Kuorsaava kumppani vaarantaa sekä oman että puolisonsa terveyden

Jaa artikkeliTilaa Seura
kuorsaus
Arviolta noin puolet ihmisistä kuorsaa joskus, esimerkiksi flunssaisena tai juhlimisen jälkeen. © colourbox
Kuorsaava kumppani voi vaarantaa parisuhteen lisäksi oman ja vieressä nukkujan terveyden.

1. Voiko ihminen kuorsata tietämättään?

Kuorsausta on monenlaista: kuorsausta, joka ei häiritse kuorsaajan omaa, vaan vieressä nukkuvan unta ja kuorsausta, joka häiritsee myös kuorsaajan unta.

Lisäksi on kuorsaajia, joilla kuorsaukseen liittyy hengityskatkoksia. Kahdella jälkimmäisellä uni ei ravitse eikä rentouta, mikä haittaa seuraavan päivän vireystilaa. Huonolaatuinen uni voi tuntua väsymyksenä, päänsärkynä ja keskittymiskyvyttömyytenä. Se voi myös uhata terveyttä ja aiheuttaa sydänongelmia ja masennusta.

Arviolta noin puolet ihmisistä kuorsaa jossakin elämän vaiheessa, esimerkiksi flunssaisena tai juhlimisen jälkeen.

2. Miksi naiset alkavat kuorsata vaihdevuosien jälkeen?

On arvioitu, että joka viides keski-ikäinen mies kuorsaa joka yö, ja samanikäisistä naisista puolet vähemmän. Vaiva yleistyy iän myötä. Kuusikymppisistä miehistä joka toinen ja naisista joka kolmas rohisee.

Vaihdevuosien jälkeen naiset alkavat kuroa miesten etumatkaa kiinni. Hormonaaliset syyt saattavat osaltaan vaikuttaa tähän, sillä estrogeenin väheneminen kuivattaa ylähengitysteiden limakalvoa, ja joillain ihmisillä nenän limakalvojen kuivuus voi olla osasyynä kuorsaamiseen.

Tärkein syy vaihdevuosien jälkeiseen kuorsaukseen lienee iän myötä kertyvä ylipaino ja ikääntymiseen liittyvä nielun kudosten veltostuminen.

Ylipainoisille ihmisille on kertynyt kaulan ympärille rasvaa, mikä ahtauttaa hengitysteitä. Kuorsausääni muodostuu, kun ilmavirtaus saa nielun kudoksissa aikaan värähtelyä.

3. Onko kuorsaaminen vaarallista?

Kuorsaus on vaarallista, jos siihen liittyy hengityskatkoksia, sillä ne saattavat altistaa esimerkiksi aivo- tai sydänongelmille.

Kuorsaus itsessään on vaarallista myös silloin, jos se haittaa nukkumista ja aiheuttaa päiväväsymystä. Tokkuraisuus ja väsymys lisäävät paitsi kuorsaajan myös hänen kanssaan samassa huoneessa nukkuvan henkilön tapaturmariskiä.

4. Miten kuorsausta voi vähentää?

Ylipainoisen kannattaa pudottaa painoa. Jo muutaman kilon painonlasku saattaa auttaa kuorsaajia ja katkospotilaita.

Jotkut kuorsaavat vain selinmakuulla. He voivat koettaa vähentää kuorsaustaan paidalla, jonka selkämykseen on ommeltu tasku tennispalloa varten. Asentohoitoon on kehitetty myös tyynyillä varustettuja vöitä. Nämä keinot tuntuvat sen verran ikäviltä, että ihminen nukkuu mieluummin kyljellään.

Yömyssyn ja tupakoinnin jättäminen auttavat. Alkoholi rentouttaa nielun lihaksia liikaa, ja tupakka lisää turvotusta ylähengitysteissä. Rauhoittavat lääkkeet altistavat kuorsaukselle.

Tukkoinen nenä ja isot nielurisat laittavat hengityksen korisemaan. Syy nenän tukkoisuuteen voi olla lääkkeillä hoidettavassa allergiassa, nenän limakalvon hyvälaatuisissa kasvaimissa tai nenän väliseinän vinoudesta johtuvassa nenän anatomisessa ahtaudessa. Polyypit hoituvat lääkärin vastaanotolla, ja väliseinän vinous leikkauksella.

