Mikä tekee ihmisestä pitkäikäisen?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mikä tekee ihmisestä pitkäikäisen? © Piia Arnould/Kuvaryhmä/SKOY
Kukapa ei haaveilisi pitkästä iästä ja terveistä vuosista. Tulevaisuudessa niistä nauttii yhä useampi suomalainen.

Mikä tekee ihmisestä pitkäikäisen? © Piia Arnould/Kuvaryhmä/SKOY

1. Kuinka pitkän elämän nyt työikäiset suomalaiset elävät?

Suomessa elinajanodote on nykyisin naisilla yli 83 ja miehillä yli 77 vuotta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana elinajanodote on kasvanut noin kahdella vuodella, miehillä hieman naisia nopeammin. Miesten elinajanodotteen kasvu selittynee muun muassa sillä, että miesten tupakointi on 1960-luvun alusta läh-tien voimakkaasti vähentynyt.

Ellei kuolleisuudessa tule tapahtumaan suuria muutoksia, nyt nelikymppiset suomalaiset eivät keskimäärin ole vielä läheskään elämänsä puolivälissä.

2. Mistä pikäikäisyys johtuu?

Lääketieteellinen kehitys, parantunut ravitsemus ja hygienia ja siten aiempaa selvästi matalampi imeväiskuolleisuus ovat pidentäneet elinikäämme. Myös vakavimmat tartuntataudit ovat käytännössä kadonneet Suomesta: meillä ei sairasteta poliota, tuhka- eikä vihurirokkoa, ja kurkkumätääkin vain satunnaisesti. Kansalaisten elintavat ovat nykyään aiempaa terveellisemmät: tupakointi on vähentynyt ja ruokavaliossa on tapahtunut sydänterveyden kannalta hyviä muutoksia.

Elinajanodote on korkein Japanissa. Suomi on tällä listalla noin sijalla 20. Listan häntäpään valtaavat useat Saharan eteläpuolisen Afrikan maat, joissa elinajanodote on 50 vuoden molemmin puolin.

3. Kuka Suomessa elää pitkään?

Koulutus, tulotaso ja ammattiasema ovat yhteydessä pitkään ikään. Esimerkiksi miehillä alimman ja ylimmän tuloviidenneksen välinen ero 35-vuotiaiden elinajanodotteessa on yli kymmenen vuotta ylimmän tuloviidenneksen eduksi.

Naisilla ero on pienempi, mutta molempien sukupuolten osalta erot vaikuttaisivat pikemminkin kasvavan kuin supistuvan.

Myös parisuhde, työssäkäynti ja ruotsinkielisyys ovat yhteydessä keskimäärin pidempään elinikään.

Ruotsinkielisten kantasuomalaisia pidempi elinikä selittyy ennen muuta sosioekonomisilla tekijöillä, kuten koulutus- ja tulotasolla, mutta myös esimerkiksi väestönosassa vallitsevaa yhteisöllisyyttä on tarjottu osaselitykseksi.

Maantieteellisiä erojakin on: Etelä- ja Länsi-Suomessa eletään keskimäärin pidempään kuin idässä ja pohjoisessa. Maakunnittain tarkasteltuna ahvenanmaalaiset elävät keskimäärin kauimmin.

4. Mihin pitkäikäiset suomalaiset yleensä menehtyvät?

Tavallisimpia iäkkäiden kuolinsyitä ovat sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet. Alzheimerin tauti yleistyy väestön ikääntyessä, ja sen merkitys kasvaa myös kuolemansyynä.

Tällä hetkellä yli 70 000 suomalaisella on diagnosoitu Alzheimerin tauti.

5. Voiko ihmisen elinikä kasvaa rajattomasti?

Vaikka joidenkin aiempien ennusteiden mukaan kuolleisuus ei voisi alentua länsimaissa nykyistä vauhtia enää kovin pitkään, toistaiseksi se on jatkanut alenemistaan koko ajan, ja sen myötä elinajanodote on kasvanut.

Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka korkeaksi ihmisen elinikä voi kasvaa. Erityisesti biolääketieteen, genetiikan ja solututkimuksen saralla tehtävät läpimurrot tulevat mahdollisesti olemaan sellaisia, että ne saattavat mullistaa aiemmat käsitykset maksimaalisesta elinajasta. Joidenkin tutkijoiden mukaan ihminen voisi elää jopa pari sataa vuotta. Mitään takeita ei tosin ole siitä, että nämä vuodet olisivat myös terveitä. Tällä hetkellä maailman vanhin ihminen on 115-vuotias.

6. Millaiset elintavat tuovat lisää vuosia?

Tärkeimmät lienevät tuttuja: tupakoimattomuus, maltillinen alkoholinkäyttö, terveellinen ja säännöllinen ruokavalio, riittävä uni ja liikunta.

Kansalaisten terveiden vuosien määrä lisääntyy itse asiassa nopeammin kuin elinajanodote. Terveillä vuosilla tarkoitetaan aikaa, jolloin ihminen ei sairasta mitään vakavaa kroonista sairautta. Myös terveisiin elinvuosiin voi vaikuttaa elintavoilla.

7. Vaikuttaako elämänasenne elinikään?

Pitkäkestoinen stressi vaarantaa sydänterveyden ja sitä kautta hengenkin: henkinen paine nostaa verenpainetta ja lisää stressihormonien eritystä, mikä kohottaa kolesteroliarvoja ja lisää veren hyytymis- ja tulehdusalttiutta.

On olemassa tutkimuksia, joiden mukaan myönteinen elämänasenne aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää ja auttaa taistelussa tulehdussairauksia vastaan. Sekä myönteistä elämänasennetta että stressinhallintaa voi opetella.

8. Mitä tarkoitetaan biologisella iällä?

Kronologinen ikä ilmoittaa henkilön iän vuosina, kuukausina ja päivinä. Biologisella iällä tarkoitetaan sitä fyysistä ja psyykkistä tilaa, jossa henkilö todellisuudessa on – tavallaan siis ihmisen toimintakykyä. Käsite ei ole tieteellinen, vaan se määräytyy vertaamalla henkilön kuntoa muiden kuntoon. Sen tarkoituksena on herättää ihmisiä huomaamaan, millaisilla elämäntapavalinnoilla he voivat vaikuttaa hyvinvointiinsa.

9. Miten biologista ikää testataan?

Testit ovat pitkälti kyselyitä, joissa vastaajilta kysytään elintavoista, kuten tupakoinnista, alkoholinkäytöstä ja ruokailu- sekä liikuntatottumuksista. Tämän lisäksi tarkastellaan esimerkiksi perhesuhteita, yleistä elämänasennetta, nukkumista ja onnellisuuden kokemusta. Joissakin tapauksissa saattaa mukana olla myös esimerkiksi verenpaineen ja sykkeen mittausta.

10. Kuinka luotettavia elinikää ennustavat testit ovat?

Huolella laaditut ja tutkimustietoon pohjaavat testit, kuten taannoin netistä löytynyt Elämä pelissä -testi, tuottavat väestötasolla periaatteessa samankaltaisia tuloksia kuin niiden teossa käytetyt tieteelliset tutkimukset. Sen sijaan yksittäisen ihmisen elinajan ennustamiseen tällaiset testit ei sovellu. Niiden tarkoituksena on herätellä ja ohjata kansalaisia osaltaan terveellisiin elintapoihin ja sitä kautta kenties pitkään elinikään.

Sydänsairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Vaaraa sairastua näihin tauteihin voi selvittää hyvällä nettitestillä osoitteessa www.thl.fi/finriski-laskuri.

Asiantuntijana Petteri Sipilä, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Seura 46/2013

X