Milloin hakeutua kuulotutkimuksiin?

Onkohan kuuloni heikkenemässä? Kahvilan hälyssä minulla on vaikeuksia kuulla, mitä ystävä sanoo. Televisiota ja puhelimen soittoääntä on säädettävä kovemmalle.

”Siltä vaikuttaa. Juuri nuo mainitsemasi asiat ovat tyypillisiä ikäkuulon oireita. Myös kirkkaat äänet, kuten lintujen laulu tai sirkkojen siritys, katoavat.
Ehkä joku läheisesi on jo huomannut, että et kuule niin kuin ennen. Usein läheisen huoli herää, kun väärinymmärryksistä tulee päivittäisiä, ja asioita on toistettava ja huudettava, että toinen kuulisi oikein.
Huonokuuloinen muuttuu usein joo-joo-ihmiseksi. Joo-joo on vakiovastaus, kun ei oikein kuule eikä viitsi kysyä aina uudestaan, että anteeksi mitä.”

Miten on mahdollista, että kuuloni on heikentynyt? Olen vielä työelämässä.

”Huonokuuloisuus voi alkaa vaivata jo työikäisenä. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 54–66-vuotiaista runsaalla neljänneksellä oli kuulovika. 75 vuotta täyttäneistä kuulovika on jo kahdella kolmesta. Ikäkuulo on yleisin aikuisiän kuulovian aiheuttaja. Ikäkuulolla tarkoitetaan iän myötä tapahtuvaa sisäkorvan ja muun kuulojärjestelmän rappeutumista molemmissa korvissa. Ikäkuulon taustalla voi olla useita syitä, kuten perintötekijöitä, työperäistä melualtistumista ja korvasairauksia. Miehillä ikäkuulo on naisia yleisempää.
Ikäkuulo etenee hitaasti. Siksi siihen tottuu. Jos kuulo heikkenisi 30 desibeliä kerralla, sen huomaisi varmasti. Ikäkuulo jää myös usein piiloon, koska kuuloa ei työelämän ja työterveyshuollon jälkeen enää tutkita säännöllisesti.Toisaalta osalla ihmisistä on hyvät geenit ja terveet elämäntavat, jolloin kuulo pysyy terävänä pitkään.”

Pitäisiköhän minun käydä tutkituttamassa kuuloni vai maksaako se vaivan?

”Ehdottomasti kannattaa mennä lääkäriin heti, jos epäilee kuulon huonontuneen. Kuulon heikkenemistä ei voi estää, mutta kuuloa voi kuntouttaa kuulokojeella. Kuulo on sosiaalinen aisti, jota tarvitaan vuorovaikutuksessa ja erilaisten asioiden hoitamisessa. Siksi se ei ole vain yksityisasia. Riittävän hyvää kuuloa tarvitaan siihen, että voi keskustella puolison kanssa, seurata uutisia ja hoitaa asioitaan. Hyvin kuulemista ei kannata aliarvioida: ihmiset pysyvät työelämässä yhä pidempään, ja eläkeläiset ovat aktiivisia. Kuulokoje helpottaa arkea siinä missä lukulasitkin.”

Millaiselle lääkärillekannattaa suunnata?

”Korvalääkärin lisäksi voit mennä myös terveyskeskuslääkärille tai työterveyslääkärille. Lääkärissä kuulo tutkitaan audiometrilla, joka lähettää korviin voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Olisi hyvä, että terveyskeskuksessa olisi koulutettu audionomi, joka tekisi kaikki kuulontutkimukset. Silloin mittaukset olisivat varmasti oikein tehtyjä ja tulokset luotettavia. Kuulontutkimuksen tekee kuitenkin yleensä sairaan- tai terveydenhoitaja, joka myös piirtää kuulokäyrän. Esitietojen, tutkimustulosten ja kuulokäyrän pohjalta lääkäri tekee diagnoosin. Jos jatkotutkimuksiin on tarvetta tai jos päätetään ottaa käyttöönkuulokoje, lääkäri kirjoittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon.Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalla kuuloa tutkitaan lisää muun muassa luujohtotutkimuksella ja puheaudiometrilla. Kuulokojeen säätöä varten määritellään äänten epämiellyttävyyskynnykset.”

Entä jos lääkäri on sitä mieltä, että tarvitsen kuulokojeen.Oppiiko sitä edes käyttämään?

”Totta kai kuulokojeen käytön oppii, eikä sen käyttöönottoa kannata lykätä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ottaa kuulokojeen käyttöön, sitä parempi.
Kuulokojeen käyttöönotto ja sovittaminen on monimutkaisempaa kuin silmälasien. Korvakappale valetaan käyttäjän korvakäytävän mukaan. Kuulokoje liitetään korvakappaleeseen ja säädetään yksilöllisesti eri taajuuksille kuulokäyrän ja muiden tutkimustulosten perusteella. Alussa äänimaailma saattaa tuntua liian kovalta. Yhtäkkiä kuulostaakin siltä, että puoliso paiskoo astioita tai että kahvilassa on häiritsevä kakofonia.Kuulokojeen käyttö vaatii harjoittelua ja sopeutumista. Kuulokojetta pitäisikin käyttää koko ajan, vaikka ei olisi juttuseuraa, jotta siihen tottuu. Kyse on myös turvallisuudesta. Kun on kuulokoje korvassa, kuulee, kun vesi kiehuu tai kun palohälytin soi.”

Mitä muita apuja kuulemiseen voi saada kuulokojeen lisäksi?

”Kuntoutusohjaajan olisi hyvä kartoittaa työpaikkaa. Esimerkiksi työtilan akustiikka ei saisi olla liian kaikuva. Kokoushuoneeseen voidaan asentaa järjestelmä, joka vie mikrofonista äänen suoraan kuulokojeeseen. Apua kuulemiseen saa myös puheterapeutilta. Puheterapeutti voi opastaa kuuntelemisen strategioihin ja huulilukuun esimerkiksi, jos ei ole vielä valmis käyttämään kuulokojetta.”

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Samuli Hannula Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Viva 1/16

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti