Melatoniini ei ole vain tarvittaessa otettava unilääke – Näin käytät melatoniinia oikein ja selätät unettomuuden
Melatoniinia käytetään nukahtamisen apuna. Sen toivottu vaikutus on väsymys, jotta se edistäisi unentuloa. Siksi ainoa virhe, jonka voi tehdä, on ottaa melatoniini aamulla tai päivällä, kun yöllä on tarkoitus nukkua.
Jokaisen ihmisen elimistön aineenvaihdunta käsittelee melatoniinia tietyissä rajoissa yksilöllisesti.
Auttaako melatoniini unettomuuteen? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, kuinka melatoniinia käytetään oikein ja minkälaiseen unettomuuteen se auttaa parhaiten.
1. Kun melatoniinin käytön aloittaa, mitä silloin tulisi huomioida?
Melatoniinia käytettäessä kellonajalla on merkitystä. Melatoniini on tarkoitettu otettavaksi illalla, että yöllä saisi nukuttua. Paras aika ottaa melatoniini on pari tuntia ennen haluttua nukahtamista, kuitenkin viimeistään noin kello 22, jotta vaikutus alkaisi puolilta öin. Sen jälkeen ei melatoniinia tai muita unilääkkeitä kannata ottaa.
Jos melatoniinin vahvuus on kaksi milligrammaa tai enemmän, on kyse lääkkeestä, johon tarvitaan resepti. Jos vahvuus on alle kaksi milligrammaa, on kyse lisäravinteesta, jota voi ostaa esimerkiksi ruokakaupoista. Kumpikin on aivan samaa melatoniinia, erona on vain tuotteen vahvuus. Lääkkeellä on hyväksytyt käyttöaiheensa, lisäravinteella hyväksytyt terveysväittämänsä.
2. Miten pitää toimia, jos melatoniini ei tehoa tai sen teho tuntuu hiipuvan?
Tutkimuksissa ei ole löytynyt selkeää selitystä mistä tehon hiipuminen johtuu. Yleisesti tunnettu toleranssi-ilmiö voi joillakin ihmisillä tapahtua myös melatoniinin kohdalla. Silloin tuote tehoaa ensin hyvin, mutta vähitellen saman vaikutuksen saamiseksi täytyy ottaa suurempi annos. Ajan myötä isommankin annoksen teho voi hiipua.
Jokaisen ihmisen elimistön aineenvaihdunta käsittelee melatoniinia tietyissä rajoissa yksilöllisesti.
3. Voiko melatoniini tehostaa muiden lääkkeiden vaikutuksia?
Jos on samaan aikaan käytössä verenohennuslääke varfariini, jonka tunnetuin kauppanimi on Marevan, melatoniini voi nostaa verenohennuslääkkeen pitoisuuksia. Silloin verenohennuslääke vaikuttaa tehokkaammin kuin aiemmin.
Melatoniini voi tehostaa myös bentsodiatsepiinien väsyttävää vaikutusta. Bentsodiatsepiinilääkkeitä käytetään yleisimmin unilääkkeinä sekä rauhoittavina lääkkeinä esimerkiksi ahdistuneisuuden lievittämiseen.
4. Voiko melatoniinin käytössä tehdä joitakin virheitä?
Melatoniinin toivottu vaikutus on väsymys, jotta se edistäisi unentuloa. Siksi ainoa virhe, jonka voi tehdä, on ottaa melatoniini aamulla tai päivällä, kun yöllä on tarkoitus nukkua. Melatoniini on tarkoitettu otettavaksi illalla.
Alkoholin juominen saattaa väsyttää, ja melatoniinin väsyttävä vaikutus voi korostua yhdessä alkoholin kanssa. Silloin voimakas väsymys voi tulla yllättäen ja äkkiä, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita ja tapaturmia.
5. Voiko illalla otettu melatoniini vaikuttaa vielä aamulla väsyttävästi?
Kyllä voi, etenkin pitkävaikutteisten melatoniinien vaikutus voi tuntua vielä aamulla. Melatoniini voi sekä lääkkeenä että lisäravinteena olla joko pitkävaikutteista tai lyhytvaikutteista. Pitkävaikutteisen melatoniinin vaikutus tulee hitaammin esille, mutta myös jatkuu pitempään, ja saattaa jatkua vielä heräämisen jälkeenkin.
