Mistä jatkuva väsymys voi johtua? Näin erikoislääkäri puntaroi piinallisen vaivan monia syitä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Mikä syynä jatkuvaan väsymykseen?
© iStock
Moni kärsii jatkuvasta väsymyksestä, mutta ei tiedä, mistä uuvuttavat oireet aiheutuvat. Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall käy läpi eri mahdollisuuksia.

1. Pitäisikö jatkuvasta väsymyksestä olla huolissaan?

Kyllä ja ei. Väsymykseen voi olla lukemattomia syitä. Taustalla voi olla jokin fyysinen tai psyykkinen sairaus. Aina syytä ei kuitenkaan löydy, ja silloin puhutaan epäspesifistä väsymyksestä. On myös tilapäistä väsymystä, joka voi vaivata vaikkapa influenssan sairastamisen jälkeen, joskus jopa useampia kuukausia.

Väsymystä on monentyyppistä: se voi iskeä fyysisessä rasituksessa, tehdä aloitekyvyttömäksi tai vaivata niin, että aina vain nukuttaisi.

2. Voisiko väsymyksen syynä olla kilpirauhasen vajaatoiminta?

Kyllä. Se on tyypillisesti yli viisikymppisten naisten sairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa väsymys on monimuotoista: voisi nukkua milloin vain, ei jaksaisi lähteä liikkeelle, ja fyysinen rasitus uuvuttaa.

Kilpirauhasarvoja mitataan nykyään herkästi lääkärissä, joten asia selviää nopeasti. Kilpirauhasen vajaatoiminta on helppo hoitaa tyroksiinilla eli sillä hormonilla, josta on vajausta.

Joskus kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan liiankin tehokkaasti. Voi nimittäin olla, että kilpirauhasarvot ovat tilapäisesti tai pysyvämminkin hieman poikkeavat, mutta kyseessä ei silti ole varsinainen kilpirauhasen toimintahäiriö. Tällöin lääkehoito aloitetaan aivan turhaan.

3. Eikö uniapnea ole usein päiväaikaisen väsymyksen taustalla?

Päiväaikainen väsymys ja nukahtelu kielivät tosiaan uniapneasta. Jos on lisäksi ylipainoa ja kuorsaa öisin, uniapneaa on syytä epäillä. Toki uniapnea voi esiintyä myös ilman ylipainoa ja kuorsaamista.

Uniapneaa selvitellään unipatjatutkimuksella. Painonpudotus ja se, että ei nuku selällään, voivat riittää vähentämään hengityskatkosten määrää.

Ylipainehengityslaite, eli CPAP-laite, on järeämpi hoitokeino. Laite luo hengitysteihin pienen ylipaineen, joka pitää hengitystiet auki.

4. Miten veren hemoglobiini vaikuttaa jaksamiseen?

Anemian eli alhaisen hemoglobiinin aiheuttama väsymys näkyy usein niin, että kun yrittää tehdä jotakin, ei jaksaisikaan. Taustalla voi olla raudanpuuteanemia, joka nykyään johtuu harvemmin siitä, että ihminen ei saa ravinnostaan riittävästi rautaa.

Usein anemian syyksi paljastuu verenvuoto ruoansulatuskanavassa, yleensä mahalaukussa, suolistossa tai peräpukamista. Rautalääkitys nostaa veren hemoglobiinia ja täydentää kehon rautavarastoja. Tietysti on myös hoidettava anemian perimmäinen syy, joka voi olla esimerkiksi vatsahaava tai kasvain.

Varsinkin ikääntyneillä voi anemian syynä olla B12-vitamiinin imeytymishäiriö. Sitä on noin kymmenesosalla yli 65-vuotiaista suomalaisista. B12:n puute korjataan vitamiinivalmisteilla.

5. Aiheuttaako diabetes väsymystä?

Kyllä. Tyypin 2 diabeteksen aiheuttama väsymys vaivaa erityisesti aterioiden jälkeen, kun verensokeri nousee liikaa. Ongelmana on se, että kakkostyypin diabetes kehittyy yleensä pikkuhiljaa vuosien mittaan, ja ihminen tottuu oireisiin.

