Mikä auttaa ihon kutinaan, auttaako sinkkisukka? Ihotautien erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen atooppisesta ihosta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Atooppinen iho
Kutiseva, atooppinen iho vie yöunet ja heikentää jaksamista. Pienikin ihottuma pitää hoitaa.

1. Miten atooppisen ihon kamalan kutinan saa kuriin?

Atooppinen iho on kuiva ja herkkä. Sen kutina ennakoi ihottumaa ja on merkki siitä, että iho alkaa tulehtua. Tällöin tarvitaan lääkevoiteita, tyypillisesti kortisonivoidetta. Kortisoni hillitsee tehokkaasti tulehdusreaktiota ja kutinaa.

Kortisonivoiteet jaetaan tehonsa mukaisesti neljään luokkaan. Apteekista ilman reseptiä saatava hydrokortisoni on mietoa, ykkösluokan voidetta. Jos kutina on hankalaa, ykkösluokan voiteen teho ei välttämättä riitä ja tarvitaan reseptillä saatavia, tehokkaampia kortisonivoiteita.

Kutina kannattaa hoitaa kuriin, jotta ihoa ei tulisi raavittua. Raapiminen tulehduttaa ihoa entisestään.

2. Miten kortisonia käytetään oikein?

Kortisoni ohentaa jatkuvasti käytettynä ihoa, mutta oikein käytettynä se on turvallinen ja tehokas lääke. Koska atooppinen ihottuma on krooninen tauti, lääkerasvaa käytetään toistamiseen.

Haitoilta vältytään, kun kortisonivoidetta käytetään kuureina. Hyvä perusperiaate on pitää kuuri ja tauko suunnilleen yhtä pitkinä, jolloin hoito on turvallista.

Kasvoilla ja ohuilla ihoalueilla käytetään monesti takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoiteita. Niitä voi käyttää ilman taukoa. Laajoilla ihoalueilla käytettyinä nämä voiteet tulevat kalliiksi. Niihin turvaudutaan, jos ihottuma on vaikea.

3. Kuinka paljon ihoa pitää rasvata?

Perusvoiteet ylläpitävät ihon terveyttä, ja yleensä voitelu perusvoiteella kerran päivässä riittää.

Vähemmän vettä sisältävä rasvaisempi voide hoitaa kuivaihoista ja atoopikkoa. Tarpeeseen nähden liian kevyt tuote voi kirveltää ja ärsyttää.

Voitelu voi välillä tuntua työläältä, mutta säännöllisesti tehtynä se palkitsee. Tavoitteena on saada ja pitää ihottuma kokonaan pois, ja hyvällä voitelulla se yleensä onnistuu. Pienikin ihottuma-alue reagoi ärsykkeisiin ja ylläpitää kutinaa.

4. Pitääkö atoopikon jättää hikiliikunta väliin?

Tavoite olisi, että iho olisi niin hyvässä kunnossa, että se kestäisi ulkoiset ärsykkeet, kuten hien. Hiki kannattaa kuitenkin suihkuttaa heti liikuntasuorituksen jälkeen iholta pois kehonlämpöisellä vedellä. Saunassa hikoilu on sallittua, jos iho on kunnossa.

Saippuapitoiset, ihon omaa suojaa liuottavat pesuaineet eivät sovi atoopikolle. Happamat pesunesteet ovat parempia. Niitä voi käyttää kainaloiden ja kasvojen pesuun, mutta muulle iholle yleensä suihkuttelu pelkällä vedellä riittää.

5. Onko suolasta apua?

Jotkut ovat saaneet apua suolahuonehoidosta ja jotkut jalkojen ja käsien suolakylvyistä. Niitä voi halutessaan kokeilla.

Kylvyn jälkeinen rusinamainen iho on merkki siitä, että iho on imenyt itseensä vettä. Jotta vesi ei haihtuisi, vaan sitoutuisi ihoon, iholle kannattaa levittää heti perusvoidetta.

6. Mikä on sinkkisukka?

Sinkkisukka on puuvillasta valmistettu trikoosukka, johon on imeytetty sinkkioksidivoidetta. Sitä käytetään ihottumaisille, kutiseville säärille kortisonivoiteen kanssa tai ilman. Sukkia myydään apteekissa.