5. Auttaisiko tyynyn vaihto?

Joskus kuorsaaminen saadaan aisoihin tyynyä ja patjaa vaihtamalla.

Tyyny vaikuttaa pään ja kaularangan asentoon. Kun tyyny on sopivan korkuinen, se muuttaa pään asentoa. Tällöin kaularanka ojentuu hivenen ja ylähengitystiet pysyvät avoimina. Tyyny valitaan aina yksilöllisesti.

Kun patja on käyttäjälleen sopimaton, nukkuja hakeutuu usein selinmakuulle.

6. Löytyykö apu apteekista?

Kuorsauksen itsehoitoon myydään suihkeita ja laastareita. Ne saattavat auttaa joitakin, useimpia eivät, sillä kuorsauksen syyt vaihtelevat.

Jos syy on vaikkapa nielun rakenteessa tai purennan ongelmissa, laastari ei niihin auta.

Jotkut ovat saaneet avun hampaiden väliin laitettavasta kuorsauskiskosta. Se tuo alaleukaa hivenen eteenpäin, jolloin ilma kulkee nielussa entistä paremmin.

Itse selvittäisin syyn kuorsaukseen ensin lääkärin luona ja hankkisin vasta sitten siihen hoidon ja mahdolliset välineet.

7. Milloin kuorsaajan kannattaa lähteä lääkäriin?

Lääkäriin lähdetään aina, jos kuorsauksesta on haittaa itselle tai kumppanille. Jos kuorsaus vie toistuvasti seuraavasta päivästä puhdin kuorsaajalta tai vieruskaverilta, tarvitaan lääkärin apua.

Kuorsausääni voi hetkittäin kohota 80 desibeliin, mikä vastaa äänenvoimakkuudeltaan liikennettä tai huutoa. Ennen pitkää melu ja siitä seuraava väsymys alkavat haitata parisuhdetta.

8. Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla lääkäri katsoo potilaan nieluun, tutkii nenän, purennan, leukojen ja kaulan asennon ja punnitsee potilaan. Lisäksi käydään läpi, mitä oireita, lääkkeitä ja sairauksia potilaalla on.

Vastaanottokäyntiin kannattaa varautua äänittämällä vaikka kännykällä kuorsausääntä. Jos äänet viittaavat hengityskatkoksiin, potilaalle tehdään unirekisteröinti. Sitä varten hän saa laitteen yöksi kotiin. Laite rekisteröi muun muassa sydämen sykkeen, veren happiosapainetta, hengityskatkoksia, pallean liikkeitä jne.

Tallentuneiden tietojen perusteella lääkäri pystyy määrittelemään, kuinka vakavia unenaikaiset hengityskatkokset ovat ja päättämään hoidosta.

9. Miten lääkäri hoitaa hengityskatkoksia?

Jos kuorsaukseen liittyy vakavia hengityskatkoksia, potilas saa usein käyttöönsä CPAP-laitteen. Laitehoito pitää unen aikana ahtautuvat ylähengitystiet auki. Hoito tapahtuu nenälle asetettavan maskin kautta johdettavalla ilmanpaineella. Laitetta käytetään joka yö jatkuvasti.

Nykyiset CPAP-laitteet ovat kooltaan pieniä ja pitävät vain hiljaista hurinaa.

Useimmat laitteen saaneista ovat tyytyväisiä hoitoon, sillä sillä sen vaikutus unen laatuun ja seuraavan päivän virkeyteen on suuri.

10. Onko kuorsaukseen ja katkoksiin leikkaushoitoa?

Aiemmista nielun suurista laajennusoperaatioista on lähes täysin luovuttu niihin liittyvien haittojen ja huonojen tulosten vuoksi.

RFA eli radiotaajuushoitoa voi suositella kuorsaajille, jolla on ongelmia tukkoisen nenän vuoksi. Hoidossa supistetaan nenäkäytävän sisällä olevia pullistumia eli kuorikoita sähköllä kuumennettavalla elektrodilla. Hoito on nopea, ja se voidaan tehdä vastaanotolla paikallispuudutuksessa.

Jos kuorsaajalla on isot nielurisat, niiden poisto voi helpottaa kuorsausta.

Asiantuntijana Mauri Koskinen, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Terveystalo Kouvola.

X