Miksi hengitys haisee?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi voi olla niin arkaluonteinen asia, että se pahimmillaan saa välttelemään muita ihmisiä. Sen taustalla voi olla sairaus, mutta myös suun puhtaudesta kannattaa huolehtia.

1. Mitä halitoosilla tarkoitetaan?

Hengityksen jatkuvaa epämiellyttävää tuoksua kutsutaan halitoosiksi. Se ei ole sairaus, vaan oire jostakin. Hammaslääkärin lisäksi esimerkiksi ruoansulatuskanavan sairauksiin perehtynyt lääkäri, gastroenterologi, voi käyttää halitoosi-termiä. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä halitoosin syy löytyy kuitenkin suusta.

2. Mikä suussa haisee pahalle?

Kielen takaosaan, hampaiden väliin ja ientaskuihin kerääntynyt ruokajäte on hyvä kasvualusta bakteereille, joiden aineenvaihdunnan seurauksena syntyy rikkipitoisia, haisevia kaasuja. Hengityksen haiskahtaminen voi johtua myös karieksesta eli hammasmädästä.

Hajun alkuperä voi olla suun lisäksi nielussa ja nenän sivuonteloissa, kuten poskiontelotulehduksessa tai nielurisoissa. Nenänielun eritteet voivat valua kielen pinnalle ja lisätä rikkikaasuja tuottavien bakteerien kasvua ja aiheuttaa siten pahaa hajua.

Syy hajuun voi löytyä myös ruoansulatuskanavan sairaudesta, esimerkiksi närästystä aiheuttavasta refluksitaudista. Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes voi aiheuttaa asetonille tuoksahtavan hengityksen.

3. Miksi hengitys haiskahtaa aamulla herätessä?

Suusta aamulla tuleva paha haju on täysin normaalia ja syy siihen on yön jäljiltä vähäisessä syljen erityksessä. Kuiva suu tuoksahtaa, kun sylki ei ole vielä ehtinyt huuhdella ja kostuttaa suuta. Suu auki nukkuvilla suu kuivaa erityisesti. Aamuhajut häviävät, kun pesee hampaat ja syö ja juo jotain.

Vähäinen syljeneritys voi liittyä joihinkin sairauksiin, kuten Sjögrenin syndroomaan ja Parkinsonin tautiin. Myös osa lääkkeistä kuivattaa suuta, esimerkiksi psyykelääkkeet, verenpainelääkkeet ja antihistamiinit. Iäkkäillä ihmisillä limakalvot kuivuvat ilman sairauksiakin. Suun kostutukseen on olemassa suihkeita, geelejä ja imeskelytabletteja. Ksylitolipurukumi ja -pastilli lisäävät myös syljeneritystä.

4. Millaista sosiaalista haittaa halitoosista on?

Ihminen tottuu hengityksensä pahaan hajuun eikä välttämättä huomaa sitä kuin ehkä vierustoverin reaktiosta. Tutkimusten mukaan puolet länsimaissa asuvista ihmisistä kokee ja kärsii pahanhajuisesta hengityksestä. Pahimmillaan se voi saada ihmisen välttelemään muita ihmisiä. Halitofobiasta puhutaan, kun ihminen uskoo virheellisesti, että hänen hengityksensä haisee ja vetäytyy sen vuoksi toisten seurasta.

5. Voiko oman suun hajua testata?

Kämmenten laittaminen kupiksi suun ja nenän eteen ja tähän kuppiin puhaltaminen paljastaa hengityksen hajun. Omissa hammasväleissä käynyt hammaslanka haisee samalta kuin oma suu.

Asiaa kannattaa kysyä reippaasti omalta kumppanilta tai hammaslääkäriltä. Kyse on sen verran arkaluonteisesta asiasta, etteivät muut välttämättä kehtaa huomauttaa siitä.

