(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Useampi kuin joka toinen suomalainen kärsii peräpukamista jossain elämänsä vaiheessa. Jokilaakson Terveyden johtava lääkäri Sami Vähäsantanen tietää syyn pukamien yleisyyteen.

”Istuva elämäntapa, liikkumattomuus ja ruokavalion vähäiset kuidut laiskistuttavat suolta. Ummetus on pääsyy pukamiin. Peräpukamat ovat laskimolaajentumia, eräänlaisia pyllyn suonikohjuja. Ne saavat alkunsa, kun kova uloste painaa verta peräaukon laskimoihin ja laajentaa niitä. Vaikka kyse on tavallisesta vaivasta, kynnys lähteä lääkäriin on korkea.”

”Peräpukamia hävetään turhaan. Vatsavaivoihin erikoistunut lääkäri näkee niitä työssään päivittäin eikä näystä hätkähdä. Peräpukamia kannattaisi käydä näyttämässä lääkärille, sillä itse tehty pukamadiagnoosi voi olla väärä. Jos vaiva osoittautuu vakavaksi, sitä helpommalla päästään, mitä pikaisemmin hoito aloitetaan. Pukamat eivät vaaranna henkeä, mutta ne tahtovat kasvaa. Pieninä ne on helpompi hoitaa pois päiväjärjestyksestä.”

Oireet

Vessapaperiin pyyhkäistessä jäävä veriviiru, pönttöön lirahtava veri sekä kutina ja kipu kielivät peräpukamista. Peräaukon seutu on hermotukseltaan herkkää aluetta, ja siksi pienikin vaurio tällä alueella aiheuttaa kipua.

Jos pukama pääsee kuroutumaan, kipu voi olla sietämätön. Kuroutuneessa pukamassa veri ei kierrä ja sinne koteloitunut veri tekee siitä pinkeän.
Useimmiten pukamapotilas tulee vastaanotolle vasta, kun istuminen hankaloituu.

Näin tutkitaan

Pukamat voivat olla joko sisäisiä tai ulkoisia. Sisäiset pukamat sijaitsevat näkymättömissä peräsuolikanavassa, josta ne voivat luiskahtaa ponnistaessa ulos. Ulkoiset pukamat näkyvät peräaukon suulla.

Lääkäri tekee pukamadiagnoosin näköhavaintonsa ja sormin tehtävän tutkimuksen perusteella. Jotta se onnistuisi, potilas asettautuu takamus paljaana tutkimuspöydälle kylkimakuulle. Lääkäri voi kurkata peräsuoleen lyhyellä putkella eli proktoskoopilla. Sen avulla hän näkee viimeiset kymmenen senttiä peräsuolesta ja poissulkee tältä alueelta vakavamman sairauden riskin. Tutkimus ei satu.

Keskeiset kysymykset

Peräpukamia pidetään arkaluonteisena asiana. Monesti potilas on kärsinyt vaivastaan pitkään, ennen kuin hän uskaltautuu lääkärin vastaanotolle. Koska tilanne jännittää potilasta, siitä pyritään selviämään nopeasti – ilman liikoja kysymyksiä.

Tieto mahdollisista vatsan ja ruuansulatuskanavan sairauksista ja aiemmista tähystystutkimuksista ovat kuitenkin lääkärille tarpeen. Lääkäri kysyy myös suolen toiminnasta arvioidakseen, onko laajemmille tutkimuksille tarvetta.

Yleisimmät pelot

Paksu- ja peräsuolen syöpä on yleisimpiä syöpiä. Koska veri ulosteessa kuuluu myös sen oireisiin, moni peräpukamapotilas pelkää sairastuneensa syöpään.

Verenvuoto ja limantulo peräaukosta ovat aina syy lähteä lääkäriin. Samoin tulee tehdä, jos suolen toiminta muuttuu äkillisesti tai henkilö alkaa laihtua selittämättömästä syystä. Syy oireisiin ei välttämättä ole syövässä, vaan nopeasti yleistyneissä tulehduksellisissa vatsasairauksissa, kuten Crohnin taudissa tai haavaisessa paksusuolen tulehduksessa. Nämä oireilevat yleensä myös ripulina.