Pitkävaikutteisen melatoniinin vaikutus tulee hitaammin esille kuin lyhytvaikutteisen, mutta myös jatkuu pitempään, ja saattaa jatkua vielä heräämisen jälkeenkin.
6. Voiko melatoniiniin jäädä koukkuun?
Ei. Tutkimuksissa ei ole havaittu, että fysiologista riippuvuutta syntyisi. Voi tietysti olla, että ihminen kokee, ettei tule toimeen ilman melatoniinia, että nukahtaminen ilman sitä ei onnistu. Mutta yhtä hyvin ihminen voi esimerkiksi kokea, että ei saa nukahdettua, jos ei juo lämmintä maitoa illalla.
On vasta vähän tietoa siitä, sopiiko melatoniini pitkäkestoiseen, kuten vuosien käyttöön. Toistaiseksi tehdyissä tutkimuksissa eri-ikäiset ihmiset ovat käyttäneet melatoniinia useamman vuoden ilman ongelmia.
7. Jos kokeilee melatoniinia illan tai pari, mutta ei huomaa vaikutuksia, missä on vika?
Melatoniini ei ole silloin tällöin tarvittaessa otettava unilääke, vaan melatoniinin käytön tulee olla säännöllistä, jotta siitä olisi apua unelle. Kun melatoniinia on ottanut kolme–neljä viikkoa joka ilta, alkavat vaikutukset näkyä. Vasta sen jälkeen voi päätellä, onko melatoniinista apua vai ei.
Melatoniini ei ole silloin tällöin tarvittaessa otettava unilääke, vaan melatoniinin käytön tulee olla säännöllistä, jotta siitä olisi apua unelle.
8. Voiko melatoniinilla olla joitakin sivu- tai haittavaikutuksia?
Tutkimuksissa on havaittu, että melatoniinia käyttäneillä saattaa tulla painajaisunia useammin kuin lumelääkkeitä käyttäneillä. Joillekin on tullut päänsärkyä. Toisaalta nämä haittavaikutukset ovat saattaneet mennä ohi, kun melatoniinin käyttöä on jatkettu.
Jos haittavaikutuksia ilmenee, voi melatoniin käytön lopettaa, pitää taukoa ja kokeilla myöhemmin uudelleen.
Pelkästään melatoniinista ei voi saada yliannostusta. Se on tässä suhteessa hyvin turvallinen ja sen hajottaminen elimistössä alkaa hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Melatoniinia on tutkittu hyvinkin suurilla annoksilla, eikä ihmisillä ole kuvattu mitään myrkytystapauksia.
9. Unettomuus voi johtua useista syistä. Minkälaiseen tilanteeseen melatoniini auttaa parhaimmin?
Melatoniinista on paras apu niin kutsuttuun primääriin eli ensisijaiseen unettomuuteen, mikä tarkoittaa, ettei unettomuuden taustalla ole muuta selittävää syytä, kuten masennusta, kipua aiheuttavaa sairautta tai vaikkapa vuorotyötä.
Ensisijaisessa unettomuudessa ihminen voi välillä nukkua viikkoja tai kuukausia hyvin, mutta välillä kärsii pitkistä unettomuusjaksoista. Melatoniini voi auttaa myös viivästyneeseen unijaksoon, mikä tarkoittaa normaalia unen kestoa, mutta jossa uni tulee vasta aamuyöllä. Lisäksi melatoniini toimii aikaerorasituksesta johtuvaan unettomuuteen.
10. Voisiko melatoniinista olla apua, jos uni ei tule erilaisten päässä pyörivien stressaavien ajatusten kuten taloudellisten vaikeuksien tai ihmissuhdeongelmien vuoksi?
Jonkin verran se voi auttaa, mutta tämänlaisessa tilanteessa kannattaa miettiä, voisiko saada itselleen apua ilman melatoniinia tai muita unilääkkeitä.
Tarvitaan aktiivista rentoutumista, jota voi edesauttaa esimerkiksi kävely, muu kevyt liikunta tai rentoutumisäänitteet. Ylipäätään stressaavia ajatuksia on lupa miettiä, mutta ne pitäisi jotenkin saada pois mielestä yötä kohden.
Siihen voi auttaa esimerkiksi huolipäiväkirja, johon huolet kirjoitetaan konkreettisesti paperille. Sitten suljetaan päiväkirja ja siirretään se syrjään sekä sovitaan itsensä kanssa, että palataan niihin huoliin huomenna hyvien yöunien jälkeen.
Artikkelia on muokattu 13.6.2023 klo 19:40