Luunmurtumat yleisiä Pohjoismaissa: Onko suomalaisilla hauraammat luut kuin muilla?

Jaa kaverilleTilaa Seura
luunmurtumat
Luuston tulisi kestää oman painon verran kuormitusta arkisissa tapaturmatilanteissa, esimerkiksi jos ihminen kaatuu. © colourbox
Maitotilkka kahvissa ei riitä pitämään luustoa kunnossa. Luiden kunto on kiinni monesta tekijästä, joihin voi vaikuttaa omilla valinnoilla.

1. Miksi luut eivät ole kaikilla yhtä vahvat?

Luumassan määrä on monen tekijän summa. Tärkeimpiä ovat perimä, elintavat, näiden kahden yhteisvaikutukset sekä tietyt sairaudet ja lääkitykset. Myös sukupuoli vaikuttaa: miehille kertyy luumassaa enemmän kuin naisille.

Ruokavalio, liikuntatottumukset ja päihteiden käyttö ovat elintapoja, joiden avulla voimme itse vaikuttaa luuston terveyteen.

Ruokavalion vaikutus luustoon on suurempi kasvukauden aikana kuin vanhuudessa. Ruokavalion vaikutukset luumassaan ovat yksilöllisiä.

2. Onko suomalaisilla hauraammat luut kuin muilla?

Suomalaisilla on paljon murtumia osittain siitä syystä, että odotettavissa oleva elinikämme on varsin korkea. Ikääntyneiden ihmisten luusto on usein hauraampi ja tasapaino huonompi, ja siksi esimerkiksi lonkkamurtumia tapahtuu eniten kaikkein vanhimmille ja heikkokuntoisimmille vanhuksille.

Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella ikävakioitua esiintyvyyttä, kun murtumien määrää vertaillaan eri maiden välillä. Kun esimerkiksi lonkkamurtumien esiintyvyyttä eri maissa on vertailtu, yleinen trendi on, että murtumia esiintyy korkean elintason maissa ja pohjoisimmilla alueilla enemmän. Pohjoismaat ovat tilaston kärjessä. Tilastot kaikista maista eivät ole täysin vertailukelpoisia, mutta kertovat suunnasta.

3. Miksi luut ovat suurimmassa vaarassa rikkaissa maissa?

Yhtenä syynä lienee korkea elintaso. Kun varallisuus ja koulutus lisääntyvät, fyysiset työt ja arkiaktiivisuus vähenevät, jolloin luustolle tulee vähemmän luun lujuutta ylläpitävää kuormitusta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaukasialaista syntyperää olevat naiset olisivat alttiimpia osteoporoosille kuin aasialaiset. On kuitenkin ennustettu, että seuraavan 50 vuoden kuluessa puolet lonkkamurtumista tulee tapahtumaan Aasiassa.

4. Ovatko luunmurtumat lisääntymässä Suomessakin?

Lonkkamurtumien esiintyvyys on tasaantunut Suomessa viidentoista viime vuoden aikana. On odotettavissa, että tulevina vuosina murtumien määrä alkaa vähentyä yli 50-vuotiailla.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut useita merkittäviä muutoksia viimeisen 70 vuoden aikana. Neuvolatoiminta, ravitsemustilan, hygieniatason ja työturvallisuuden paraneminen sekä lisääntyvä tieto terveydestä vaikuttavat kaikki osaltaan hyvinvointiimme, ja se näkyy luuston terveydessä.

Näiden muutosten myötä ihmisten on mahdollista elää yhä terveempi ja aktiivisempi vanhuus.

5. Kuinka vahva luuston täytyisi olla?

Terve luusto on riittävän vahva kestämään normaalit päivän askareet. Luuston tulisi kestää myös oman painon verran kuormitusta arkisissa tapaturmatilanteissa, esimerkiksi jos ihminen vaikkapa kaatuu tai putoaa tuolilta.

6. Millä keinoilla luuston kunnosta huolehditaan?

Luuston kannalta paras ruokavalio on terveellinen ja monipuolinen, ja siitä saa riittävästi kalsiumia, D-vitamiinia ja proteiinia. Tämä yhdessä tupakoimattomuuden, vähäisen alkoholinkäytön, normaalin kehonpainon ja aktiivisen elämäntavan kanssa saattaa ehkäistä osteoporoosin kehittymisen.

