Masennus ei olekaan yksi sairaus vaan 12 eri sairautta – ja juuri siksi oireita pitää hoitaa eri tavoin

Masennus ei ole yksi ja sama sairaus, vaan masennustyyppejä on 12 erilaista. Siksi masennuksia on myös hoidettava eri tavoin. Näin väittää evoluutiopsykologi Markus J. Rantala.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Masennus ei ole yksi ja sama sairaus, vaan masennustyyppejä on 12 erilaista. Siksi masennuksia on myös hoidettava eri tavoin. Näin väittää evoluutiopsykologi Markus J. Rantala.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Pitkään jatkuneen stressin takia masentunut potee aivan eri tautia kuin vaikkapa trauman tai surun takia masentunut. Yhdellä ihmisellä voi myös olla useamman masennustyypin oireita yhtä aikaa.

Näin sanoo evoluutiopsykologi Markus J. Rantala.

Hänen mukaansa masennuksen määrittelyssä ja hoidon valitsemisessa auttaisivat syvällisempi tutustuminen potilaan taustoihin sekä laboratoriokokeet. Niillä mitattaisiin stressihormonien ja tulehdusaineiden pitoisuudet sekä tietyt vitamiinit ja hivenaineet.

Masennuslääkkeet hoitavat Rantalan mukaan vain oiretta, jos sitäkään. Sen sijaan hyvä terapeutti voi Rantalan mukaan olla avuksi.

”Terapia hoitaa masentunutta myös tarjoamalla merkityksellisen ihmissuhteen ja lievittämällä yksinäisyyttä.”

Kaikista tehokkainta hoitoa masennukseen ovat Rantalan mukaan kuitenkin liikunta, luonto, terveellinen ravinto ja sosiaaliset suhteet.

”Nämä keinot palauttavat meidät lähemmäs juuriamme – sellaiseen elämään, johon ihminen on alun perin tarkoitettu.”

Terveelliset elämäntavat ovat myös tehokasta ennaltaehkäisyä. Ne parantavat stressinsietokykyä ja hillitsevät matala-asteista tulehdusta, joka on monen masennuksen taustalla.

Listasimme eri masennustyypit ja niille sopivan hoidon

Terveelliset elämäntavat nostavat mielialaa liki jokaisessa tapauksessa, joten siksi niitä ei kohdan 1 jälkeen erikseen mainita.

1. Stressi lisää stressihormoneja

Stressaava tilanne laukaisee taistele tai pakene -reaktion, joka parantaa hetkellisesti suorituskykyä.

Kuormituksen jatkuessa puolustusjärjestelmä jää ylikierroksille, ja stressihormonit lisääntyvät. Tämä saattaa aiheuttaa elimistöön matala-asteisen tulehduksen. Tulehdusaineet kulkeutuvat veren mukana aivoihin ja vaikuttavat neurovälittäjäaineisiin laskien mielialaa.

Mikä avuksi stressiin?

”Selvitetään stressin syyt ja poistetaan ne. Ratkaisuja voi etsiä yhdessä terapeutin kanssa.

Liikunta, terveellinen ruokavalio ja sosiaaliset suhteet auttavat toipumaan stressistä.

Liikunta nollaa stressiä, sillä elimistö tulkitsee liikunnan niin, että uhkaavasta tilanteesta on päästy pois. Lisäksi liikunta nostaa mielialaa kiihdyttämällä hyvänolonhormonien tuotantoa.

Länsimainen roskaruoka ylläpitää matala-asteista tulehdusta, kun taas Välimeren ruokavalio sekä marjat, vihannekset ja pähkinät vähentävät sitä.”

2. Trauma voi aiheuttaa masennuksen

Järkyttävien tapahtumien aiheuttamassa masennuksessa stressijärjestelmä lamaantuu, mikä näkyy stressihormonien erityksen hiipumisena. Jatkuvat takautumat aiheuttavat ahdistusta ja uniongelmia, jotka voivat pitkittyessään aiheuttaa masennuksen.

Mikä poistaa trauman?

”Trauma olisi saatava pois. Tapahtuneen vatvominen terapeutin vastaanotolla saattaa kuitenkin vain vahvistaa muistijälkeä ja lisätä ahdistusta. ”

3. Suru voi ”jäädä päälle”

Surevan ihmisen stressihormonit kohoavat. Joskus tilanne ei hellitä, vaan suru ”jää päälle”. Tapahtuu sama reaktio kuin kroonisessa stressissä.

Surun aiheuttamaan masennukseen voi sekoittua myös yksinäisyydestä johtuvaa masennusta, jos on vaikkapa menettänyt elämänkumppanin.

Mikä helpottaa surua?

”Läheisten antama sosiaalinen tuki, terapia ja terveellisistä elämäntavoista erityisesti liikunta auttavat.”

4. Jätetyksi tuleminen ahdistaa

Kun rakkaussuhde päättyy hylkäämiseen, stressihormonitasot saattavat nousta pilviin, mikä voi aiheuttaa ahdistusta ja jopa itsetuhoisuutta.

Mikä avuksi sydänsuruihin?

”Asian vatvominen saattaa olla hyödyksi sen oivaltamisessa, miksi asiat menivät pieleen. Terapeutti voi auttaa tapahtuneen työstämisessä. Paras lääke on tietysti löytää uusi kumppani.”

Yksinäinen vanhus

Mistä masennus johtuu? Pitkään jatkuneen stressin takia masentunut potee aivan eri tautia kuin surun takia masentunut. © ISTOCKPHOTO

5. Yksinäisyys voi ajaa krooniseen stressiin

Ryhmän ulkopuolelle jääminen on evolutiivisessa historiassa merkinnyt monenlaisia vaaroja, sillä yksinäinen ihminen on helppo uhri. Hän joutuu olemaan myös koko ajan varuillaan, mikä voi Rantalan mukaan johtaa krooniseen stressiin.

