Mitä on olla erityisherkkä?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Erityisherkkyys hallitsee aisteja.
© iStock
Erityisherkkä henkilö kokee äänet, hajut, tuntemukset ja tunteet muita voimakkaammin. Herkkyydestä tulee voimavara, kun tiedostaa ominaislaatunsa eikä kuormita itseään liikaa.

1. Mitä tarkoittaa erityisherkkyys?

Erityisherkkyys tarkoittaa synnynnäistä hermojärjestelmän herkkyyttä. Erityisherkkä ihminen havainnoi tarkasti sekä ympäristöään että omaa sisäistä maailmaansa. Hän kokee, tuntee ja reagoi vahvemmin kuin muut.

Erityisherkkien aistit eivät ole muita tarkemmat, mutta heidän aivonsa käsittelevät aistien tuomaa tietoa poikkeuksellisen perinpohjaisesti.

Erityisherkkyys ei ole sairaus, eikä diagnoosi vaan synnynnäinen ominaispiirre.

Termin eritysherkkä ihminen (highly sensitive person, HSP) loi yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine Aron, joka on tutkinut erityisherkkyyttä jo pitkään. Aronin mukaan 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä. Heitä on yhtä paljon naisissa ja miehissä.

2. Millainen on erityisherkkä ihminen?

Erityisherkkyyden piirteet voidaan jakaa neljään pääryhmään. Emotionaalisuus tarkoittaa tunteiden voimakkuutta ja alttiutta vaikutteille. Vivahteiden taju tarkoittaa aistiherkkyyttä, ärsykeherkkyys taipumusta ylivirittyä ja väsyä runsaista ärsykkeistä. Syvällisyys on puolestaan taipumusta pohdiskella tai tarkastella asioita monista näkökulmista.

Virallisen määritelmän mukaan erityisherkkyys toteutuu vain, kun nämä neljä piirrettä täyttyvät. Tärkeintä ei oIe kuitenkaan luokittelu, vaan itsetuntemuksen lisääntyminen.

Monet eritysherkät ovat aina kokeneet olevansa jotenkin erilaisia kuin muut. Kun he sitten törmäävät erityisherkkyys käsitteeseen ja saavat siitä tietoa, seuraa yleensä oivallus: Tämä kertoo minusta, tämä selittää asioita koko elämäni ajalta.

3. Näkyykö erityisherkkyys ulospäin?

Ei välttämättä. Suurin osa erityisherkistä on aivan tavallisia ihmisiä. Herkkyys on enemmänkin sisäinen kokemus. Osa erityisherkistä on hiljaisia, ujoja ja syrjäänvetäytyviä, mutta osa voi olla hyvinkin sosiaalisia ja puheliaita. Noin 30 prosenttia erityisherkistä on ulospäinsuuntautuneita.

Jokainen on yksilöllinen yhdistelmä monia asioita, kuten temperamenttipiirteitä ja elämänkokemuksia.

4. Voiko erityisherkkyyden sekoittaa johonkin muuhun?

On sairauksia, joiden oireet muistuttavat erityisherkkyyteen liittyviä ominaisuuksia. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa Aspergerin oireyhtymä ja ADHD. Yhteistä on aistiherkkyys, mutta erona ovat erityisherkkien hyvät tunnetaidot.

Joillekin erityisherkille on ehkä tehty diagnoosi, kun lääkäri ovat pitäneet jotakin erityisherkkyyden piirrettä merkkinä sairaudesta. Joillakin itseään erityisherkkinä pitävillä voi puolestaan olla jokin sairaus.

On myös muistettava, että ihmisellä voi olla molemmat – sekä erityisherkkyys että diagnosoitava sairaus.

5. Mistä voi tietää, onko erityisherkkä?

Elaine Aron on kehittänyt 23-kohtaisen herkkyystestin, johon vastaamalla voi ar-vioida omaa herkkyyttään. Testin voi tehdä Origonovan tai Erityisherkkien yhdistyksen nettisivuilla.

Herkkyyttä voi arvioida muun muassa seuraavanlaisilla väitteillä: Muiden mielialat vaikuttavat minuun. Minulle tulee epämukava olo kovista äänistä. Kun olin lapsi, minua pidettiin herkkänä ja ujona. Olen erityisen herkkä kofeiinin vaikutuksille.