6. Onko jatkuvasti haiseva suu sairas?

Ei välttämättä, mutta jos bakteeripeitteitä ei poisteta hampaiden kaikilta pinnoilta ja ikenistä, hampaat voivat reikiintyä ja ikenet tulehtua. Hoitamattomasta ientulehduksesta voi kehittyä parodontiitti, hampaita niiden kiinnityskudoksesta irrottava sairaus. Ikenistä vuotava veri kielii tulehduksesta. Se paranee useimmiten itsestään, kun tehostaa hammasvälien puhdistusta. Parodontiitin hoito vaatii hammaslääkärin tai iensairauksiin erikoistuneen hammaslääkärin hoitoa.

7. Kuinka bakteerit häädetään suusta?

Täysin bakteeritonta suuta ei ole kenelläkään, eikä pidäkään olla. Bakteerien määrä pidetään kurissa säännöllisellä ja huolellisella suun ja hampaiden puhdistuksella. Hammaspesu aamuin illoin ja hammasvälien putsaus kerran päivässä tikulla, langalla tai hammasväliharjalla vie bakteerit. Hammasharjan tulee olla sellainen, että sillä ulottuu myös takimmaisiin hampaisiin.

Kieli on uurteinen ja nystyräinen, ja siksi ei tahdo puhdistua pelkällä harjalla. Osassa hammasharjoja on kielen puhdistamiseen tarkoitettu nystyräinen puoli, mutta harjan työntäminen syvälle suuhun voi tuntua yököttävältä. Bakteerit tahtovat jäädä varsinkin kielen takimmaiseen kolmannekseen, mutta sinne ylettyy, kun käyttää kielen puhdistukseen kehitettyä kielikaavinta.

8. Auttaako suuvesi?

Yksinään se ei auta, sillä vain mekaaninen puhdistus poistaa bakteeripeitteet suusta. Ensin pitää huolehtia hammaspesusta ja hammasvälien sekä kielen puhdistamisesta. Sen jälkeen työn voi viimeistellä suuvedellä.

Suuveden käyttäjän pitää muistaa varmistaa, että valmiste sisältää fluoria, muttei suuta kuivattavaa alkoholia tai natriumlauryylisulfaattia. Suun kuivuminen pahentaa pahanhajuista hengitystä entisestään. Alkoholipitoinen suuvesi voi aiheuttaa myös hampaiden pinnoille eroosiota. Klooriheksidiinia sisältävä suuvesi on tilapäisesti käytettynä hyvä, mutta jatkuvasti käytettynä se voi sotkea suun normaalia bakteerikantaa.

9. Voiko syy hengityksen pahaan hajuun löytyä lautaselta?

Valkosipuli, jotkut yrtit, kahvi, alkoholi ja tupakka aiheuttavat tunkkaisen olon suuhun. Ravintolisistä seleeni voi saada aikaan valkosipulinhajua muistuttavan tuoksun. Nämä hajut häviävät, kun aineet poistuvat elimistöstä.

Karppaajan hengitys saattaa haiskahtaa, sillä hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio heikentää syljeneritystä. Samoin runsaasti proteiinia sisältävä ruokavalio, koska proteiinien hajoamisprosessissa syntyvät aineenvaihduntatuotteet haisevat.

10. Millaiset ruokailutottumukset ehkäisevät pahaa hajua?

Ateriavälejä ei kannata venyttää liianpitkiksi, mutta hammasterveyden vuoksi ei parane puputtaa koko aikaa: viisi, kuusi syömiskertaa päivässä riittää. Ruoan päälle suuhun sopii sujauttaa ksylitolipastilli tai -purukumi, joka katkaisee hampaiden reikiintymistä aiheuttavan happohyökkäyksen ja aktivoi syljeneritystä.

Asiantuntijana Laura Tarkkila,hammaslääketieteen tohtori ja parodontologian erikoishammaslääkäri, Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen Suun erikoishoidon yksikkö, Helsinki.

Seura 51/2013

X