Miksi ihminen päätyy itsemurhaan?

1. Kuinka paljon Suomessa tehdään itsemurhia?

Vuonna 2011 Suomessa 912 henkilöä teki itsemurhan, heistä 710 oli miehiä. Luku on kansainvälisesti katsottuna korkea, lähes kaksinkertainen verrattuna EU:n keskimäärään. Itsemurhien määrä on laskenut viime vuosikymmeninä, sillä 1960-luvun mustimpina vuosina niitä tehtiin yli 1 500. Parikymmentä vuotta myöhemmin käynnistetyssä kansallisessa itsemurhien ehkäisyprojektissa muun muassa koulutettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöitä tunnistamaan masennuspotilaat. Projekti vähensi itsemurhia selkeästi, erityisesti keski-ikäisten miesten itsemurhat vähenivät.

Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään 10. syyskuuta.

2. Kuka kuolee oman käden kautta?

Suurin osa itsemurhan tehneistä on miehiä. Toisaalta miesten ja vanhusten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt, mutta naisilla se on pysynyt melko samansuuruisena. Nuoret naiset tekevät paljon itsemurhayrityksiä. Niitä on toteutuneisiin itsemurhiin verrattuna moninkertainen määrä. Miesten tekoonsa käyttämät keinot ovat sellaisia, ettei niistä juuri selviä.

Psykiatriseen sairaalaan tulo ja sieltä kotiutuminen ovat vaaranpaikkoja. Itsemurhariski kasvaa huomattavasti hoidon ensimmäisinä ja sen jälkeisinä päivinä. Kotona tarvitaan läheistä ihmistä.

3. Mikä saa ihmisen tekemään itsemurhan?

Mielenterveysongelmat, vaikeat elämäntilanteet ja kriisit ovat riski. Huono terveydentila ja kivut altistavat vanhoja ihmisiä itsemurhaan. Monesti syy iäkkäiden itsemurhiin lienee heidän yksinäisyytensä. Päihteet, kuten runsas alkoholinkäyttö, lisäävät masennusta ja sitä kautta herkästi toivottomuutta ja itsemurha-ajatuksia.

Monesti itsemurhaa on edeltänyt jokin menetys.

4. Voiko toisen esimerkki ajaa ihmisen itsemurhaan?

Tapa uutisoida itsemurhista voi toimia herätteenä. Jos uutisissa selostetaan tarkasti esimerkiksi jonkun nuorisoidolin itsemurhaa tekotapoineen, se voi lisätä itsemurhia. Mutta tiedottaminen voi myös ehkäistä itsemurhia. Kansainvälinen itsemurhien ehkäisyjärjestö International Association for Suicide Prevention on laatinut tiedotusvälineille oppaan, joka ohjaa kertomaan itsemurhista asiallisesti.

5. Millainen viesti itsemurha on läheisille?

Itsemurha ei välttämättä ole viesti eli tekijä ei tee itsemurhaa antaakseen palautetta muille ihmisille. Useimmiten se on yritys tai keino päästä pois ahdistavasta ja sietämättömän tuntuisesta elämäntilanteesta. Itsemurhan tekijä ei välttämättä halua kuolla vaan päästä pois tuntemastaan tuskasta. Ahdistus ja tuska ovat niin vahvoja, ettei henkilö usko tilanteeseen löytyvän jotain muuta ratkaisua. Itsemurhia tehdään eniten maalis-huhtikuussa. Saattaa olla, että lisääntyvä valo korostaa muuten mustaa olotilaa.

6. Onko itsemurha aina läheisille yllätys?

Itsemurha tulee usein yllätyksenä. Tekijän psyykkinen sairaus tai useat aikaisemmat itsemurhayritykset tekevät siitä todennäköisemmän.

Ihminen voi muuttua valoisammaksi ennen tekoaan, ja tämä saa läheiset uskomaan, että hänen vointinsa on parantumassa. Tehty itsemurhapäätös on rauhoittanut tekijää ja helpottanut hetkellisesti hänen elämäänsä.

7. Miten läheisen itsemurhayritykseen tulisi suhtautua?

Siihen tulisi suhtautua vakavasti: kysyä ja keskustella siitä, mikä johti itsemurhayritykseen. Ahdistunutta ihmistä ei saa jättää yksin. Hänet tulee ohjata auttajien luo ja oltava hänelle läsnä. Itsemurhasta kysyminen ei tee tekoa todennäköisemmäksi. Jos epäilee, että läheisellä on itsetuhoajatuksia, asiasta kannattaa kysyä suoraan. Puheeksiottaminen on mahdollisuus puuttua tilanteeseen ja katkaista tuhoisa ajatuskulku.

Akuutissa tilanteessa tulee ottaa välittömästi yhteyttä esimerkiksi oman kunnan psykiatriseen päivystykseen.

8. Miksi itsemurhaan liittyy häpeää?

Itsemurha oli pitkään laissa kielletty teko ja tabu. Itsemurhaan kuolleita ei haudattu kirkon hautausmaalle eikä aiheesta saanut puhua. Tämä asia on onneksi muuttunut.

Häpeä ja syyllisyys kulkevat pitkälti käsi kädessä. Läheiset potevat usein syyllisyyttä siitä, etteivät havainneet rakkaansa aikeita ja voineet jotenkin estää niitä. Mielenterveysongelmat ylipäänsä koetaan valitettavasti yhä häpeällisinä. Esimerkiksi sydänongelmista puhutaan avoimesti kahvipöytäkeskusteluissa, mutta mielenterveysongelmista vaietaan.

Ellei ystävistä ole kuuntelijoiksi, läheisten tulisi puhua kokemastaan ammattilaiselle. Käsittelemättä jäänyt läheisen itsemurha kasvattaa omaa riskiä päätyä vaikeassa elämäntilanteessa vastaavaan ratkaisuun.

9. Millaista tukea tehneiden omaisille on tarjolla?

Suomen Mielenterveysseurassa kriisipuhelin 01019 5202 päivystää arkisin kello 9.00-06.00, ja viikonloppuisin kello 15:n jälkeen. Mielenterveysseuran kriisikeskukset tarjoavat keskusteluapua ja ammatillisesti ohjattuja ryhmiä eri puolilla Suomea. Netistä osoitteesta www.e-mielenterveys.fi löytyy oma-apuohjelma SELMA traumaattisen tapahtuman kokeneille. Apua on myös osoitteissa www.tukinet.net ja Surunauha ry:n www.surunauha.net. Surunauha ry on itsemurhan tehneiden läheisten yhdistys, joka tarjoaa vertaistukea. Monet seurakunnat järjestävät ryhmiä itsemurhan tehneiden läheisille.

Suomen Mielenterveysseuran LINITY-hanke tarjoaa lyhyitä tukijaksoja itsemurhaa yrittäneille. Hanke toimii pääkaupunkiseudulla.

10. Mitä SOS-kriisikeskus tekee?

Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksia on 19, ensimmäinen niistä aloitti toimintansa jo vuonna 1970. Keskukset tarjoavat keskusteluapua puhelimitse ja kasvokkain sekä mahdollisuuden omaan tukihenkilöön.

Asiantuntijana Outi Ruishalme, johtaja, Suomen Mielenterveys-seuran SOS-kriisikeskus.

Seura 36/2013