Vain yksi antibioottikuuri voi sekoittaa suoliston bakteerikannan jopa kahdeksi vuodeksi – 7 syytä vatsavaivoihin

Jaa kaverilleTilaa Seura
Nainen pitelee kipeää vatsaa
Onko se vakavaa? Vaikeiden vatsaoireiden syyt on aina tärkeää selvittää. Hankalatkin oireet osoittautuvat onneksi usein vaarattomiksi. © iStockphoto
Suoliston sairaudet yleistyvät. Mutta mistä tietää, onko kyse vain toiminnallisesta vaivasta vai sairaudesta?

Olemme keskellä historiallista suolisto-ongelmien voitonmarssia.

Keliakia yleistyy Suomessa nopeammin kuin muualla länsimaissa: sairauden esiintyvyys on lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa.

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet, kuten haavainen paksusuolen tulehdus ja Crohnin tauti, ovat kolminkertaistuneet 15 vuoden aikana.

Paksu- ja peräsuolisyöpä on nykyisin suomalaisten kolmanneksi yleisin syöpälaji. Joka vuosi 3 000 ihmistä sairastuu, mutta se on vasta alkua: vuoteen 2020 mennessä tapauksia ennustetaan olevan yli 3 500 vuodessa.

Myös lievemmät suoliston ongelmat vaivaavat: ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsii vähintään joka kymmenes suomalainen, ja ”antibioottiripulia” aiheuttava sitkeä pöpö piinaa vanhusväestön lisäksi myös pieniä lapsia.

Mikä ihme suomalaisten suolistoa oikein vaivaa?

Mikä tauti?

Keliakia

Krooninen autoimmuunisairaus, jossa elimistö herkistyy viljan gluteenille.

Crohnin tauti 

Krooninen, aaltoilevasti oirehtiva suoliston tulehdustila, joka voi esiintyä missä tahansa ruuansulatuskanavan alueella.

Haavainen paksusuolen tulehdus eli ulseratiivinen koliitti

Se on krooninen, tulehduksellinen paksusuolen ja peräsuolen sairaus, jossa suolen limakalvoon syntyy pieniä haavaumia.

Suolistosyöpä

Yleisnimitys suoliston alueen pahanlaatuisista kasvaimista.

IBS (Irritable Bowel Syndrome) eli ärtyvän suolen oireyhtymä

Toiminnallinen vatsavaiva, johon liittyy vatsakipuja ja vatsan toiminnan häiriöitä. Ei ole sama asia kuin IBD – jälkimmäisellä viitataan tulehduksellisiin suolistosairauksiin eli crohnin tautiin ja haavaiseen paksusuolen tulehdukseen.

1. Perimä

Keliakia, Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus johtuvat osaltaan perimästä: suoliston puolustusjärjestelmä hälyttää poikkeuksellisen herkästi ulkoisiin ärsykkeisiin. Hälytys jää myös herkästi päälle – suoliston poikkeustila jatkuu, vaikka ärsyke on jo kadonnut.

2. Laukaiseva tekijä

IBD-sairauden puhkeaminen vaatii aina jonkin laukaisevan ympäristötekijän. Tällainen voi olla esimerkiksi suoliston bakteerikannan muutos tai häiriö immuunivasteessa. Suolistosyövälle altistavia tekijöitä taas ovat pitkäaikaiset tulehdukselliset suolistosairaudet.

3. Steriili ympäristö

Niin sanotun hygieniahypoteesin kannattajat syyttävät keliakiasta ja IBD-taudeista ”multaporkkanoita”, tai pikemminkin niiden puutetta. Ajallisesti nämä sairaudet ovat alkaneet yleistyä sitä mukaa, kun elinolosuhteet länsimaissa ovat alkaneet muuttua hygieenisemmiksi. Puolustusjärjestelmän normaaliin kehittymiseen tarvitaan runsaasti kontakteja pöpöjen kanssa. Ensimmäiset tärkeät mikrobitreffit tehdään alatiesynnytyksessä ja rintaruokinnassa, ja tapaamisia jatketaan lattialta poimituilla suupaloilla, kuralätäköissä, hiekkalaatikolla ja popsimalla housunlahkeeseen pyyhkäistyjä porkkanoita suoraan pellosta.

Tärkein kehitystyö tehdään kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Jos elinympäristö on tänä aikana ollut liian steriili, puolustusjärjestelmä ei kehity täyteen maksimiinsa.

Läpäisevä suoli – syypää sairauksiin?

