Saako kipeää selkää hieroa? Milloin selkäkivun takia pitää mennä lääkäriin? – Näin asiantuntija vastaa 12 kysymykseen selkävaivoista

Saako kipeää selkää hieroa? Pitäisikö selkävaivojen takia mennä lääkäriin?

Lääkäriltä en kehtaa tätä kysyä, kertoi eräs lukija, kun pyysimme kertomaan selkävaivoista. Ehkäpä siinä onkin syy, miksi lukijoilta tuli muutamassa päivässä useita satoja kysymyksiä.

Kysymyksiin vastaavat fysioterapeutti Anne Puranen ja ortopedi Carola Krook.

Moni selkäpotilas painii päivittäin muun muassa sen ongelman kanssa, uskaltaako liikkua vai ei. Asiantuntijat neuvovat lähtemään liikkeelle.

”Pieni liike on hyväksi, se ehkäisee lihaskramppeja. Aina siihen ei toki pysty”, ortopedi Krook sanoo.

”Huonoin vaihtoehto on jäädä paikoilleen”, fysioterapeutti Puranen kommentoi.

Liikkeeseen liittyy usein myös kivun syy. Suurin osa, eli jopa yli 90 prosenttia, selkävaivoista on toiminnallisia ongelmia, jotka koskevat liikkumista ja liikkeen hallintaa. Siksi magneettikuvissa ei useinkaan näy mitään, mikä selittäisi oireita.

Selkäkipu voi johtua vaikkapa siitä, että jotkin syvät tukilihakset, kuten pakaralihakset, eivät tue liikettä oikein. Paras ”salapoliisi” tässä tapauksessa on fysioterapeutti, joka perehtyy nimenomaan siihen, mikä lihas ei syty silloin, kun pitäisi . Perehtyminen on hyvä tehdä yhteistyössä lääkärin kanssa

Kun kuntouttavaa harjoitusohjelmaa aletaan laatia, oikea osoite ei välttämättä silloin ole personal trainer.

”Personal trainer tietää, miten lihaksia saa vahvistettua tai painoa pudotettua. Mutta fysioterapeutin ammattitaitoon kuuluvat tuki- ja liikuntaelinongelmat ja niitä kuntouttavien harjoitusten laatiminen”, Puranen tarkentaa.

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä silloin, jos epäilee jotain vakavaa tai jos selkäkipu pitkittyy. Jos kärsii äkillisistä pidätysvaikeuksista, lääkärille on jo kiire.

”Mutta lääkäri ei välttämättä osaa auttaa, jos selkä on kipeytynyt vaikkapa juoksulenkillä. Hän ei tutki juoksuasentoa, fysioterapeutti taas tutkii, missä asennossa potilas juoksee.”

1. Milloin selkäkivun takia pitää mennä lääkäriin?

Silloin, kun selässä on kovaa kipua, etenkin jos kipu säteilee raajoihin. Lääkäriin kannattaa mennä myös, jos kiputila on kestänyt pitkään eivätkä kotikonstit tai fysioterapeutin ohjeet ole auttaneet.

Kun potilas tulee vastaanotolle, lääkäri tutkii hänen liikkumistaan ja ryhtiään. Lääkäri arvioi lantion asentoa ja selän liikkuvuutta sekä liikkeen aiheuttamaa kipua. Hän myös tutkii, ovatko alaraajat yhtä pitkät ja onko niissä virheasentoja. Myös selän lihaskireydet käydään läpi.

Jos kipu säteilee raajoihin, tutkitaan myös raajojen voimat, tunnot ja heijasteet. Selkä kuvataan tavallisimman siinä tapauksessa, että oireita on ollut pitkään. Käytännössä kuvantaminen tarkoittaa magneettikuvaa.

2. Mitä kotikonsteja on selän akuuttiin kipuun?

Kipulääkettä kannattaa ottaa muutaman vuorokauden ajan säännöllisesti, esimerkiksi ilman reseptiä saatavaa tulehduskipulääkettä voi ottaa kuuden tunnin välein.

Kipulääkkeen kanssa samanaikaisesti voi kokeilla iholle siveltävää tulehduskipugeeliä. Monilla se auttaa. Mutta kannattaa huomioida, että jos selkäkipu säteilee alaraajaan, tulee geeliä sivellä selkään eikä raajaan.

Kannattaa myös yrittää tehdä pieniä selän taivutuksia ja pysyä pienessä liikkeessä. Toisaalta välillä voi myös hakeutua asentoon, jossa tuntuu vähiten kipua. Monilla se tarkoittaa selällään olemista ja jalkojen nostamista koholle tyynyllä tuettuna.

