämättä tee tätä rutiinisti.

Asiantuntijana Tiina Jahkola, dosentti, plastiikkakirurgi, Suomen Kirurgiyhdistyksen Rintarauhaskirurgian sektion puheenjohtaja.

X