Liikunnalla on murtumia ehkäisevä vaikutus, vaikka luuntiheys olisi jo pienentynyt: tasapainoa, lihasvoimaa ja ketteryyttä harjoittamalla voi ehkäistä kaatumisia.

7. Mihin D-vitamiinia tarvitaan?

Kalsiumin imeytyminen suolistosta tapahtuu kahdella mekanismilla. Sitä imeytyy passiivisesti ohutsuolen epiteelisolujen väleistä tai aktiivisesti niiden läpi. Jälkimmäinen on reseptorivälitteinen tapahtuma, ja siihen osallistuu myös D-vitamiini. D-vitamiinilla on siis tärkeä rooli kalsiumin imeytymisessä. Lisäksi sillä on myös suoria vaikutuksia luusoluihin. Siksi D-vitamiinin riittävästä saannista on tärkeää huolehtia.

Ravinnon tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat vitaminoidut maitotuotteet, levitteet ja kala. Jos nauttii maitotuotteita kolme annosta päivässä, käyttää levitteitä leivän päällä ja ruoanlaitossa sekä syö vähintään kahdesti viikossa kalaa, niin suurella todennäköisyydellä keskimääräinen päivittäinen saanti ylittää 10 mikrogrammaa, joka on suositus 0−74-vuotiaille.

Raskaana oleville ja imettäville, alle 18-vuotiaille sekä yli 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ruokavalion tueksi. Suositellun lisän määrä vaihtelee ikäryhmästä riippuen 7,5−20 mikrogramman välillä.

8. Voisiko kalsiumia saada muualta kuin maidosta?

Kyllä voi, mutta maitotuotteista kalsium imeytyy parhaiten. Maidosta saa samalla kertaa useita luustolle tärkeitä ravintoaineita, ja siksi maitotuotteiden käyttöä suositellaan.

Jos ei käytä maitotuotteita, on suositeltavaa käyttää kalsiumilla täydennettyjä elintarvikkeita tai kalsiumlisää.

Kalsiumlisä tulisi nauttia aterian yhteydessä. Kalsiumia on myös esimerkiksi seesaminsiemenissä ja pinaatissa, mutta niistä kalsium imeytyy heikommin, koska niiden sisältämät muut aineet voivat haitata kalsiumin hyödyntämistä.

9. Miksi kalsiumia ei imeydy yhtä paljon kuin sitä syödään?

Kalsium osallistuu elimistön toimintoihin muutenkin kuin osana luustoa. Sitä tarvitaan esimerkiksi veren hyytymisessä ja solujen viestinvälityksessä. Siksi elimistö säätelee kalsiumtasapainoa monella mekanismilla. Jos kehossa on kalsiumvajausta tai kalsiumin tarve on lisääntynyt vaikkapa raskauden tai pituuskasvun vuoksi, imeytyminen on tehokkaampaa. Samoin imeytyminen tehostuu silloin, kun kalsiumia saadaan ruokavaliosta niukasti.

Toisaalta myös esimerkiksi runsas kuidun, fosfaatin sekä rasvan määrä ruokavaliossa heikentää kalsiumin imeytymistä suolistossa silloinkin, kun kalsiumia tarvitaan kehossa runsaammin. Koska kalsiumin imeytymisessä on vaihtelua, sen saanti olisi hyvä jakaa tasaisesti pitkin päivää eikä pelkästään yhdelle aterialle, jotta imeytyminen olisi tehokkainta.

10. Voisiko jokin muu ravintoaine vaikuttaa luuston terveyteen?

Aivan varmasti. Jo nyt tiedetään, että useat eri ravintoaineet vaikuttavat luustoon joko suoraan tai välillisesti. Siksi ruokavalio kannattaakin koostaa kokonaisuudessaan terveelliseksi, siitä on varmasti hyötyä myös luustolle.

Ravitsemustutkimuksissa perehdytään kaiken aikaa erilaisten ruokavalioiden luustovaikutuksiin. Näistä tutkimuksista voidaan oppia uutta ja saada tietoa, jota voidaan helposti hyödyntää käytäntöön.

Uusia ideoita luiden terveyden turvaamiseksi tarvitaan.

Asiantuntijana ravitsemustieteen dosentti Heli Viljakainen, Helsingin yliopiston kliiniset osastot.

X