Miten yksinäisyyttä voi helpottaa?

”Muiden ihmisten pariin hakeutuminen auttaa, sillä ihminen on sosiaalinen eläin. Masentuneelle tämä voi kuitenkin olla vaikeaa. Masennuksen hoitoon tarvittaisiinkin ohjaajia, jotka pökkisivät masentunutta ihmisten ilmoille ja liikkumaan. Joillakin jo lemmikkieläimen hankkiminen lievittää oireita.”

6. Päihteet vaikuttavat mielialaan

Päihteillä on monenlaisia vaikutusmekanismeja mielialaan.

Yksi näistä on Rantalan mukaan se, että liuotinaineena alkoholi voi saada suolenseinämät vuotamaan. Bakteereita pääsee verenkiertoon, syntyy tulehdusreaktio, ja puolustusjärjestelmä aktivoituu, kuten kroonisessa stressissä.

Alkoholi vaikuttaa myös suoraan keskushermostoon.

Mikä avuksi liialliseen päihteiden käyttöön?

”Päihteidenkäyttö pitää lopettaa. Mieliala kohoaa yleensä heti. Kannattaa myös pohtia päihteidenkäytön syitä. Jos on yrittänyt lievittää alkoholilla surua tai yksinäisyyttä, olisi asioihin saatava muutos.”

7. Sairaus voi viedä mielen matalaksi

Tietyt neurologiset sairaudet voivat aiheuttaa masennuksen. Masennus voi olla myös somaattisen sairauden, kuten syövän, seuraus. Tutkimusten mukaan 60– 70 prosenttia rintasyöpää sairastavista naisista sairastuu masennukseen.

Tieto vakavasta sairaudesta aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. Eläinkokeet kuitenkin osoittavat, että myös syöpäsolut itsessään tuottavat tulehdusaineita, jotka laskevat mielialaa.

Mikä avuksi?

”Kehossa jyllääviä tulehdusaineita voi vähentää lääkkeillä, mutta myös elämäntavoilla voidaan vähentää tulehdusaineiden määrää ja helpottaa oireita.”

8. Hierarkiaristiriita

Kun kädellisillä koiras syöstään vallasta, se masentuu. Nykymaailmassa ei taistella enää kynsin hampain asemasta, mutta Rantalan mukaan sama masennustyyppi voi laueta esimerkiksi, jos jää työttömäksi tai tulee kiusatuksi.

Mikä auttaa?

”Uuden työn tai muun merkityksellisen tekemisen löytyminen helpottaa masennusta. Kiusatun olisi päästävä pois ahdistavasta tilanteesta. Terapeutti voi auttaa löytämään uusia ratkaisuja.”

Synnytyksen jälkeinen masennus

Synnytyksen jälkeinen masennus perustuu myös pelkoihin. © ISTOCKPHOTO

9. Synnytyksen jälkeinen masennus

Rantalan mukaan synnytyksen jälkeisellä masennuksella ei ole mitään tekemistä hormonitason muutosten kanssa, vaan kyseessä on sosiaalinen hätähuuto.

”Ihmistä ei ole tarkoitettu hoitamaan lasta yksin. Evoluutiopsykologian näkökulmasta synnytyksen jälkeisen masennuksen syynä ovat äidin pelot siitä, että hän ei saa tarpeeksi tukea.”

Miten siltä voi välttyä?

”Lääkehoito on tehoton. Tuoreen äidin on saatava apua ja tukea vauvanhoitoon. Lähiomaiset ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Sosiaalisten verkostojen luominen muiden äitien kanssa on myös tehokas hoitokeino.”

Lue myös: Synnytyksen jälkeinen masennus on vaikea tunnistaa – ”Nuoret naiset näyttävät monesti ulospäin hyvinvoivilta, vaikka voivat sisäisesti huonosti”

10. Kaamosmasennus tuo monet oireet

Valon väheneminen vaikuttaa joihinkin voimakkaasti. Sisäisen kellon jätättäminen ja melatoniinin väheneminen väsyttävät, unirytmi menee sekaisin, ruokahalu nousee, mieli mataa maassa.

Mikä avuksi, kun valon väheneminen masentaa?

”Kirkasvalo ja liikunta hoitavat tehokkaasti kaamosmasennusta.”

11. Infektio vie voimat

Mikä tahansa infektio voi aiheuttaa masennustilan, kun kehon tulehdusainepitoisuudet nousevat. Lisäksi sairastava ihminen reagoi luontaisesti niin, että hänen mielialansa laskee, ja olo muuttuu voimattomaksi.

Mikä avuksi, kun infektio iskee?

”Kun tulehdus on hoidettu, masentuneisuus helpottaa. Terveellinen ruokavalio ja lepo tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa ja nopeuttavat paranemista.”

12. Nälkiintyminen vie energian

Nälkiintyneen elimistö on säästöliekillä. Mieliala ja aktiivisuus laskevat, jotta ihminen ei tuhlaisi energiaa selviytymisen kannalta turhiin asioihin. Kyseessä voi olla luonnonvalinnan tuottama keino selviytyä nälänhädän yli.

Mikä avuksi?

”Vastaus on yksinkertainen: nälkiintymisen lopettaminen ja monipuolinen ravinto.”

Markus J. Rantalan kirja Evoluutiopsykologia ja mielenterveys ilmestyy keväällä.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 3/2018.

Lue myös: Masennukseen saa tehokasta ja oireiden mukaista hoitoa – Näin 10 kysymykseen vastaa psykiatrian erikoislääkäri

Dystymia eli pitkäaikainen lievä masennus on salakavala ja jäytävä kumppani

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X