Mira vietiin kahtena peräkkäisenä päivänä ambulanssilla päivystykseen, vasta sitten paljastui astma

Mira Suomisesta, 29, alkoi muutama vuosi sitten keväällä tuntua, että hänen korvansa ovat yhtä mittaan lukossa ja nenä tukossa. Lääkärin määräämät antihistamiini ja nenäsuihke auttoivat tilanteeseen.

Pikku hiljaa oireita alkoi kuitenkin tulla lisää etenkin uudella työpaikalla: silmät punoittivat ja kutisivat ja päätä särki usein.

Tähän havahduin

”Kun olin työskennellyt reilun vuoden uudella työpaikalla, silmäoireiden lisäksi päätäni särki usein työpäivän jälkeen, yskin ja ääneni saattoi hävitä.

Reagoin myös tuoksuille aiempaa herkemmin: kaksi kertaa jouduin turvautumaan kyypakkaukseen ja lähtemään kesken työpäivän kotiin, kun asiakkaan käyttämä voimakas hajuvesi aiheutti hengenahdistusta. Oloni tuntui normaalilta vasta seuraavana päivänä.

Ennen kuin määräaikainen työsuhteeni päättyi viime syksynä, kuulin muilta työtekijöiltä, että työtiloissamme oli sattunut vesivahinko. Tämä on saattanut johtaa kosteusvaurioiden syntyyn, sillä myös monet työkavereistani oireilivat.

Arki hankaloituu

Työpaikan vaihtumisen myötä muut oireeni helpottivat, mutta tuoksuyliherkkyys jäi. Olen joutunut vaihtamaan esimerkiksi kaikki siivousaineet ja kosmetiikan tuoksuttomiin tuotteisiin.

Herkistyminen vaikuttaa myös sosiaalisissa tilanteissa, kuten juhlissa tai teatterissa. Läheisilleni olen huomauttanut joskus liian voimakkaan tuoksun käytöstä, mutta tuntemattomien kanssa asia on vaikea ottaa puheeksi.

Viime helatorstaina hengitykseni alkoi tuntua raskaalta. Ajattelin, että kyypakkaus helpottaisi oloani, kuten oli tapahtunut aiemminkin. Kun se ei auttanut, mieheni soitti ambulanssin. Sain heti happimaskin ja antihistamiinia suoneen. Oloni helpottui ambulanssissa, mutta kävin vielä varmuuden vuoksi päivystyksessä.

Vastaanotolle

Seuraavana aamuna menin koiran kanssa lenkille ennen töihin lähtöä. Ihmettelin, miksi hengästyin heti. Oloni oli raskas, mutta ajattelin, että tilanne normalisoituu päivän aikana, niin kuin kävikin.

Parkkipaikalla työpäivän jälkeen painon tunne palasi rintaani, ja kun kotona hengitykseni oli raskasta ja vinkuvaa, sanoin miehelleni, että on lähdettävä päivystykseen.

Päivystyksessä sain antihistamiinia, kortisonia, adrenaliinia sekä avaavaa lääkettä, mutta ne eivät juuri auttaneet. Minut siirrettiin Porin keskussairaalaan.

Matkan aikana sain adrenaliinia kolme kertaa, mutta se auttoi vain hetken. Päivystyksessä minusta otettiin useita kokeita ja siirrettiin päivystysosastolle. Hiljalleen oloni tasaantui.

Diagnoosi

Olin kaksi vuorokautta sairaalassa tutkimuksissa. Kun yritin välillä käydä ulkona kävelemässä, oireeni palasivat heti. Se johtui ilmeisesti koivun kukinnasta, vaikka allergiatesteissä minulla ei todettukaan siitepölyallergiaa. Pahimmat kukintaviikot jouduin kuitenkin kulkemaan mieheni kyydillä töihin niin, että hän vei ja haki minut työpaikan oven edestä, muuten henkeäni alkoi ahdistaa. Kun koivun kukinta päättyi, oireeni helpottivat ja pystyin taas ulkoilemaan normaalisti.

Minulle diagnosoitiin puhalluskokeen perusteella astma. Otan nyt astmalääkettä aamuin illoin. Lisäksi käytän minulle aiemmin määrättyjä allergialääkkeitä: antihistamiinia, kortisonia sisältävää nenäsumutetta ja silmätippoja.

Tässä ja nyt

Totuttelen astmaatikon arkeen. Syksyllä menen lisätutkimuksiin keuhkotautien poliklinikalle ja sen jälkeen tapaan lääkärin.

Ensi kevät mietityttää minua: mitä jos saan silloinkin yhtä pahoja oireita kuin tänä vuonna.

Tuntuu helpottavalta, että minulla on nyt lääkkeet, jotka auttavat. Myös Allergia-, iho- ja astmaliiton paikallisyhdistykseltä saamani vertaistuki on ollut tärkeää.”