Lehmänmaito vs. kauramaito – Kumpi on terveellisempi ja järkevämpi vaihtoehto?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Luonnollisuus ei takaa, että tuote on terveellinen, ja prosessoitu tuote ei ole automaattisesti epäterveellinen.
Luonnollisuus ei takaa, että tuote on terveellinen, ja prosessoitu tuote ei ole automaattisesti epäterveellinen. © iStockphoto
Maitosota käy kuumana. Kumpi voittaa ravitsemuskisan: lehmänmaito vai kauramaito? 

Lehmänmaito ja kauramaito ovat kissanhännänvedon kohteena, mikä on tehnyt maidosta joko tai -juoman. Kahteen leiriin linnoittautuneet riitapukarit sättivät vastapuolta: joko lehmänmaito on kaikkien modernien terveysongelmien alku ja juuri tai kauramaito ällöttävää lisäainelitkua, joka ei sovellu edes kompostin kasteluun.

Pelissä on paljon tunteita: maidolla on pohjoismaisessa ruokaympyrässä vakiintunut paikka. Kyse on paitsi ruokakulttuurista, myös viljelijöiden toimeentulosta, planeetan tulevaisuudesta ja omasta hyvinvoinnista.

Mutta jos maitoja vertaa ravitsemuksen näkökulmasta, kumpi on terveellisempi ja järkevämpi vaihtoehto?

1. Energia

Ruokajuomaksi tarkoitetut kauramaidot ovat kalorimäärältään lähellä rasvatonta maitoa, kun taas kahviin tarkoitetut barista-tyyppiset kauramaidot vertautuvat energiasisällöltään lähinnä punaiseen maitoon.

Maidosta barista-kaurajuomaan siirtyvä ahkera kahvikissa voi netota kahvimaidon vaihdosta energiaa joitakin kymmeniä kaloreita enemmän päivässä, mutta näin pienellä muutoksella tuskin on painonhallinnan kannalta merkitystä.

2. Proteiini

Kaurajuomassa on vain noin kolmasosa maidon proteiinimäärästä, ja laatukin on erilainen: maidossa on kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kaurajuomassa ei. Keskivertosuomalaiselle tämä tosin ei ole mikään ongelma – saamme proteiinia jopa yli tarpeen.

3. Rasva

Kauramaitojen rasvapitoisuus vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Kahvimaitojen rasvapitoisuus on tavallisesti noin kolmen prosentin luokkaa, ruoanvalmistukseen ja juotavaksi tarkoitetuissa kaurajuomissa noin puolet vähemmän. Täysin rasvattomia kaurajuomia markkinoilla ei ole, kun taas lehmänmaidon voi niin halutessaan valita myös rasvattomana.

4. Rasvan laatu

Rasvaisemmissakin tuotteissa kauramaidon rasvan lähde on kasviöljy, ja kotimaisissa brändeissä suositaan rypsiöljyä. Kauramaidon rasva on pääosin tyydyttymätöntä, lehmänmaidossa tyydyttyneen rasvan osuus on huomattavasti suurempi.

Lehmänmaidon juojille asiantuntijat suosittelevat lämpimästi rasvattominta vaihtoehtoa, kun taas kauramaidossa rasvan määrällä ei ole merkitystä – rasvaisempi kauramaito merkitsee korkeintaan mukavaa pikku buustia pehmeiden rasvojen saantiin.

Jos kahvimaito on valittava kauramaidon ja punaisen maidon väliltä, kaura on sydämelle ehdottomasti parempi vaihtoehto.

5. Kuitu

Maidossa ei ole kuitua, mutta kaurajuomasta voi kertyä yllättävänkin paljon kuitua. Kauramaitojen kuitupitoisuus vaihtelee puolesta puoleentoista grammaan per desilitra. S

uuri osa kauran kuiduista on vesiliukoisia beetaglukaaneja, jotka alentavat tehokkaasti verensokeria ja kolesterolia.

6. Ravintoaineet

Maidossa on luontaisesti kalsiumia, B2- ja B12-vitamiineja sekä jodia, ja maitotuotteisiin lisätään Suomessa myös D-vitamiinia.

Kaurajuomista suurin osa on rikastettu ainakin kalsium- ja B12- sekä D-vitamiineilla maitoa vastaaviksi, ja joihinkin on laitettu myös jodilisä. Luomukaurajuomissa lisiä ei yleensä ole, joten luomukaurajuoman ravintosisältö ei vastaa alkuunkaan maitoa.

