10 kysymystä: Mikä auttaa polvikipuun?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Jos polvikipu jatkuu, kannattaa hakeutua erikoislääkärille ja magneettikuvaukseen. © COLOURBOX
Lääkkeet ja lepo voivat lievittää polviongelmia, mutta eivät poista kivun todellista syytä. Hyvän hoidon tunnusmerkki onkin, että lääkäri selvittää myös sen, mistä kipu johtuu.

1. Miksi polveen voi tulla särkyä?

Ihminen on ison osan päivästä raajojensa päällä eli esimerkiksi seisoo tai kävelee. Etenkin nilkkaan, polveen ja lonkkaan kohdistuu siksi paljon rasitusta. Näistä herkin on polvinivel, sillä sen rakenne on monimutkainen, jotta polvi voi liikkua moneen eri suuntaan.

Koska polven päivittäinen rasitus on merkittävää, on tärkeää, että polvi liikkuu juuri oikealla tavalla. Pienikin ongelma lihasten toiminnassa tai linjassa voi kertautuessaan satoja kertoja päivän aikana aiheuttaa rasitusvammoja.

Polven rasitusvammat ovat tyypillisiä työikäisillä ja aktiiviliikkujilla. Ikääntyneillä yleisin polvivaiva on nivelrikko eli polvikuluma. Polvi voi olla kipeä myös monista muista syistä, joista melko tavallinen tilanne on polvikierukan rikkoutuminen. Myös ylipaino altistaa polvisäryille, koska se lisää polviin kohdistuvaa rasitusta.

2. Miten polven rasitusvammaa pitäisi hoitaa?

Rasitusvammoja hoidetaan liian usein pelkällä levolla ja lääkkeillä. Oleellista on selvittää mahdolliset syyt, jotka ovat johtaneen vamman syntyyn rasituksen lisäksi.

Potilaan kannattaa rohkeasti kysyä lääkäriltään, mistä rasitusvamma on tullut ja miten se voitaisiin jatkossa ehkäistä. Tarvittaessa kannattaa pyytää pääsyä magneettikuvaan, jonka avulla saadaan tarkka tieto siitä, mikä polvessa on vialla.

3. Mistä rasitusvammat johtuvat?

Melko usein polvivaivojen syy ei löydy polvesta vaan nilkasta, joka ei jaksa pitää omaa linjaansa eli kiertyy jollakin tavalla virheelliseen asentoon. Joskus taas pakaralihakset eivät pidä lonkkaa ja alaraajaa sille kuuluvassa asennossa. Tällaiset virheasennot ja väärät toiminnot voivat kuormittaa etenkin jalan etuosan jänteitä, jotka kiinnittyvät polvilumpioon. Tilanne alkaa tavallisesti oireilla polven etuosan rasituskipuna.

4. Miten tilanne korjaantuu?

Rasitusvammoissa akuutin kivunhoidon jälkeen toimivat usein niin sanotut pehmeät hoitokeinot, joista yksi on kuntouttaminen. Jos perussyy on nilkassa, on nilkan ja jalkaterän lihastasapainon harjoittelu tärkeää.

Tasapainolauta on tässä tehokas apu, ja sellaisen voi hankkia itselleen muutamalla kympillä tavallisen marketin urheiluosastolta tai urheiluliikkeestä.

Kun tasapainolautaa käyttää päivittäin parin minuutin ajan aamuin illoin, tilanne alkaa helpottua usein muutamassa viikossa. Tasapainottelusta voi tehdä rutiinin vaikkapa niin, että pesee joka päivä hampaat tai katsoo televisiouutisia samalla tasapainotellen.

5. Millainen merkitys on kengillä?

Tärkeä. Jalkineiden pitää olla riittävän tukevat ja jämäkät. Nilkka pääsee usein etenkin liian lepsussa urheilujalkineessa liikkumaan niin vapaasti, että syntyy virheasentoja – varsinkin silloin, jos jalkineita käytetään paljon.

Urheilukenkiä ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota kolmeen asiaan: tukevaan kantakuppiin, kiertojäykkään pohjaan ja tarvittaessa tarpeeksi korkeaan varteen, joka tukee nilkkaa. Myös päkiässä tulee olla tarpeeksi joustoa.

6. Auttaako tukipohjallinen?

Monella ihmisellä on jalassaan niin sanottu korkea sisäkaari, joka laskeutuu iän myötä. Tällöin jalkaa voi tukea hyvällä tukipohjallisella. Nykyaikaiset dynaamiset ja joustavat pohjalliset eivät passivoi lihaksia vaan estävät tehokkaasti jalan linttauksen eli sisäänpäin kääntymisen.

