Liikaunisuus sai Kiian nukkumaan jopa 20 tuntia vuorokaudessa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Liikaunisuudesta kärsivälle Kiia Laaksolle tehtiin vastikään selkäydinpunktio ja kesäkuussa on vuorossa pään magneettikuvaus. Tutkimustulosten jälkeen aloitetaan uusi lääkitys. ”Se saattaa auttaa. Odotan toiveikkaana”, hän toteaa. © silvi kaarakainen/otavamedia
Kiia Laakso sairastui liikaunisuuteen eli hypersomniaan. Hänestä tuntuu usein, että elämä menee nukkuessa ohi.

Ennen Kiia Laakso, 40, oli multitaskaaja, joka keskittyi moneen asiaan yhtä aikaa ja piti kaikki langat käsissään. Sitten hän sairastui liikaunisuuteen eli hypersomniaan. Se muutti elämän. Enää hän ei aina kykene hoitamaan edes yhtä tehtävää kerrallaan. On päiviä, jolloin hän ei pääse ylös sängystä.

Kun liikaunisuus iski

Heinäkuussa 2015 kesälomareissulla huomasin nukkuvani enemmän kuin mukana ollut, vajaan kahden vuoden ikäinen siskoni tytär. Ajattelin olevani uupunut rankan työrupeaman jälkeen. Runsaasta nukkumisesta huolimatta olin yhä väsynyt kesäloman jälkeen.

Toimin erikoisliikkeen myyjänä ja vastasin myymälän toiminnasta mukaan lukien muun muassa varastonhallinta ja tilaukset. Aloin tehdä virheitä. Väsymyskohtausten aikana olin kuin parin promillen humalassa. Aivosumussa ajatukset katkesivat kesken lauseen. Sanat menivät sekaisin ja puhuin puuta heinää.

Lopulta en kyennyt ajamaan töistä kotiin 30 kilometrin matkaa ennen kuin nukuin vähän aikaa.

Sitten käsistäni hävisi puristusvoima. En pystynyt pitämään kunnolla auton ratista kiinni.

Elokuun lopussa jäin sairauslomalle.

Vastaanotolla

Kaksi viikkoa nukuin, nousin sängystä ainoastaan syömään ja vessaan. Sen jälkeen olin edelleen väsynyt.

Minulla todettiin fibromyalgia. Ajateltiin, että liikaunisuus johtui siitä. Kokeilin siihen kolmea eri lääkettä. Ne eivät sopineet, ja yksi laukaisi migreenin.

Siinä vaiheessa epäiltiin, että vika on päässäni. Minut ohjattiin mielenterveyspuolen potilaaksi.

Syksyn aikana kokeilin välillä palata töihin. Tein aluksi lyhennettyä työviikkoa ja sen jälkeen nelituntisia työpäiviä. Jouduin lopettamaan, koska Kela ei korvannut sairauspoissaolojani työnantajalle. Se oli katkera isku. Putosin taloudellisesti tyhjän päälle.

Tammikuussa 2016 olin ensimmäisen kerran psykiatrin vastaanotolla. Hänen diagnoosinsa oli epätyypillinen masennus.

Psykiatrin teettämässä testissä huhtikuussa todettiin myös lievä uniapnea. Hoidan sitä CPAP-laitteella.

Kävin säännöllisesti psykiatrin vastaanotolla, kunnes hän totesi elokuussa, ettei väsymyksen syy ole päässäni. Hän määritti syyksi hypersomnian.

Näin hoidettiin

Sain piristävän lääkityksen, joka lisäsi muutamia valveillaolotunteja vuorokauteen. En silti ole välttämättä hereillä, vaikka olen jalkeilla. Pääni nukkuu, eikä mikään tallennu muistiin.

Rankinta oli, kun jouduin kamppailemaan saadakseni apua. Hypersomnian hoitoon ei tunnu löytyvän erikoisosaamista julkisen terveydenhuollon puolelta. Samaan aikaan taistelin toimeentulosta. Minulle puhkesi ahdistuneisuushäiriö. Sain paniikkikohtauksiin lääkityksen, jota ilman en pärjäisi.

Nykyään apunani virallisten asioiden hoidossa on sosiaalityöntekijä. Hän toimii ikään kuin ulkoisena kovalevynäni ja auttaa täyttämään erilaisia lomakkeita.

Tässä ja nyt

Pahimmillaan nukuin 20 tuntia vuorokaudessa, nykyään keskimäärin neljätoista. Välillä tunnen toivottomuutta ajatellessani, että elämä menee ohi nukkuen.

Liikaunisuus kuormittaa parisuhdettakin. Puolisoni joutuu kantamaan vastuun kaikesta, laskujen maksusta kuusivuotiaan tyttären harrastuksiin. 19-vuotias poika asuu jo omillaan.

Toivon suunnattomasti, että hypersomnia osoittautuu väliaikaiseksi. Pari vuotta ennen sairastumista ylätiehengitysinfektioni pitkittyi eivätkä lääkkeet tepsineet. Haluan uskoa, että se laukaisi liikaunisuuden. Silloin minulla on mahdollisuus parantua ja saada elämäni takaisin.

Toisaalta olen jollain lailla sopeutunut. Olen löytänyt tavan elää tässä ja nyt. Vältän kielteisiä ajatuksia. Keskityn hyvään ja kauniiseen.

Viime vuonna kokeilin kuntoutuksessa neulahuovutusta. Se laukaisi halun tehdä käsillä. Keräsin sosiaalisen median kautta ryhmän, jonka kanssa olen valmistanut kynttilöitä, saippuoita ja heijastimia. Se on henkireikäni

Liikaunisuuden syy ei aina selviä

A Hypersomnia eli liikaunisuus on harvinainen keskushermostosairaus. Siihen sairastunut nukkuu tyypillisesti 11-14 tuntia tai kauemmin hyvin sikeästi, mutta herää silti väsyneenä. Uneliaisuus jatkuu pitkin päivää. Se ei esiinny kohtauksellisesti kuten narkolepsiassa. Päiväunet ovat pitkiä, ne eivät piristä, ja niistä herääminen on vaikeaa. ”Väsymyksen vuoksi kognitiivinen toiminta ja mieliala voivat heikentyä”, toteaa neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved Helsingin uniklinikalta.
B Hypersomnia voi olla idiopaattinen, jolloin syytä ei saada selville tai sekundaarinen eli toiseen sairauteen, esimerkiksi aivokasvaimeen, liittyvä.
C Liikaunisuuden hoitoon vaikuttavat sen syyt. Idiopaattinen hypersomnia ei parane. Oireita lievitetään piristävillä lääkkeillä.

X