Vanhoista legginseistä voi tehdä itse voidesukat, kun leikkaa niistä säärystimet ja vetää perusvoiteella rasvattujen jalkojen peitoksi yön ajaksi. Näin voide imeytyy tehokkaasti, ja sukka estää raapimisen.

7. Onko atoopikon uusittava ruokavalio tai vaatekaapin sisältö?

Atooppisuus on ihon ominaispiirre, eikä se johdu liian vähäisestä juomisesta tai rasvahappojen saannista. Ruokapyramidin mukainen syöminen tekee kaikille hyvää, mutta ihon rakenteeseen ei ruokavaliolla voi vaikuttaa.

Atooppinen iho ärsyyntyy herkästi, ja monet karheat materiaalit ärsyttävät sitä. Puuvilla tuntuu iholla hyvältä, mutta liikunnassa se kostuu ikävästi. Tekniset alusasut päästävät hien lävitseen ja pitävät ihon kuivana.

Pyykinpesuaineiden jäämät voivat nekin ärsyttää ihoa, ja siksi pesuainetta kannattaa annostella vähän. Pesukoneessa voi pyörittää varsinaisen pesun jälkeen vielä ylimääräisen huuhtelukierroksen.

8. Koska käytetään suun kautta otettavia lääkkeitä ja valohoitoja?

Jos ihottuma on vaikea, voidaan käyttää suun kautta otettavia, elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä, kuten siklosporiinia. Niitä tarvitsevat vain harvat potilaat – ne, joiden ihosairaus on vaikea eikä paikallishoidolla tai valohoidolla saada riittävän hyviä tuloksia.

Yleensä hiukan hankalampikin ihottuma saadaan katoamaan hyvällä paikallishoidolla. Takrolimuusihoito on osoittautunut niin tehokkaaksi, ettei valohoitoja anneta enää niin paljon kuin aiemmin. Niitä on vähennetty myös säteilyyn liittyvien vaarojen vuoksi.

Raskaus estää takrolimuusin laaja-alaisen käytön, jolloin voidaan käyttää valohoitoa. Siitä on apua myös, jos iho on kovin kutiseva ja voidehoito tuntuu liian raskaalta.

Aurinkoloma helpottaa usein ihoa, mutta UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä. Aurinkolomakohteissa aurinko ei ole ainoa iholle hyvää tekevä asia, vaan myös ilman kosteus. Paluu takaisin kuivaan suomalaiseen talvi-ilmaan voi olla iholle sokki, johon iho reagoi tavallista voimakkaammin.

9. Miten voi estää, ettei saa muita atooppisia sairauksia?

Atooppinen ihottuma kuuluu samaan atooppisten sairauksien tautiperheeseen kuin allerginen nuha ja astma.

Ennen ajateltiin, että ärsykkeiden välttely ehkäisisi näitä sairauksia. Nykyään tiedetään, että välttämisen sijaan tulee kasvattaa sietokykyä mahdollisten oireiden aiheuttajia kohtaan.

Kontaktit eläimiin, maaperään ja luonnonvesiin kouluttavat puolustusjärjestelmäämme ja estävät atooppisten sairauksien kehittymistä lapsille. Aikuisilla yhteys luontoon helpottaa stressiä, ja stressi pahentaa atopian oireita.

Iho voi toimia porttina esimerkiksi allergian aiheuttajille. Ihon mahdollisimman hyvä hoito voi ehkäistä uusia herkistymisiä.

Taipumus atopiaan ei häviä, mutta atooppiset sairaudet helpottuvat useimmiten iän myötä.

10. Onko atooppiseen ihoon uusia lääkkeitä?

Reuman hoidossa pidempään käytetyt biologiset lääkkeet ovat tulleet myös atopian hoitoon. Suomessa on tällä hetkellä yksi, peruskorvattava, ihon alle pistettävä valmiste, ja se on tarkoitettu vaikean atooppisen ihottuman hoitoon.

Biologinen lääke ei ole koskaan ensisijainen lääke. Valtaosa atoopikoista pärjää voitelulla.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Anna Haahtela, Mehiläinen.

X