Miksei tuberkuloosista puhuta enää kuolemantautina?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© SA-kuva
Tuberkuloosilla on ollut pelottava maine. Miksi tuota kuolemantautia ei enää kavahdeta?

Mikä tuberkuloosi?

Suomessa tuberkuloosi tappoi vielä 1900-luvun alussa kymmeniä tuhansia ihmisiä.

”Lääkehoito ei tullut kertaheitolla. 1930- ja 1940-luvuilla huomattiin, että uusilla lääkkeillä parantuneiden potilaiden oireet palasivat. Huomattiin, ettei yksi lääke riitä, vaan rinnalle tarvitaan toinen. Nykyisin hoito aloitetaan neljällä eri lääkkeellä,” kertoo tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteeri Tuula Vasankari.

Taudin nujertamiseksi riittävä lääkeyhdistelmä otettiin Suomessa käyttöön vasta 1970-luvulla, jolloin taudin ilmaantuvuus oli vielä 70 tapausta 100 000 asukasta kohti.

 

Millainen tauti?

Tuberkuloosin hoito vaatii usean lääkkeen yhdistelmähoidon 6–12 kuukauden ajan. Bakteeri tarttuu huonosti ja vain hengitysilman välityksellä – ei esimerkiksi kosketuksesta.

”Jos 100 perustervettä henkilöä altistuu bakteerille, heistä 30 saa tartunnan ja vain kolme sairastuu tuberkuloosiin,” Vasankari sanoo.

Nykyään Suomessa todetaan vuosittain 300 tuberkuloositapausta. Noin puolet sairastuneista on yli 60-vuotiaita, joilla sairastumisen yleensä aiheuttaa lapsuudessa saadun latentin tuberkuloosin aktivoituminen.

Koko maailmassa tuberkuloosiin sairastuu yhdeksän miljoonaa ihmistä vuodessa, suurin osa kehitysmaissa. Joka viides eli lähes kaksi miljoonaa kuolee.

 

Kenen ansiota?

Hoidon kehittäjistä merkittävin oli 1920-luvulta 1950-luvulle vaikuttanut tuberkuloosilääkäri Severi Savonen. Toinen voimahahmo oli lastenlääkäri Arvo Ylppö, jonka perustamiin joulumerkkikoteihin tuotiin tuberkuloosia sairastaneiden vanhempien lapsia turvaan tartunnalta.

Lue myös:

10 kysymystä tuberkuloosista

 

X