Kuorsaus nakertaa läheisyyttä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Anssi Keränen
Olli vetää hirsiä hyvin äänekkäästi, joten hänet on häädetty nukkumaan sohvalle. Mitä se tekee avioliitolle?

Taas Marjut herää raivon vallassa. Hän tönäisee Ollia kylkeen ehkä tarpeettomankin kovasti.

Kuorsaus taukoaa vain vartiksi, minä aikana Marjut ei ehdi nukahtaa uudelleen.

Koko yö menee taistelussa kuorsausta vastaan. Aamulla molemmat ovat väsyneitä ja kireitä toisilleen.

Ei auta, vaikka Olli nukkuisi missä asennossa. Meteli alkaa aina melkein välittömästi, kun hän käy pitkäkseen.

Olli alkaa nukkua olohuoneen sohvalla, mikä ahdistaa molempia.

Mies on kuorsannut aina, mutta mekkala pysyi vielä jotenkuten kurissa ennen lihomista. Ennen kuorsaus oli lähinnä flunssakausien ja baari-iltojen jälkeisten öiden ongelma.

Nyt kuorsaus on joka ainoa yö kestämättömän kovaäänistä – se kuuluu jopa korvatulppien läpi, eivätkä kuorsaussuihkeetkaan auta.

”Etkö sinä voisi laihduttaa”, Marjut saa lopulta sanottua miehelleen.

Ollin mielestä Marjut painostaa häntä, mikä tuntuu Ollista loukkaavalta. Mutta mitä muuta Marjut voisi tehdä, kun hän haluaa miehensä takaisin vierelleen nukkumaan?

Samassa sängyssä nukkuessa molemmat olivat niin väsyneitä, että työpäivistä hereillä selviäminen vaatii ponnistelua.

Kun Olli nukkuu sohvalla, pariskunta pystyy nukkumaan koko yön häiriöttä. Samalla kuitenkin hellyys on vähentynyt huomattavasti. Arkiset halailuhetket ennen nukahtamista jäävät helposti väliin.

Onko keski-ikäisen pariskunnan nyt vain tyydyttävä kohtaloonsa, johon kuuluu läheisyyden jatkuva väheneminen, vai voisivatko he vielä tehdä jotain parantaakseen keskinäistä suhdettaan?

Seura 01/2015

Vastuu suhteesta molemmilla

Marjut ja Olli ovat monen parin tutun ongelman edessä: yöt erikseen sujuvat väistämättä paremmin unen kannalta kuin yöt yhdessä. Kuitenkin se tuottaa harmia ja kaipausta, kun kumppanin läheisyys ei olekaan senttien päässä yöllä havahtuessa.

Vaihtoehtoina eivät missään nimessä ole vain nämä, joita Marjut ja Olli nyt pohtivat. Jos tilanne tuntuu mahdottomalta unien kannalta, on tietenkin järkevää, että he nukkuvat erikseen. Unen vähyys vaikuttaa voimakkaasti mielialaan ja lisää ärtymystä ja parin välisen hellyyden hankaloitumista.

Ollilla on vastuu omasta voinnistaan ja painostaan. Marjut voi kertoa omat toiveensa, mutta vastuu omasta hyvinvoinnista säilyy Ollilla. Sen sijaan vastuu suhteesta jakautuu molemmille. Jos tilanne vaatii erikseen nukkumista, se on vain hyväksyttävä ja vaikutettava siihen mihin voidaan, eli hellyyteen. Pari voi vaikka iltaisin lueskella vierekkäin samassa sängyssä ennen nukkumaanmenoa tai aamulla lisätä vartin lisää yhteiselle kahvihetkelle. Kuorsaus ei ole vain tahdosta kiinni, mutta hellyyden lisääminen tällaisessa tilanteessa pitkälti on.

Maaret Kallio, Seksuaali-terveysklinikan erityisasiantuntija, Väestöliitto

Onko halua läheisyyteen?

Eri huoneissa nukkuminen ei sinänsä vie läheisyyttä ja hellyyttä suhteesta. Jos läheisyys poistuu, sen vievät muut jutut. Pari voi viettää vaikka aamuin illoin yhteistä aikaa sängyssä ennen kuin käydään varsinaisesti nukkumaan. Kysymys kuuluu, onko kummallakin halua olla toisen lähellä?

Jos on tyytymätön jollain tavoin toiseen ja ha-luaa syystä tai toisesta moittia toista, siihen antaa tilaisuuden toisen sellainen piirre, joka itseä ärsyttää: toisen ruokailutavat, kunto, harrastukset tai ylipaino. Jos itsellä ei samaa pulmaa satu olemaan, silloin voi nostaa omanarvontuntoaan antamalla opastusta toiselle, ”itsekontrolliin kyvyttömälle”.

Ihmisillä on erilaisia riippuvuuksia, eli pyrkimyksiä ahdistuksen tai pahan olon poistamiseen vaikka ruoalla, juomalla, netillä, pornolla tai seksillä. Se, jolla ei ole samaa ahdistuksen poistamisen keinoa, voi kokea olevansa jollakin tavoin parempi. Ylemmyydentunto voi antaa suojan omia ahdistuksia vastaan: ”Onneksi minä en ole tuollainen.”

Läheisessä suhteessa on mahdollista tulla toimeen erilaisten harmien ja haasteiden kanssa. Suhteessa, joka ei toimi, haasteet on mahdollista nähdä toisen viallisuutena. Marjutin ja Ollin olisi varmaan tarvetta luotailla oman suhteensa toimivuutta.

Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

X