Näin hoidetaan

Useimmiten pukamat poistetaan hirttämällä ne peräaukon iholta kumirenkaalla, jonka halkaisija on pari millimetriä. Lääkäri sujauttaa kumirenkaan paikoilleen kertakäyttöisellä, pienellä laitteella.

Kumilenkkejä voidaan laittaa peräsuolen loppupäähän alueelle, jossa ne eivät aiheuta kipua. Toimenpiteen yhteydessä tuntuvasta kivusta pitää aina kertoa lääkärille. Kipu on merkki siitä, että pukama sijaitsee tuntevalla iho-alueella. Sellaiseen kohtaan kumilenkkiä ei voi laittaa.
Vastaanottoaika kuluu enimmäkseen toimenpiteen valmisteluun ja kumilenkkien laitto on ohi hujauksessa. Toimenpidettä varten varataan yleensä erillinen vastaanottoaika, mutta joskus se voidaan tehdä jo ensimmäisellä käynnillä.
Ulkoisiin pukamiin ei kumilenkkejä voida käyttää. Niiden poisto harkitaan aina tapauskohtaisesti. Kutistuneesta pukamasta muodostunut ihoheltta voidaan poistaa, jos se haittaa hygieniaa. Poisto tapahtuu tavallisella vastaanotolla paikallispuudutuksessa.
Kuroutunut pukama vaatii päivystysluonteista hoitoa siihen liittyvän kivun vuoksi. Pukama puudutetaan ja lääkäri tyhjentää sen sinne jääneestä verestä. Kipu lievenee saman tien. Oireilevat ulkoiset pukamat hoidetaan sairaalassa. Vaikka leikkauksesta pääsee kotiin samana päivänä, kestää aikansa, ennen kuin peräpää on ennallaan.

Toipumisaika

Jos kumilenkit on laitettu oikeaan kohtaan, ne eivät aiheuta kipua. Aluetta voi pakottaa jonkin verran, jolloin tarvitaan ilman reseptiä saatavaa kipulääkettä tai lämpimiä istumakylpyjä.

Joillekin kumilenkit aiheuttavat ulostamisen tarpeen tunteen. Pari kolme päivää toimenpiteen jälkeen on hyvä varata vapaaksi, sillä istuminen voi olla tukalaa.
Kumilenkki aiheuttaa limakalvolle pienen tulehduksen, jonka seurauksena limakalvo kiinnittyy suolen seinämään. Pukamakudos surkastuu ja putoaa pois noi viikossa. Yleensä lenkin poistumista ei edes huomaa.
Vastaanotolla paikallispuudutuksessa tehdystä ihoheltan poistosta paranee yleensä viikossa.
Isojen pukamien leikkauksesta toipuminen vie nelisen viikkoa. Pukama-alue vuotaa verta ja kudosnestettä parin viikon ajan. Ahkera suihkuttelu ja istumisen välttäminen jouduttavat paranemista.

Pysyvät vaikutukset

Leikkauksella hoidetut pukamat pysyvät hyvässä lykyssä loppuelämän poissa, mutta eivät aina. Pukamat voivat uusiutua.

Riskitekijät

Ylipaino, runsas istuminen, liikkumattomuus ja vähäkuituinen ruoka lisäävät pukamien riskiä.

Synnytyskin lisää pukamien mahdollisuutta, sillä syntyvän lapsen pää painaa peräaukon laskimoita ja estää veren virtauksen. Valtaosalla synnyttäneistä naisista pukamat vetäytyvät vähitellen takaisin peräsuoleen.

Näin voit suojautua

Riskitekijöitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää ja huolehtia säännöllisestä suolen toiminnasta. Kun luonto kutsuu, mennään vessaan eikä jäädä odottelemaan itselle parempaa hetkeä.

Vessassa ei kannata istua kohtuuttoman pitkiä aikoja, sillä tällöin peräaukon alueelle tulee helposti lisää painetta.

Asiantuntijana Sami Vähäsantanen, gastroenterologisen kirurgian erikois lääkäri Dextra 
Tampere ja Joki laakson Terveys, Jämsä.

Viva 1/2015

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X