Hyvällä pohjallisella jokainen askel on jalalle jumppaa, ja jalka harjaantuu usein noin puolessa vuodessa hyvään lihastasapainoon, jolloin tukipohjallisesta pääsee usein kokonaan eroon. Vanhanaikaisista koppuroista pohjallisista ei ole apua, vaan ne voivat päinvastoin hankaloittaa tilannetta.

7. Mistä nivelkierukan repeytymät johtuvat?

Ihmisen nivelkierukat kestävät ongelmitta yleensä vähintään 25 vuotta. Ennen tätä kierukka rikkoutuu tyypillisesti vain rajuissa tapaturmissa. Jo kolmikymppisellä kierukka voi kuitenkin rikkoutua tavallisissa askareissa, kuten marjametsässä tai puutarhanhoidossa. Mitä iäkkäämpi on, sitä isompi riski kierukan rikkoutumiseen on.

Jos polvessa on selkeä pois paikaltaan repeytynyt kieleke, turvaudutaan usein tähystysleikkaukseen, jossa irronnut pala poistetaan. Nuorella potilaalla pala voidaan toisinaan ommella takaisin. Jos taas kyse on rappeumatyyppisestä repeämästä, tilannetta voi olla järkevä seurata parikin kuukautta.

8. Miten polvea tutkitaan?

Tyypillisesti polvesta otetaan ensin röntgenkuva ja tarvittaessa tarkempaa tietoa antava magneettikuva. Yleislääkäri osaa usein röntgenkuvan perusteella sulkea pois polvivaivoja, määrätä kuntoutusta tai lääkkeitä. Jos vaiva jatkuu, kannattaa potilaan hakeutua erikoislääkärille ja magneettikuvaukseen, sillä tarkka diagnoosi ja hoitosuunnitelma onnistuu parhaiten juuri magneettikuvauksen avulla.

Kuntouttamisen ja tähystysleikkauksen lisäksi polvelle saatetaan toisinaan antaa injektiohoitoja. Jos polvi on esimerkiksi kovin turvoksissa, kortisoni ja ylimääräisen nivelnesteen tyhjentäminen voivat tuoda helpotusta. Polveen voidaan suihkuttaa injektiohoidon avulla myös niin sanottua voiteluainetta, jolloin polvi saadaan liikkuvammaksi ja liikunnan aloittaminen todennäköisemmin onnistuu.

Tilanteeseen, että polvi on pitkän aikaa kipeä ilman selkeää syytä, ei kannata alistua. Lepo on aina vain väliaikainen polven hoitokeino. Mitä nopeammin potilas pääsee taas liikkumaan entiseen tapaan, sitä parempi. Vesijuoksu, kevyt kuntosaliharjoittelu ja pyöräily ovat usein sopivia lajeja polven kuntouttamiseen.

9. Kärsivätkö kaikki ikääntyneet polven kulumista?

Jossain määrin kyllä. Kuluma voi oireilla ensin polven etuosan narinana, vasta sen jälkeen tulevat usein kipu, turvottelu, yö- ja leposärky.

Syitä kulumaan ei tiedetä täsmällisesti, mutta esimerkiksi periytyvyydellä on vaikutusta ja toistuvat polvivammat altistavat kulumalle. Polvella on myös pitkä muisti: 30-vuotiaana sattunut tapaturma voi oireilla nivelrikkona 20 vuoden päästä.

10. Milloin on syytä turvautua tekonivelleikkaukseen?

Tekonivelleikkaus tulee kyseeseen, jos esimerkiksi kuntoutus ja liikunta eivät tuo helpotusta ja särky on jatkuvaa ja hankalaa. Jos potilas on esimerkiksi ollut aiemmin aktiivinen ja liikkunut paljon eikä enää pääsee liikkumaan juuri yhtään, polvi voi olla järkevä operoida, sillä tekonivel tuo helpotuksen usein 15–20 vuodeksi leikkauksesta.

Suomessa polvitähystyskeskustelu on usein mustavalkoista: puhutaan toisaalta turhista leikkauksista, toisaalta tavatonta ei ole sekään, ettei potilas pääse säästösyistä leikkauksen, vaikka se hyödyttäisi häntä merkittävästi. Hyvä hoitokäytäntö löytyy ääripäiden puoliväistä.

Asiantuntijana ortopedi ja urheilulääkäri Tapio Kallio Terveystalosta.

Lue myös:

Milloin polvileikkaus on turha?

Mysteeri: Lumeleikkaus paransi Pekan polvikivun täysin

X