Luomujuoman valitsijan onkin muistettava poimia nämä tärkeät suojaravinteet muista lähteistä.

7. Osana erikoisruokavalioita?

Kauramaito on vegaaninen, täysin laktoositon ja maidoton vaihtoehto. Ravintoainerikastetut kauravalmisteet ovat luonteva kalsiumin ja D-vitamiinin lähde maitoallergikoille jo pikkulapsesta lähtien.

Maito taas sopii sellaisenaan merkistä riippumatta myös keliakiaruokavalioon, mutta kaurajuomien kanssa on oltava tarkkana: esimerkiksi Oatlyn ja Plantin tuotteet ovat erittäin vähägluteenisia, mutta eivät gluteenittomia. Gluteenittomia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Valion Oddlygood Barista, Kaslink Aito Kaurajuoma sekä Juustoportin Friendly Viking’s Kaurajuoma.

8. Luonnollisuus

Maito on pastöroitu ja homogenisoitu luonnontuote. Kauramaidon tuoteseloste on pidempi: vaikka kyse on periaatteessa vain veteen sekoitetusta kaurasta, siihen on lisätty erinäisiä juoman koostumusta, makua ja säilyvyyttä parantavia ainesosia.

Moni hylkää kauramaidon juuri sen ”keinotekoisuuden” vuoksi. Mielikuvamarkkinointi ja kylmä tiede eivät kuitenkaan aina lyö kättä: luonnollisuus ei takaa, että tuote on terveellinen, ja prosessoitu tuote ei ole automaattisesti epäterveellinen.

9. Sopivuus eri ikäisille

Lapsille voi antaa kasvimaitoja vuoden ikäisestä alkaen. Kauramaidon nauttimisesta osana terveellistä ruokavaliota ei ole kasvaville lapsille haittaa, mutta siinä ei myöskään ole mitään ylivertaisia ominaisuuksia, jotka lehmänmaidosta puuttuisivat.

Hyvin iäkkäille ihmisille riittävä proteiininsaanti voi olla haaste, ja tämän vuoksi rasvaton tai vähärasvainen maito on ikääntyvälle usein parempi maitovalinta.

Kaikki muut ikäryhmät voivat pääsääntöisesti nauttia vapaasti sitä maitoa, mikä sattuu parhaiten maistumaan – tosin kestokulutuksessa lehmänmaidon rasvan määrällä on ehdottomasti merkitystä.

Kumpi on terveellisempi ja järkevämpi vaihtoehto?

Sekä maito että kaurajuoma ovat varsin sopivia terveelliseen ruokavalioon. Jos tavallinen rasvaton maito maistuu, tiede ei toistaiseksi tunne yhtään terveyteen pohjaavaa syytä korvata se kasvimaidolla. Sen sijaan punaisen maidon vaihtaminen kauramaitoon on fiksu ja sydänystävällinen valinta.

Kaiken ei ole aina pakko olla joko tai – useimmille parempi ratkaisu on sekä että.

Monet sekasyöjät käyttävät kaurapohjaisia tuotteita osana ruokavaliotaan. Moni juo kahvinsa mieluiten pehmeän makuisella kauramaidolla ja vaihtelee jogurtin ja kauravälipalojen välillä.

Samaan ruokavalioon voi hyvin kuulua sekä kasvi- että maitopohjaisia ruokia nyhtökaurasta mifuun – ja koska kaikista ei koskaan tule vegaaneja, ympäristönkin kannalta on järkevää keskittyä maitosotien sijaan iloisiin seikkailuihin kasvis- ja sekaruoan välimaastossa.

Viljelijän asialla voi olla valitsemalla tuotteen, joka on tehty Suomessa kotimaisesta kaurasta. Kaiken ei ole aina pakko olla joko tai – useimmille parempi ratkaisu on sekä että.

Lähteet: Voutilainen H (2019). Maitoallergisen ruokavalio, www.glu.fi

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/21.

Lue myös: Emmekö me koskaan opi syömään terveellisesti? Tutkimuksen karu tulos: Liikaa rasvaa ja suolaa – Sokeripitoiset juomat kohta maitotuotteita suositumpia

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X