Kun vointi kohenee hoidon myötä, vasta sitten huomaa, miten paljon erilaisia oireita olikaan.

6. Mitkä erilaiset sydänsairaudet voivat olla väsymyksen syynä?

Jos rasituksessa alkaa väsyttää, on syyt aina selvitettävä. Syynä voi olla sydämen vajaatoiminta, joka johtuu siitä, että sydän ei jaksa pumpata riittävästi verta elimistöön. Tavallisimmin vajaatoimintaa aiheuttaa korkea verenpaine, joka on hyvin hoidettavissa lääkityksellä.

Rasituksessa yllättävän väsymyksen taustalla voi olla myös sepelvaltimotauti. Aina sepelvaltimotauti ei nimittäin oireile rintakipuna rasituksessa, vaan nimenomaan väsymyksenä. Pallolaajennus on tehokas hoitokeino sepelvaltimon ahtaumaan.

7. Voiko väsymys kieliä syövästä?

Tietyt syövät, kuten leukemiat tai myelooma, voivat oireilla epämääräisenä väsymyksenä. Syöpään liittyvä väsymys tulee kuitenkin harvoin ensimmäisenä oireena vaan vasta myöhemmin, jolloin syöpä on jo diagnosoitu ja hoidossa.

8. Voiko omilla elämäntavoilla aiheuttaa itselleen väsymystä?

Totta kai. Jos ei nuku eikä syö riittävästi, ei ole ihme, että aina väsyttää.

Liikunta auttaa nukkumaan paremmin. Liikkumattomuudesta syntyy helposti kierre: mitä vähemmän väsymyksen takia liikkuu, sitä enemmän väsyttää. Jos ei ole mitään fyysistä estettä, liikkeelle pitäisi lähteä, vaikka väsyttää.

9. Entä alkoholi?

Epämääräisen väsymyksen syynä voi olla alkoholinkäyttö. Alkoholi helpottaa nukahtamista, mutta heikentää unen laatua, joten seuraavana päivänä väsyttää.

Kannattaa myös muistaa, että ikääntyessä herkkyys alkoholin vaikutuksille lisääntyy. Se määrä, mikä keski-iässä oli vielä okei, ei enää iäkkäämpänä olekaan.

Nykyaikamme ilmiöihin kuuluu myös se, että alkoholinkäyttö saattaakin lisääntyä eläkkeellä. Moni ikäihminen lääkitsee yksinäisyyttä alkoholilla. Tällä on väsymyksen lisäksi monia muita ikäviä seurauksia.

Jos käyttää alkoholia ja kärsii väsymyksestä, suosittelen tipatonta kautta, joka kestää kolmesta kuuteen kuukautta. Tänä aikana ehtii huomata, helpottaako väsymys. Samalla selviää suhde alkoholiin: jos on vaikea olla juomatta, on alkoholiin muodostunut riippuvuus.

10. Voiko väsymyksen syynä olla lääkitys?

Keskushermostoon vaikuttavat psyyke- ja kipulääkkeet aiheuttavat väsymystä. Unilääkkeistä jää usein väsymyspöhnää myös päiviin.

Lisäksi useiden lääkkeiden sivuvaikutuksiin kuuluu väsymys.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen, Helsinki.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, Mehiläinen, Helsinki.

11. Mitkä psyykkiset syyt voivat aiheuttaa väsymystä?

Näitä ovat muun muassa masennus ja stressi. Masennus voi oireilla monenlaisena väsymyksenä: yksi voisi vain nukkua, toinen ei jaksaisi ryhtyä mihinkään ja kolmas kärsii näistä molemmista.

Masennukseen liittyy usein myös unettomuus. Masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla. Liikunnan on myös todettu olevan tehokas apu masennukseen.

Stressi ei ole vain työikäisten riesa, vaan siitä voivat kärsiä myös ikäihmiset. Kuormittava elämäntilanne voi väsyttää sekä suoraan että aiheuttamalla unihäiriöitä.

Tyypillinen stressaava tilanne on vaikkapa se, kun iäkäs ihminen toimii sairaan puolisonsa omaishoitajana.

Juttu on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/2018.

X