Minne läheisyys katosi?
Kuinka Paula ja Erkki voivat parantaa avioliittoaan, jossa he ovat etääntyneet toisistaan?
Paulan ja Erkin pitkässä avioliitossa läheisyys on kadonnut niin henkisesti kuin fyysisesti.
Paula on aina ollut luonteeltaan vetäytyvä, jopa arka, eikä tunteitten näyttäminen ole koskaan ollut hänelle helppoa. Kotonaan hän sai vanhanaikaisen kasvatuksen, jota hän itse kuvaa hyvin luterilaiseksi. Seksi oli hänestä nuorempana ihan mukavaa ja ainakin omasta mielestään hän joskus jopa nautti siitä – vaikka ei aina saanutkaan orgasmia. Mutta nykyään hän on salaisesti huojentunut, kun Erkki nukahtaa viikonloppuisin ennen häntä.
Erkki on vilkas karjalainen, sosiaalinen ja avoin. Nykyään hän huomaa yhä useammin, että töistä ei ole mukavaa tulla kotiin. Häntä on alkanut yhä enemmän harmittaa se, että vaimo on niin etäinen. Jos hän yrittää halata Paulaa tämä vetäytyy ja seksiä Erkki joutuu mielestään vonkaamaan. Se on hänestä nöyryyttävää. Ja kyllä hän on huomannut, että Paulalla riittää puuhaa keittiössä siihen asti, että hän on itse sammuttanut makuuhuoneen lukulampun.
Kun Erkki yrittää hyvin varovasti lähestyä Paulaa, vaikka edes halata, Paula vetoaa milloin pyykkeihin milloin päänsärkyyn.
Yhteisistä ongelmista keskusteleminen ei koskaan ole ollut Paulalle ja Erkille helppoa. Nykyään se tuntuu molemmista vieläkin hankalammalta, eivätkä he edes tiedä mistä aloittaisivat. Lisäksi heidän keskusteluihinsa on tullut uusi piirre. Kun Erkki yrittää ehdottaa joitain yhteistä tekemistä – kuten äskettäin matkaa Tallinnaan – Paula kokee sen ylimääräisenä vaatimuksena tai moitteena. Erkki taas ei tätä ymmärrä. Hän yrittää vain olla mies, joka ottaa vaimonsa huomioon ja tuottaa tälle iloa.
Seura 01/2014
Irti jumittuneesta kuviosta
Paulan ja Erkin tapauksessa tyypillistä on aidon vuorovaikutuksen puute. Mutta jos molemmat haluavat parantaa parisuhdetta, niin aina on mahdollisuus muuttaa suhteen vuorovaikutuskuvioita ja siis myös sitä, millaisena suhde jatkuu.
Paula ja Erkki ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Ajatus siitä, että vastakohdat täydentävät toisiaan on mielestäni kuitenkin myytti, mutta se saattaa ohjata jonkun parinvalintaa. Jos ujo ihastuu ulospäin suuntautuneeseen hän ikään kuin saa toisen positiivisena pitämänsä piirteen itselleen.
En yleistäisi ajatusta, että nainen on useimmiten se, joka ei halua seksiä. Molemmilla sukupuolilla on ihan luonnollista, että aina ei löydy seksuaalista halua.
Seksuaalisuuden toteutumiseen vaikuttavat elämässä monet eri osa-alueet. Seksuaalisuus myös muuttuu iän ja elämänkokemuksen mukana. Ihminen on niin moniulotteinen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen – vuorovaikutuksen kuviot parisuhteessa vaikuttavat luonnollisesti myös seksuaalisuuden toteutumiseen parisuhteessa.
Taustamme vaikuttavat paljon ihmissuhteisiimme. On melko vaikeaa löytää niitä sisäisiä totuuksia ja menneisyyden kuvioita, joista myös nykyisyys parisuhteessa muodostuu. Usein on myös vaikea päästä irti parisuhteessa kuvioista, joihin ollaan juututtu. Uusia näkökulmia voi hakea vaikkapa parisuhdeterapiasta.
Päivi Laukkanen, Parisuhdeterapeutti
Huono suhde voi sairastuttaa
Paulan ja Erkin tarina on valitettavan yleinen. Kumpikin on tyytymätön eikä ongelmia osata nostaa pöydälle. Heidän suhteessaan on monia asioita, jotka voivat johtaa suhteen kaatumiseen. Toisaalta he voivat sinnitellä pitkäänkin, mutta olla hyvin tyytymättömiä. Se voi puolestaan johtaa masentumisen tai somaattisiin sairauksiin.
On tyypillistä, että suhteen alussa asioista puhutaan, mutta suhde hiljenee ja siirrytään niin sanottuun valtataistelun vaiheeseen, jossa halutaan muuttaa toista. Kun siitä luovutaan, voidaan päästä eteenpäin. Ilmiö on hyvin universaali, mutta suomalaisille on tyypillistä vähäpuheisuus, mikä voi lisätä asioista ja tunteista puhumisen vaikeutta.
Seksi on yksi suhteen osa-alue, jota pitää myös kehittää, jotta se toimisi. Seksi on myös läheisyyden kokemista, joka ei onnistu ellei suhteessa ilmaista tunteita riittävän avoimesti.
Kuten tässä tulee esille, tunteiden ilmaisutavat ja suhtautuminen seksuaalisuuteen pohjaavat pitkälti siihen, mitä lapsuuden perheemme ja muut lapsuuden ja nuoruuden aikaiset kasvattajamme meille opettavat; tietyllä tavalla olemme siis menneisyytemme vankeja.
Paulan ja Erkin kannattaisi pitää kerran viikossa palaveri, jossa he puisivat suhdettaan ja sitä, mitä heille itselleen kuuluu. Ongelmat otetaan puheeksi ja tehdään niille jotain.
Kari Kiianmaa, Psykologi, kouluttaja