Lapsenlapsi tuijottaa vain kännykkäänsä – miten häneen saa yhteyden?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mitä tehdä, kun mummon mussukasta on kasvanut murkku?
Mummon mussukasta on kasvanut lävistetty kapinoijamurkku. Raijasta tuntuu kuin yhteys tyttöön olisi katkennut kokonaan.

Raija-mummo ja Nea-tyttö ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä. Mummola on toiminut hoitopaikkana Nealle jo vauva-ajoista lähtien. Nean toinen sana olikin mummo, heti äidin jälkeen.

Raija-mummo nautti nukkeleikeistä, hiekkalaatikkoreissuista ja pitkistä keinutuksista. Kerran kesässä Nea ja Raija-mummo kävivät huvipuistossa, mitä Nea odotti aina innolla viikkokausia.

Nean leikki-ikä on nyt kuitenkin vaihtunut teini-ikään. Muutos on raju. Söötistä tytöstä on kuoriutunut kapinoija, joka haluaa meikata räikeästi ja on ottanut lävistyksen huuleensa.

Raija-mummo on ymmällään, kun lapsenlapsen murrosikä on saattanut tilanteeseen, ettei mummo enää tiedä, mitä Nean kanssa kuuluu tehdä?

Omat lapset eivät aikanaan kapinoineet niin näkyvästi, ja heidän kanssaan Raija vietti normaalia arkea kotona. Keitti ruoat ja huuteli lapset pihoilta takaisin sisälle.

Nyt kun eläkkeellä olisi aikaa viettää laatuaikaa ainoan lapsenlapsen kanssa, niin lapsenlapsen murrosikä onkin muuttanut tytön ihan oudoksi.

Mikään ei tunnu kelpaavan: eivät nuket, eivät kirjat eivätkä edes huvipuistot. Mummon ostamat vaatteet jäävät käyttämättä.

Nea on kiinnostunut mummolle vieraista asioista, kuten älypuhelimestaan ja tabletistaan, joilla tyttö tuntuu roikkuvan kaikki päivät. Siellä Nea käy keskusteluja kavereidensa kanssa mummolassa käydessäänkin. Tyttöön on vaikea saada kontaktia, sillä ei voi tietää, milloin tämä kuuntelee.

Mummon ruoat kelpaavat edelleen Nealle, mutta herkkuja tämä ei syö. Ei edes yhtä pullaa, ettei liho. Sitäkään mummo ei ymmärrä, sillä hän haluaisi leipoa Nealle niin kuin ennenkin.

Miten Raija onnistuisi lähentymään uudestaan lapsenlapsensa kanssa?

Lapsenlapsen murrosikä vie uuteen vaiheeseen

Normaaliin murrosikään kuuluu etäisyyden otto ja irtautuminen aiemmista asioista. Entiset mummon luomat mukavat yhdessäolon muodot joutuvat yhdessä hetkessä romukoppaan. Tästä meidän isovanhempien ei kannata kuitenkaan loukkaantua.

Isovanhemman kannattaa soluttautua mukaan nuoren kiinnostuksen kohteisiin ja miettiä, mitä sellaista sieltä löytyisi, mikä kiinnostaisi molempia.

Tänä päivänä moni nuori on kiinnostunut terveellisistä valinnoista. Jotkut näistä saattavat kummastuttaa isovanhempia, mutta niitä kannattaa silti kunnioittaa.

Nea ja Raija voisivat etsiä mielenkiintoisia reseptejä ja laittaa ruokaa yhdessä. Siinä ohessa jutustelu sujuu usein ihan huomaamattakin. Vaatteiden hankinta ihmistaimelle hankaloituu, kun hänelle ilmaantuu oma tahto. Raija ja Nea voisivat lähteä yhdessä shoppailemaan.

Nuoret neuvovat usein mielellään isovanhempia tietoteknisissä kysymyksissä. Missä tietokone -tai mobiiliasioissa Raija voisi pyytää Nealta perehdytystä?

Yksi hauska yhteinen ja todennäköisesti Neaakin kiinnostava hanke voisi olla netin kuvakirjaohjelmalla tehty ”Kirja Neasta”. Raija ja Nea kävisivät yhdessä läpi valokuvia Neasta vauvaikäisestä alkaen ja valitsisivat kirjaan ne mieluisimmat. Kirjan sivuille kirjoitettaisiin mukavista yhteisistä muistoista.

Yhteisen tekemisen ja jakamisen myötä isovanhemman ja teini-ikäisen lapsenlapsen välille voi syntyä uudenlainen suhde. Sitä kannattaa vaalia.

Väestöliitossa on juuri aloitettu puhelinneuvontapalvelu isovanhemmille. Palveluun voi soittaa myös nimettömänä kaikista isovanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Asiantuntija: Minna Oulasmaa, perheneuvonnan koordinaattori, Väestöliitto

Lue myös:

Murkku ei puhu, paiskoo ovia ja kerjää rahaa – kauanko tätä vielä kestää?

X