Vatsavaivat, unettomuus, vaihdevuodet, masennus – näistä luontaistuotteista saat apua

Jaa artikkeliTilaa Seura
© colourbox
Luontaistuotteet hoitavat vaivoja tehokkaasti, mutta myös lempeästi. Siksi moni turvautuu niihin ennen lääkkeitä.

1. Millaisiin vaivoihin luontaistuotteet auttavat?

Luontaistuotteet ovat ravintolisiä, joissa vaikuttavana aineena on usein kasveja. Ne on lain mukaan tarkoitettu ylläpitämään terveyttä ja täydentämään ravitsemusta, eivät parantamaan sairauksia, ja niitä voi ostaa vaikkapa elintarvikekaupoista.

Moni puhuu myös kasvirohdoksista luontaistuotteina. Ne ovat itsehoitolääkkeisiin rinnastettavia valmisteita, ja siksi niitä myydään apteekeissa. Niitä käytetään usein vähän lievempien vaivojen hoitoon kuin lääkkeitä. Niistä haetaan apua esimerkiksi flunssan, vatsan toimintahäiriöiden, lievän masennuksen ja eturauhasvaivojen hoitoon.

Todellisuudessa myös ravintolisillä hoidetaan sairauksia. Niistä eniten ostetaan vatsan ja suoliston hyvinvointiin tarkoitettuja valmisteita, kuten probiootteja ja kuituja sekä nivelongelmiin tarkoitettuja valmisteita, kuten kollageenia ja glukosamiinia.

 

2. Saako niistä lisäpotkua lääkehoitoon?

Luontaistuotteissa on aineita, joilla voi olla haittoja yhdessä lääkkeiden kanssa. Ne voivat voimistaa tai vähentää lääkkeen tehoa. Jos käyttää lääkkeitä, luontaistuotteiden sopivuudesta tulisi kysyä lääkäriltä tai apteekista.

Luontaistuotteet voivat täydentää muuta hoitoa silloin, kun niitä käytetään ravitsemuksen tukena. Jotkut sairaudet ja hoidot kuluttavat elimistön vitamiini- ja hivenainevarastoja, joiden täydentäminen ravintolisillä on perusteltua.

 

3. Voisiko itse kerättyjä kasveja käyttää lääkintään?

Erilaiset kuivatuista kasvinosista keitetyt teet ovat tuttuja kansanlääkinnässä. Esimerkiksi koivunlehtiteetä on käytetty virtsaamisvaivojen hoitoon. Se voi sopia niiden hoitoon tänäkin päivänä, mutta kovin tehokasta vaikutusta vaivaan ei siitä kannata odottaa, sillä vaikuttavan aineen pitoisuudet jäävät teessä vähäisiksi. Valmiissa luontaistuotteessa vaikuttavaa ainetta on enemmän.

Kun ostaa luontaistuotteen alan liikkeestä tai apteekista, saa kaupan päälle neuvoja. Voi olla, että myyjällä tai farmaseutilla olisi asiakkaan vaivaan jokin toinen, paremmin sopiva valmiste.

 

4. Mikä auttaisi flunssaan?

Kaunopunahattu on tuttu flunssan torjuja. Se aktivoi veren valkosoluja, jotka tunnistavat ja tuhoavat flunssan aiheuttajaviruksia. Jotta se tepsisi, sitä tulisi ottaa ensimmäisten oireiden tullessa ja monta kertaa päivässä – jopa muutaman tunnin välein. Nykyään sitä suositellaan säännölliseen käyttöön lokakuusta maaliskuulle henkilöille, joilla on heikentynyt vastustuskyky.

Sinkki ja C-vitamiini saattavat lyhentää flunssan kestoa, kunhan niitä ottaa jo, kun flunssa vasta varoittelee tulostaan kurkun kutinalla tai nenän tukkoisuudella. Lepo ja riittävä neste ovat tärkein flunssan hoito.

 

5. Kuinka lepyttää oikutteleva vatsa?

Maitohappobakteerit tasapainottavat suoliston toimintaa. Moni käyttää niitä ennaltaehkäisevästi esimerkiksi lomamatkoilla tai antibioottihoidon yhteydessä – tilanteissa, joissa vatsa menee herkästi löysäksi.

Ummetukseen puolestaan saa apua kuiduista, kuten psyllium- ja pellavansiemenvalmisteista, jotka lisäävät ulostemassaa.