Jos testissä vastaa 12:een tai useampaan kysymykseen kyllä, on luultavasti erityisherkkä. Itseään voi pitää erityisherkkänä, vaikka vastaisi kyllä vain muutamaan testin kysymykseen, mutta ne pitävät paikkansa erityisen vahvasti.

6. Millaisia haasteita erityisherkkyys asettaa ihmiselle?

Koska erityisherkät imevät itseensä paljon vaikutteita ja koska heillä on taipumus ylivirittyä, he kuormittuvat nopeammin kuin muut.

Erityisherkkiä vaaniikin nimenomaan stressi. Oman tutkimukseni mukaan vaikuttaa siltä, että erityisherkät kokevat haastavimmiksi elämänalueiksi työelämän ja vanhemmuuden.

7. Miten erityisherkät selviävät työelämässä ja vanhemmuudessa?

Koska erityisherkät ovat tunnollisia, vastuuntuntoisia ja luovia työntekijöitä, he selviävät työssä yleensä hyvin. Usein herkät hakeutuvat työskentelemään opetus- tai sosiaali- ja terveysaloille, koska heillä on hyvät tunnetaidot ja vahva halu auttaa.

Tunnollisuudessa ja kutsumustyössä piilee kuitenkin ansa: erityisherkän voi olla vaikea vetää rajoja ja hän saattaa työskennellä yli voimiensa. Ylivirittyneisyys voi johtaa stressiperäisiin sairauksiin, uupumiseen ja pitkittyessään jopa työ- tai toimintakyvyttömyyteen.

Vanhemmuudessakin on kaksi puolta. Toisaalta erityisherkät ovat hyviä äitejä ja isiä, koska he aistivat herkästi lastensa tarpeet. Samalla lapsiperheen arjen ärsyketulva, meteli ja valvominen kuitenkin kuormittavat heitä enemmän kuin vähemmän herkkiä.

8. Miksi on tärkeää tiedostaa oma herkkyytensä?

Hermostollisen herkkyyden tiedostaminen ja tunnustaminen on tärkeää, koska se auttaa elämään omaa ominaislaatuaan kun-nioittaen ja etsimään keinoja kuormituksen vähentämiseksi.

Yhteiskunnassamme on vallalla ajattelu, että meidän pitäisi olla jotain muuta kuin mitä olemme. Kun hyväksyy itsensä sellaisena kuin on, vapautuu valtavasti energiaa.

Herkkyyden tiedostaminen ja tunnustaminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Monet erityisherkät ovat oppineet pitämään herkkyytensä piilossa, koska aikamme arvostaa kovuutta. Pitkäaikaisen stressin seurauksena ihminen myös yleensä tottuu ylikuormittuneeseen olotilaan ja alkaa pitää sitä normaalina.

9. Miten kuormitusta voi vähentää elämässään?

Palautuminen on erittäin tärkeää. Jaksaakseen erityisherkkä tarvitsee päivittäin yksinoloa, lepoa ja rauhaa sekä riittävästi unta – vähintään 8–9 tuntia vuorokaudessa.

Arkeen on tietoisesti etsittävä suvantovaiheita. Yksi rauhoittuu luonnossa, toinen lukiessa, kolmas sohvalla rentoutuen.

Töissä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää kiinni työajoista ja tauoista. On myös hyvä kertoa työnantajalle tarpeistaan jaksamisen kannalta.

On hyvä miettiä syvemmin omia arvojaan ja esittää itselleen kysymys: mikä on minulle tärkeää? Tämän perusteella voi tarvittaessa yksinkertaistaa elämäänsä sekä karsia tekemistä ja ihmissuhteita.

10. Onko erityisherkkyys taakka vai lahja?

Se voi olla sekä että. Jos erityisherkkä ei huomioi omia tarpeitaan, hänen suorituskykynsä laskee ja hänestä tulee ärtyisä ja väsynyt. Silloin erityisherkkyys tuntuu taakalta.

Jos kuitenkin ottaa huomioon herkkyytensä, eikä kuormita itseään liikaa, herkkyys antaa enemmän kuin ottaa. Erityisherkillä on paljon vahvuuksia. He ovat usein empatiakykyisiä, tunnollisia, tarkkoja ja luovia. Heillä on vahva mielikuvitus ja eläytymiskyky sekä kyky tajuta vivahteita. Nämä ominaisuudet tekevät heidän elämästään usein täyteläisempää kuin vähemmän herkkien.

Asiantuntijana Heli Heiskanen, psykologi ja kouluttaja, Origonova.

Seura 49/2014

X