Mikä tekee raakaruoasta terveellisen?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuumentamaton raakaruoka on pullollaan hyvää tekeviä aineita. Pelkällä porkkananpuremisella ei pärjää, vaan raakaruokaakin pitää käsitellä.
Hedelmiä ja vihanneksia

Kuumentamaton raakaruoka tekee hyvää. © JORMA MARSTIO/SKOY

1. Mikä tekee raaka­ruoasta terveellistä?

Raakaruoka on ruokaa, jonka ainesosia ei kuumenneta yli 45 asteen. Tämän vuoksi se sisältää runsaasti ravintoaineita: kuumentaminen tuhoaa esimerkiksi vitamiineja ja entsyymejä. Entsyymit nopeuttavat ja tehostavat elimistössä tapahtuvia reaktioita. Niiden puute saa aikaan aineenvaihdunnan tuotteiden kertymisen elimistöön, mikä voi tuntua väsymyksenä. Raakaruoan puolestapuhujat kertovatkin, että ravinto on tehnyt heistä entistä virkeämpiä.

Kuumentamattomassa ruoassa maitohappobakteerit ja lehtivihreä säilyvät hyvin ja niistä kummallakin on lukuisia terveysvaikutuksia vastustuskyvyn tehostamisesta elimistön hapenottokyvyn parantamiseen.

Ruoan kuumentaminen yli 45 asteen ei tee siitä epäterveellistä. Esimerkiksi nopea wokkaus vie kasvisten pinnalta entsyymit ja vitamiinit, mutta ne säilyvät kasvisten sisällä. Kuumennus voi myös tehdä ruoan paremmin sulavaksi ja imeytyväksi.

2. Millaisia terveysvaikutuksia raakaruoalla on?

Raakaruoasta voi olla apua, kun vastuskyky vaatii tehostamista vaikka flunssakierteen vuoksi. Myös reumaa sairastavat ovat saaneet siitä apua niveloireisiinsa. Toisaalta reumaatikot ovat hyötyneet ruokavaliosta, joka ei sisällä maitoa ja gluteenia. Kannattaa muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä. Se, mikä tekee yhdelle hyvää, ei tee sitä toiselle.

Painonhallinnan kannalta raakaruokavalio voi olla hyvä, sillä se sisältää yleensä niukasti energiaa. Tosin ennestään laiha laihtuu sillä usein liikaa. Hyvää ruokavaliossa on myös kasvisten runsaus, kuidun saanti, kovan rasvan vähäisyys sekä sokerin ja valkoisen viljan välttäminen.

3. Voiko raakaruokaan siirtyä välittömästi?

Raakaruokaan siirtyminen vaatii perehtymistä. Sitä harkitsevan kannattaa ottaa selvää esimerkiksi kirjoista, mitä ruokavalion noudattaminen edellyttää pitkällä aikavälillä. Mikä tahansa ruokavalio on huonosti toteutettuna haitallinen, sillä se voi aiheuttaa puutostiloja.

Tavallisesta sekaruoasta suoraan raakaravintoon siirtyminen tuo melko varmasti vatsanväänteitä ja ripulia. Muutos tulee siksi tehdä asteittain.

Mielestäni raakaruoka toimii parhaiten kuurina – eräänlaisena tervehdyttämis- ja puhdistuskuurina. Sen aikana voi miettiä, mitä elementtejä raakaruokavaliosta voisi siirtää omaan arkeen.

4. Mitä ruoka-aineita­ raaka­ruokavalio sisältää?

Raakaruokavaliossa käytetään runsaasti kauden kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja sekä viljan jyviä. Proteiini tulee pähkinöistä, sellaisenaan nautituista tai idätetyistä siemenistä ja palkokasveista sekä avokadosta.

Osa raakaravinnonsyöjistä käyttää myös eläinkunnan tuotteita, kuten raakamaitoa. Kylmissä olosuhteissa moni voi paremmin, kun lisää eläinkunnan tuotteita ruokavalioonsa ja nauttii osan ruoasta lämpimänä. Raakaruoka sisältää runsaasti vitamiineja, mutta valitettavasti ne eivät imeydy aina yhtä hyvin kuin kypsennetystä ruoasta.

Elävää ravintoa syövät raakaruokailijat korostavat itujen, kasvismehujen ja hapatettujen kasvisten käyttöä.