  • Vuotavasta suolesta puhutaan, kun suoliston läpäisevyys kasvaa ja suoliston mikrobien osasia joutuu suoliston ulkopuolelle.
  • Uusimmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä niin sanotun vuotavan suolen yhteydestä tulehduksellisten suolistosairauksien syntyyn.
  • Vuotavalla suolella voi olla yhteys myös allergioihin ja tyypin 1 diabetekseen.
  • Suoliston bakteerikannan häiriö lisää suolen seinämän läpäisevyyttä. Tällä saattaa olla haitallinen vaikutus esimerkiksi elimistön tulehdusreaktioihin ja aineenvaihduntaan.
  • Tutkijat uskovat, että terveellinen ruokavalio on keskeinen tekijä suoliston seinämän kunnon ylläpidossa

4. Ravinto

Ruokavalio vaikuttaa suoraan siihen, minkälaiset bakteerit pitävät suolistossa huolta immuunipuolustuksestamme.

Hyvien bakteerien ruokaa ovat muun muassa viljakuidut, marjat, kasvikset ja hedelmät. Näiden bakteerien näkökulmasta nykyinen länsimainen ravinto on usein aivan liian steriiliä, pitkälle jalostettua, sokeroitua, kuituköyhää ja lihapitoista.

Lapsi valitsee vihanneksia kaupassa

© ISTOCKPHOTO

Liiallinen punaisen lihan ja lihajalosteiden syöminen kasvattaa suolistosyövän riskiä, eivätkä nykyiset tottumukset auta meitä tässäkään asiassa: 50-luvulla suomalainen söi 30 kiloa lihaa vuodessa, nyt lähes 80 kiloa.

5. Ikääntyminen

Suolistosyövän yleistymistä aiheuttaa myös väestön ikääntyminen ja pitkäikäisyys. Elämme yhä pidempään, ja suolistosyövät ovat tyypillisesti 70+ -ikäisten sairauksia.

Osaltaan suolistosyöpien yleistyminen kertoo myös siitä, että ihmisillä on tietoa ja terveydenhuoltojärjestelmämme toimii hyvin: vaivoihin haetaan apua ja niitä diagnosoidaan.

6. Elintavat

Toiminnallisten vatsavaivojen yleistymisen syyksi arvellaan usein länsimaista elämäntapaa. Ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS vaivaa yleisimmin kevyttä toimistotyötä tekeviä ihmisiä. Vaiva on yleisempi niillä, joilla suolistokaasua muodostuu tavallista runsaammin.

Osalla taas suoli reagoi erityisen voimakkaasti venytykseen ja supistelee herkemmin. Myös stressi aiheuttaa IBS-oireilua.

7. Antibiootit

Tiesitkö, että yksi ainoa antibioottikuuri voi vaikuttaa kolmannekseen suoliston bakteerifloorasta ja sekoittaa normaalin bakteerikannan jopa kahdeksi vuodeksi?

Normaalin mikrobiston tilalle kasvavat ”huonot” bakteerikasvustot voivat myös sairastuttaa. Yksi ikävimmistä bakteereista on Clostridium difficile, joka voi aiheuttaa jopa kuukausia kestävän vaikean ripulin.

Difficile iskee usein monisairaisiin vanhuksiin, mutta nykyisin sitä tavataan yleisesti myös pikkulapsilla.

Täällä aivot, kuuleeko suolisto?

  • Aivot-suolisto-akseli tarkoittaa suoliston hermoston ja keskushermoston välistä yhteyttä.
  • Suoliston bakteerikannan on havaittu vaikuttavan paitsi immuunijärjestelmän, myös hermoston normaaliin toimintaan.
  • Suolistomikrobistolla voi olla yhteys muun muassa masennukseen, mielialaan, stressinsietokykyyn, hermoston toimintaan ja jopa käyttäytymiseen.
  • Koe-eläimillä mikrobikanta on vaikuttanut esimerkiksi muistiin, kipuaistimuksiin ja ruokahaluun.
  • Tulevaisuudessa neurologisia ja psykiatrisia sairauksia voidaan kenties hoitaa suolistomikrobeja muokkaamalla.

Lähteet ja lisätietoja: keliakialiitto.fi, crohnjacolitis.fi, kaikkisyovasta.fi, Kalliomäki M, Käyhkö S, Mykkänen M, Isolauri E, Lähdesmäki T: Suoli-aivoakseli – mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys. Suom Lääkäril 2018;73:203–7.

Mokkala K: Intestinal permeability in pregnancy : dietary and microbial determinants and metabolic consequences. Väitöskirja. Turun yliopisto 2017.

Juttu on julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 3/2018.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X