Heikkoon ruoansulatukseen voi hakea apua entsyymeistä. Ne ovat katalyyttejä, jotka nopeuttavat ja tehostavat elimistössä tapahtuvia reaktioita ja joita elimistömme valmistaa itse. Iän myötä niiden toiminta kuitenkin heikkenee.

Kipuilevaan vatsaan voi kokeilla kamomillateetä. Se laukaisee suoliston alueen sileiden lihasten kramppeja ja helpottaa siten kipua.

 

6. Löytyisikö luonnosta harmiton apu vaihdevuosivaivoihin?

Hyvin voimakkaisiin vaihdevuosioireisiin eivät luontaistuotteet taida auttaa, mutta lieviin voi kokeilla soijaa, puna-apilaa tai humalaa. Ne sisältävät isoflavonoideja, jotka ovat samantyylisiä yhdisteitä kuin elimistön omat estrogeenit. Siksi niitä kutsutaan toisinaan kasvi- eli fytoestrogeeneiksi.

Salvia hillitsee hien eritystä ja sopii vaihdevuosioireista kuumiin aaltoihin. Mielialaoireisiin voi kokeilla mäkikuismaa.

 

7. Miten luonto lääkitsee masennusta?

Mäkikuisma on tehokas ja turvallinen tapa hoitaa masennusta silloin, kun käytössä ei ole muita lääkkeitä. Se heikentää esimerkiksi sydänlääke digoksiinin ja kolesterolin alentamiseen käytettyjen statiinien sekä ehkäisypillereiden tehoa.

Mäkikuisma vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin samalla tapaa kuin masennuksen hoitoon käytetyt serotoniinin takaisinoton estävät lääkkeet. Sitä ei saa yhdistää masennuslääkkeisiin, sillä yhteisvaikutuksena voi tulla serotoniinisyndrooma, monioireinen sekavuustila.

 

8. Mistä apu unettomalle?

Melatoniini voi helpottaa nukahtamista, kun se otetaan pari tuntia ennen vuoteeseen menoa. Melatoniini on käpyrauhasen erittämä, elimistön oma hormoni, ja toisin kuin unilääkkeet se ei yleensä aiheuta tokkuraista oloa.

Mitään nuijanukutusta ei melatoniinilla saa, vaan senkin ottamisen jälkeen pitää rauhoittua iltarutiineihin.

Melatoniini on esimerkki ravintolisästä, joka oli aiemmin reseptilääke. Sitä myydään yhä myös reseptilääkkeenä, jossa vaikuttavaa ainetta on enemmän.

 

9. Kannattaisiko luontaistuotteita tuoda matkatuliaisina?

Keski-Euroopasta voi saada luontaistuotteita hivenen edullisemmin kuin Suomesta. Sieltä uskaltaa hankkia tunnettujen, suurten valmistajien tuotteita. Sama koskee nettikauppaa: jos tuote valmistajineen on ennestään tuttu, sen uskaltaa hankkia.

Mistään päin maailmaa en lähtisi ostamaan luontaistuotteita katukaupasta.

 

10. Miksi luontaistuotteiden tehosta kiistellään?

Tuntematon on helppo teilata. Toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, Suomessa kasvirohdosten ja luontaistuotteiden käyttö ei kuulu lääkäreiden koulutukseen. Lääkärit eivät aina osaa hakea niihin liittyvää tutkimustietoa.

Luontaistuotteisiin kriittisesti suhtautuvat ihmiset tekevät herkästi yleistyksiä valmisteista ja pitävät kaikkia kasviperäisiä tuotteita tehottomina. Heiltä unohtuu usein, että arviolta puolet käytössä olevista lääkkeistä on alun perin kasvikunnasta peräisin, kuten sydänlääke digoksiini.

Osa luontaistuotteista valmistetaan samoissa tehtaissa lääkkeiden kanssa, jolloin niiden laatua valvotaan samoin kuin lääkkeiden laatua.

Osa kasvirohdoksista on lääkkeen veroisia, ja siksi niitä myydään apteekeissa, kuten esimerkiksi masennuksen käytetty mäkikuisma. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää näille valmisteille myyntiluvat ja valvoo niiden myyntiä.

Asiantuntijana Yvonne Holm, farmasian tohtori, Helsingin yliopisto.

X