5. Miksi raakaruokaa syövälle suositellaan hapatettuja ruoka-aineita?

Kaikki kasvikset sisältävät maitohappobakteereita, mutta hapattamalla niiden määrä lisääntyy. Hapatus parantaa ruoka-aineiden sulamista. Kaali on yleisin hapatettava vihannes, ja raakana se sulaa hyvin huonosti. Koska se sisältää luonnostaan runsaasti maitohappobakteereita, se happanee helposti. Maitohappobakteerit lisääntyvät kaalissa nopeasti hapatuksen aikana, mikä estää haitallisten bakteerien kasvua.

6. Miten raakaruokaa valmistetaan?

Ruoan imeytymisen ja sulamisen kannalta ruoka vaatii käsittelyä: pelkällä pussista syödyllä porkkanalla ei pärjää. Mehustus, hapatus, idätys ja tehosekoittimen käyttö ovat raakaruokailijan ruoanvalmistustapoja.

7. Tuleeko raakaruoka kalliiksi?

Kaiken ruoan voi tehdä joko edullisesti tai käyttämällä runsaasti rahaa. Kotimaiset juurekset ovat edullisia. Satokautena kasvikset ovat halpoja, marjastus on ilmaista ja siemeniä ja pähkinöitä voi ostaa pakkaamattomina melko edullisesti.

Jos raakaruokaan yhdistää superfoodin ja kaukaa tuotetut raaka-aineet, kauppalasku luonnollisesti kasvaa.

8. Kuluuko raaka­ruoan tekoon tavallista enemmän aikaa?

Raakaruoan tekoon menee helposti enemmän aikaa kuin sekaruoan valmistukseen. Moni ajattelee väärin, että raakaruoan valmistus on pelkkää kasvisten heittoa tehosekoittimeen ja pirtelöiden surauttamista sauvasekoittimella. Raaka-aineiden esikäsittely ja huolellinen hygienia vievät aikaa. Ateriat tulee suunnitella kunnolla, jottei ruokavaliosta tule yksipuolista.

Hygienian kanssa tulee olla tarkkana ja esimerkiksi puhdistaa tehosekoitin huolella. Teräosan huuhtaisu vesihanan alla ei riitä. Huolimattomasti pesty tehosekoitin on otollinen kasvualusta haitallisille bakteereille.

9. Tarvitseeko raaka­ruokailija ravintolisiä?

Jokainen suomalainen tarvitsee D-vitamiinilisän, myös raakaravinnon syöjä. Jos ruokavaliossa ei käytetä mitään eläinperäistä, B12-vitamiinilisä on välttämätön. Rautalisä voi olla tarpeen, jos ruokavaliossa ei ole paljoa lehtivihreitä, siemeniä tai viljaa. Kasvisten rauta imeytyy eläinperäistä rautaa heikommin ja siksi niitä joutuu nauttimaan raudan saamiseksi suhteessa enemmän kuin lihaa.

Jos maito, kananmuna ja jodioitu ruokasuola puuttuvat lautaselta, jodista tulee puutetta. Tosin merilevässä on jodia.

10. Voinko syöttää raakaruokaa koko perheelle?

Alle kaksivuotiaan lapsen ruoansulatus on vielä niin kehittymätön, ettei se sulata raakaravintoa. Jos tätä vanhemmalle lapselle antaa raakaruokaa, se pitää jauhaa todella huolellisesti ja olla supertarkka hygienian kanssa. Lapsen kasvua ja kehitystä tulee seurata neuvolassa ahkerasti, sillä raakaruoka tahtoo olla lapselle liian kevyttä tai huonosti sulavaa. Lapsi tarvitsee kasvuunsa runsaasti proteiineja ja hyvälaatuisia rasvoja.

Kovin hyvä ratkaisu ei aina ole sekään, että perheen aikuiset syövät raakaruokaa ja lapsi sekaruokaa. Pääasia on kuitenkin, että ruokaillaan yhdessä ja luodaan myönteinen suhtautuminen terveelliseen, maistuvaan ruokaan. Jokainen ateria on lasten kannalta tärkeä kasvatustilanne.

Raakamaito altistaa vakaville suolistotulehduksille. Se on riski lasten ja ikäihmisten ruokavaloissa, samoin idut. Lämpimässä ja kosteassa kasvavat idut sisältävät runsaasti mikrobeja, joista on haittaa, jos vastustuskyky on heikko.

 

Asiantuntijana Marja Ruuti, laillistettu 
ravitsemus-terapeutti, 
www.marjaruuti.fi

Seura 32/2014

X