Taas siirretään kelloja! Tiesitkö, että venklaus kesä- ja talviajan välillä on myös riski sydämelle?

Jaa artikkeliTilaa Seura
© istock
Kellojen siirto ärsyttää monia, mutta lisäksi sillä on lukuisia vaikutuksia terveyteemme. Kysyimme kiperiä neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskaselta.

Kenellä on riski saada infarkti, kun kelloja siirretään kesäaikaan?

Kellon siirtäminen lisää pienessä määrin riskiä infarktiin potilailla, joilla on muutenkin kohonnut riski verenkiertohäiriöihin. Sydäninfarktitutkimuksissa on löydetty yhteys diabetekseen ja verenpainetautiin. Aivoinfarktien riski painottuu yli 65-vuotiaille ihmisille ja potilaille, joilla on pahalaatuinen syöpä.

Onko sama riski myös talviaikaan siirtyessä?

Kyllä on. Tutkimuksessamme katsoimme molempia siirtymisiä koko Suomessa kymmenen vuoden ajalta emmekä löytäneet eroa siinä, kumpaan suuntaan kelloa siirrettiin.

Mitä voi tehdä torjuakseen riskin?

Siirtoon voi valmistautua etukäteen esimerkiksi siirtämällä unirytmiään viidellätoista minuutilla joka päivä neljän päivän ajan.

Miten niin pieni muutos kuin tunnin kellojen siirto voi saada aikaan kohtauksen?

Kyseessä onkin viimeinen asia eli niin sanotusti piste i:n päälle. Luultavasti kohtaus olisi tullut ennemmin tai myöhemmin. Tutkimuksessamme nähtiin pieni väliaikainen lisääntyminen aivoinfarktien määrässä kahden ensimmäisen päivän aikana kellojen siirron jälkeen, mutta viikon sisällä se oli jo tasoittunut. Infarktimäärät eivät siis varsinaisesti lisäänny, mutta jotkut kohtaukset voivat tulla aikaisemmin kellojen siirron takia.

Asiantuntija neurologian erikoislääkäri Jori Ruuskanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

X