Uutta tietoa aivoista – Miksi jotkut eivät kestä maiskutusta?

Nyt löytyi syy siihen, miksi jotkut eivät kestä syömisestä ja hengittämisestä syntyviä normaaleja ääniä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Misofonian syy on aivoissa.

Nyt löytyi syy siihen, miksi jotkut eivät kestä syömisestä ja hengittämisestä syntyviä normaaleja ääniä.
(Päivitetty: )
Teksti:
Päivi Ekola

Misofonia eli ääniyliherkkyys voi olla syynä, kun tietyt äänet tuntuvat ärsyttäviltä, jopa vastenmielisiltä. Usein nämä ärsyttävät äänet ovat toisen henkilön aiheuttamia.

Misofonia vaikuttaa henkilön omaan ja läheisten elämänlaatuun

Millaista olisi, jos lounaalla hermostuttaisi muiden syömisestä aiheutuvat äänet tai iltaisin television katselemisesta ei tulisi mitään, kun puoliso tuhisee vieressä? Millaista olisi, jos äänistä aiheutuisi äärimmäinen ärsytys, jopa siinä määrin, että tekisi mieli lyödä?

Kyseessä on misofonia. Se on tila, jossa ihminen on herkistynyt sellaisille jokapäiväisille äänille, joihin suurin osa ihmisistä ei edes reagoi. Useimmiten äänet liittyvät nimenomaan syömiseen tai hengittämiseen. Ongelma ei todennäköisesti ole kovin yleinen, eikä sitä olen kovin paljoa tutkittukaan, niinpä sen toimintaperiaatteita ei ole aikaisemmin juuri tunnettu. On jopa epäilty, että ongelma on psyykkinen. Näin ei ole.

Äänet voivat aiheuttaa väkivaltaisia reaktioita

Isossa-Britanniassa New Castlen yliopiston tutkijat ovat juuri julkaistussa tutkimuksessaan todentaneet, että syy misofoniaan on siinä, että aivot kuormittuvat kuullessaan syömiseen tai hengittämiseen liittyviä ääniä. Ne aiheuttavat jännitystilan, joka laukeaa liiallisena tunnereaktiona, varsinkin voimakkaina vihan tunteita. Joskus äänet aiheuttavat ihmisessä väkivaltaisia reaktioita.

Lue myös: Miten aivot saa rauhoittumaan? Lue neuropsykologin neuvot! Näin ylikuormittuneet aivot palautuvat parhaiten

Tutkittavat sijoitettiin magneettikuvauslaitteeseen, ja heille soitettiin erilaisia ääniä. Koe osoitti, että häiritsevät äänet saavat aikaan aivoissa ja kehossa huomattavia muutoksia, mikä tarkoittaa, että kyse on todellisesta häiriöstä.

Misofonia näkyy aivojen harmaalla alueella

Harmaalla alueella sijaitseva aivojen osa, jossa aistit yhdistyvät tunteisiin on yliaktiivinen misofoniasta kärsivillä ihmisillä. Samoin alueen yhteydet muihin aivojen osiin ovat poikkeavat, ja ne ajautuvat ylikierroksille ärysttävistä äänistä.

Neutraalit äänet, kuten sateen ropina ja veden kiehuminen tai edes usein epämiellyttäviksi tulkitut äänet, kuten vauvan itku tai kirkuminen eivät vaikuttaneet misofaniasta kärsiviin samalla tavalla kuin niin sanotut triggeräänet, kuten huohotus tai maiskutus.

Todisteet aivojen häiriöstä auttavat ymmärtämään misofonia-potilaita paremmin. Ja kun ymmärretään aivojen toimintavika, on ongelmaan helpompi lähteä etsimään terapiakeinoja. Toistaiseksi potilaita on hoidettu muun muassa äänien siedätyshoidolla. Tutkimusryhmä toivoo, että muihinkin saman tapaisiin tiloihin, jotka liitetään epänormaaleihin tunnereaktioihin, löydetään tutkimuksen avulla lääketieteellinen selitys.

Tutkimusjohtajana toimi tohtori Sukhbinder Kumar Newcastlen yliopistosta ja UCL:stä.
Lähde: Current Biology

Artikkelia on muokattu 19.9.2023 klo 11:22

Lue myös Kotilieisi.fi: Kannattaako äänikirjaa kuunnella lenkillä tai musiikkia työskennellessä? Aivotutkija kertoo, milloin multitaskaus kannattaa – ja milloin ei

X