3. Saako kipeää selkää hieroa?

Saa, mutta ei voimallisesti. Ja jos kipu säteilee pakaroihin tai alaraajoihin, hierontaa kannattaa välttää.

Jos on säteilevää kipua tai puutumista taikka jatkuvaa leposärkyä yölläkin, pitää lähteä lääkäriin, ei hierojalle.

Olisi tärkeää tietää, miksi selkä on kipeä. Hieronta harvoin ratkaisee selkävaivaisen ongelmaa, mutta se voi tehdä ihan hyvää, jos selkäkipu on lievää ja johtuu lihasjännityksestä.

Manipulatiivisilla hoidoilla eli ”nikamien rusauttelulla” saa vaikkapa fasetti- eli nikamalukon auki yläselästä lapaluiden välistä, mutta lisäksi pitäisi selvittää, mistä vaiva on tullut. Jos jumi vain napsautetaan auki, vaiva todennäköisesti uusiutuu.

4. Onko parempi nukkua kovalla vai pehmeällä patjalla?

Yleissääntönä voi sanoa, että hyvin pehmeä patja on huono ihan kaikille. Patjan tulee olla niin napakka, että se tukee selkärankaa.

Sekä vartalonmalli että nukkuma-asento vaikuttavat patjan- ja tyynynvalintaan. Selkärangan pitäisi olla mahdollisimman luonnollisessa, neutraalissa asennossa yön aikana.

© ISTOCKPHOTO

Jos hyvin lanteikas nainen nukkuu kyljellään kovalla patjalla, selkä joutuu aivan mutkalle. Patjan pitäisi tässä tapauksessa olla niin pehmeä, että lantio pääsisi uppoutumaan siihen. Harteikas mies taas tarvitsee ehkä napakan patjan lisäksi korkean tyynyn.

Vatsallaan nukkumista ei suositella, koska siinä kaularanka joutuu kierteelle.

Jos nukkuu selällään, tyynyn korkeuden määrittää rintarangan ja kaularangan rakenne. Jos rintaranka on jäykkä ja pää työntyy eteen, tyynyn tulee olla korkea, jotta pää ei roiku.

5. Tasapohjaisissa kengissä selkäni kipeytyy, mutta korollisissa ei. Miksi?

Korot hieman muuttavat selän ja jalkaterän asentoa. Jos ne tekevät hyvää selälle, se tarkoittaa sitä, että ne korjaavat selän asentoa paremmaksi.

Olisi hyvä katsoa, mikä seisoma-asennossa on pielessä. Mikä on se seikka, jonka korot korjaavat?

6. Voivatko alaselkävaivat johtua suurista rinnoista?

Voivat, mutta eivät pelkästään niistä. Suuret rinnat vaikuttavat kehon painopisteeseen ja ryhtiin. Jos lihaskunto on heikko, alaselkä joutuu tekemään paljon töitä.

Kipuun voi käyttää särkylääkkeitä, mutta järkevämpää on lievittää sitä jumppaliikkeillä, jotka vahvistavat selkä- ja vatsalihaksia ja tuovat liikkuvuutta rintarankaan.

7. Auttaako kipuun selän vahvistaminen kuntosalilla?

Se riippuu kahdesta asiasta: siitä, minkä takia selkä on kipeä, ja siitä, mitä salilla tekee. Jos tekee vääriä asioita, selän voi saada hajalle. Esimerkiksi maastaveto huonolla tekniikalla voi kipeyttää selkää entisestään.

Suurin syy selän kipeytymiseen salilla liittyy siihen, että ihmisen on vaikea tunnistaa sitä, missä asennossa hänen selkänsä on. Moni kuvittelee pitävänsä liikkeen aikana selkänsä suorana, vaikka se tosiasiassa olisikin pyöreänä tai notkolla. On tärkeää, että ammattilainen – vaikkapa personal trainer – tarkistaa oikeat suoritustekniikat ja liikkeen hallinnan.

8. Juoksulenkin jälkeen selkääni tulee usein kipuja. Onko syynä ikäni, 70 vuotta?

Voi olla, että 70-vuotiaalla on kulumaa selässä sen verran, että kannattaa kiinnittää huomiota kenkiin ja alustaan, jolla juoksee.

Ongelma voi olla jalkaterissäkin. Niiden pitäisi toimia iskunvaimentajana juostessa, mutta seitsemänkymppisellä jalkaholvit eivät vain enää ole kovin kimmoisat. Ehkäpä tukipohjallisista voisi olla hyötyä, eikä kovalla alustalla kannata enää juosta.

