Mikä auttaa hyönteisten pistoihin ja puremiin?

Kesällä on syytä varautua sekä punkkien puremiin että hyttysten pistoihin. Pistoja ja puremia voi torjua ennakolta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Hyönteisen pisto voi aiheuttaa jopa hengenvaarallisen reaktion.

Kesällä on syytä varautua sekä punkkien puremiin että hyttysten pistoihin. Pistoja ja puremia voi torjua ennakolta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

1. Mikä helpottaa hyttysenpistojen kutinaa?

Hyttysenpistoihin kannattaa varautua ennalta. Jos menee marjametsään, kuusikkoon tai veden äärelle kannattaa napata edellisenä iltana antihistamiinitabletti. Mikäli hyttysenpistoista tulee isoja paukamia, antihistamiinia on hyvä ottaa pari kolme päivää ennen. Jälkikäteen kutinaa voi helpottaa hydrokortisonivoiteella.

Eniten hyttysenpistoista on kiusaa alkukesällä, myöhemmin elimistö tottuu niihin.

2. Voiko hyttysenpisto olla syy lääkärikäyntiin?

Jos pisto nostaa iholle kananmunankokoisia paukamia tai nokkosrokon kaltaista ihottumaa tai kutina vie yöunet, tulee käydä lääkärissä. Rikkiraavittu hyttysenpaukama voi tulehtua, jolloin sitä kannattaa näyttää lääkärille. Hyttysenpistoille herkistynyt tarvitsee antihistamiinia koko kesän ja hänen kannattaa hakea siihen resepti, jolloin lääke tulee ilman reseptiä ostettua halvemmaksi.

Hyttysenpistoon liittyvä kuume ja suurentuneet imusolmukkeet ovat syy lääkärivisiittiin.

3. Mitä tehdä, jos ampiainen pistää sille allergisoitunutta?

Ampiaisen ja mehiläisen pisto voi aiheuttaa allergisoituneelle hengenvaarallisen reaktion. Pistiäisallergikolla pitäisi olla aina mukanaan lääkärin määräyksellä saatava adrenaliiniruiske. Se on ensiapu, jonka jälkeen pitää hakeutua päivystykseen.

Jos pisto-oireet yllättävät ei-allergikon voimakkaina tai ne osuvat paikkaan, joka haittaa hengitystä, otetaan antihistamiinia ja kyypakkauksen kortisonia ja soitetaan heti hätänumerosta lisäohjeita.

4. Mikä auttaa ampiaisen piston ja paarman pureman aiheuttamaan kipuun?

Kylmä ja kipulääke helpottavat kipua. Apua saa myös antihistamiinista ja kortisonista sekä suun kautta että voiteena. Mehiläinen jättää pistokohtaan piikin, joka kannattaa poistaa varovasti pinseteillä. Piikin päässä on myrkkypussi, jota ei parane rikkoa.

5. Tuleeko puutiaisen puremasta aina vakava sairaus?

Punkit välittävät borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta – vakavia sairauksia kumpikin. Aivokuumeeseen on olemassa rokote, joka kannattaa ottaa, jos viettää paljon aikaa punkkialueilla. Kaikki punkit eivät kanna borrelioosin aiheuttajabakteereita. Riski sairastua borrelioosiin on sitä pienempi, mitä nopeammin punkin saa irrotettua iholta. Se irtoaa pinseteillä tai punkkipihdeillä rauhallisesti vetämällä. Puremakohdan ympärille nouseva laajeneva punoitus kertoo, että bakteeri saattaa edetä ihossa ja tällöin tarvitaan antibioottikuuri.

Tänä vuonna punkit heräsivät poik-keuksellisen varhain ja tulossa on kaikkien aikojen punkkikesä. Punkit heräävät, kun ulkolämpötila nousee viiteen plusasteeseen, joten ne kiusaavat pitkälle syksyyn.

6. Kuinka puutiaisilta suojaudutaan?

Jokailtainen punkkisyyni on tehokkain keino suojautua puutiaisilta. Se kannattaa tehdä, jos liikkuu heinikoissa, kosteikoissa tai rannikolla. Samalla tulee katsastaa perheen ulkona liikkuvat lemmikit: punkit saattavat siirtyä lemmikin turkista ihmiseen ja ne voivat sairastuttaa myös lemmikin.

Heinikossa liikutaan pitkähihaisissa paidoissa, saappaat jalassa ja housunpunttien varret työnnetään saappaisiin.

7. Millä hoidan mäkärän ja hirvikärpäsen puremia?

Mäkärän puremasta tulee kipeä paukama, joka voi turvota ja kestää pitkään. Puremakohta voi tulehtua, joten se kannattaa puhdistaa antibakteerisella aineella ennen kuin laittaa kutinan hoitoon hydrokortisonivoidetta.

Hirvikärpänen jättää iholle punoittavia, kutisevia näppylöitä. Kutinaa voi lievittää hydrokortisonivoiteella tai -liuoksella, joka on kätevä hiuspohjassa. Monesti hirvikärpäsen purema kutisee niin, että tarvitaan lääkärin reseptillä vahvempia hydrokortisonivalmisteita. Tiivis päähine saattaa suojata hirvikärpäsiltä.

8. Miksi hyönteiskarkotteita kannattaa käyttää?

Karkotteet tepsivät parhaiten hyttysiin, jotka voivat välittää ikäviä tauteja, kuten Pogostantautia eli nivelrokkoa ja jänisruttoa eli tularemia. Pogostantauti oireilee loppukesällä puhkeavana, koko vartalolle nousevana pieninäppyläisenä ihottumana, johon liittyy usein kuumetta ja nivelkipuja. Tautiin ei ole hoitoa ja se kestää parisen viikkoa. Kutinaa voi lievittää hydrokortisonivoiteella ja antihistamiinilla, kuumetta ja nivelkipuja tulehduskipulääkkeellä.

Jänisrutto aiheuttaa korkean, sahaavan kuumeen ja pahoinvoinnin. Puremakohtaa lähinnä olevat imusolmukkeet turpoavat ja paikkaan tulee kipeä haavauma. Tauti saattaa kestää pitkään ja sitä hoidetaan antibiooteilla.

9. Millaiset karkotteet tepsivät?

Dietyylitoluamidia eli deetiä ja ikaridiinia sisältävät karkotteet ovat tehokkaita hyttysenkarkottajia. Ikaridiinia sisältävät karkotteet suojaavat jonkin verran myös hirvikärpäsiltä ja paarmoilta. Markkinoilla on myös verkkovirtaan kytkettäviä ja nestekaasulla toimivia karkottimia.

Vaalea vaatetus saattaa vähentää hyttysten määrää, tumma ampiaisia ja mehiläisiä. Voimakkaat hajusteet saattavat vetää ampiaisia puoleensa.

10. Miten karkotteita käytetään turvallisesti?

Deetiä sisältävää karkotetta sopii suihkauttaa luonnon materiaaleista valmistettuihin vaatteisiin, tekokuituja aine saattaa syövyttää. Ikaridiinikarkotteet eivät vahingoita vaatteita. Mitään karkotteita ei pidä käyttää alle kolmevuotiaiden iholle. Kasvoille karkotetta voi levittää käsillä, mutta silmien aluetta tulee välttää.

Asiantuntijana Sari Huikko-Tarvainen, 
ihotautien erikoislääkäri, Iholääkäripiste, Jyväskylä.

Seura 25/2014

X