Jalkaterapeutti on asiantuntija jalkaterän ja sen asentojen suhteen, fysioterapeutti taas siinä, onko juoksuasento tasapainoinen. Apua kannattaa hakea, niin ei tarvitse vaihtaa juoksulenkkejä kävelyyn.

© ISTOCKPHOTO

9. SI-niveleni kipeytyy joogatunneilla. Miksi?

SI-nivel kipeytyy helposti nimenomaan kiertoliikkeissä, jos sen toiminnassa on ongelmia. Kipu on tikarimaista, vihlovaa.

Ison lonkkaluun ja ristiluun välinen nivel, eli SI-nivel, on sekä oikealla että vasemmalla puolella. Se kipeytyy helposti, jos alaselkä on hyvin suora sen sijaan että siinä olisi luonnollinen notko.

Jos jompikumpi SI-nivel on joskus venähtänyt vaikkapa kaatuessa, nivelsiteet ovat löystyneet eivätkä ne enää tue niveltä. Tueksi tarvittaisiin vahvat pakara- ja selkälihakset.
Katso vinkit vahvistaviin harjoitteisiin sivulta 54.

10. Mistä johtuu pistävä kipu yläselässä lapojen välissä?

Tämä on yleinen vaiva päätetyöntekijöillä. Kipu lapojen välissä voi johtua siitä, että on työskennellyt liian pitkään samassa asennossa, ryhti on huono ja taukojumppa on unohtunut.

Paras työasento on aina seuraava asento! Eli vaihtele asentoa päivän mittaan, istu ja seiso. Säädettävä sähköpöytä ja satulatuoli olisivat aina tarpeen päätetyöntekijälle.

Sähköpöytä antaa mahdollisuuden tehdä töitä sekä seisten että istuen. Satulatuoli taas mahdollistaa sen, että alaselässä säilyy luonnollinen notko, jolloin välilevyt kuormittuvat mahdollisimman vähän. Tuolissa tulee istua kuten hevosen satulassa: hajareisin.

Venyttely voi ärsyttää jo valmiiksi venyneessä asennossa olevia hartialihaksia. Kannattaa panostaa ryhtiä tukevien lihasten vahvistamiseen vaikkapa kuminauhaharjoitteilla.

11. Miksi lääkärit aina toteavat selkäkipuni noidannuoleksi tutkimatta sen enempää?

Noidannuolta ei pysty toteamaan magneettikuvista. Niistä voi nähdä välilevyn tyrän tai pullistuman sekä selkäkivulle altistavat rakenteelliset ominaisuudet. Jos selkäkivun syy on toiminnallinen, se ei näy kuvissa.

Noidannuoli on yleensä äkillistä kipua alaselässä. Jos siitä kärsii toistuvasti, syy on kyllä löydettävissä. Kipu voi johtua lantion virheellisestä asennosta, lihaskireydestä, kehon yksipuolisesta kuormittamisesta tai yksinkertaisesti siitä, ettei kehoa ole hoidettu ja lihaskunto on heikko.

Jos lääkäri tai fysioterapeutti suosittelee liikkeitä, jotka korjaisivat virheellisiä asentoja, niitä kannattaa myös tehdä. Jos harjoitukset jättää väliin, ongelma toistuu.

Saako kipeää selkää hieroa? © ISTOCKPHOTO

12. Miksi toiset menevät vanhana kumaraselkäisiksi?

Perimä määrää, millaisen rangan kukin meistä saa. Ennustamaan ei voi kuitenkaan ruveta sen perusteella, ovatko omat vanhemmat menneet kumaraan. Moni muukin asia kuin perimä vaikuttaa ryhtiin.

Esimerkiksi huono lihaskunto etenkin keskivartalossa voi saada ryhdin lysyyn, ja lihaskuntoonhan voi itse vaikuttaa. Osteoporoosikin aiheuttaa kumaraa ryhtiä, joten luukunnostakin kannattaa huolehtia – mutta jonkinasteista kumaruutta se aiheuttaa jopa lääkityksestä huolimatta.

Lue myös: Jumppaa alaselkä kuntoon! Vahvista lantion lihaksia ja torju SI-nivelen kipu

Kysymyksiin 1, 2, 11 ja 12 vastasi ortopedi Carola Krook ja kysymyksiin 4,5 ja 7–10 fysioterapeutti Anne Puranen, joka pitää Kotilääkärin Kuntopiiri- palstaa. Molemmat ovat vastanneet kysymyksiin 3 ja 6.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 8/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti