Miten voin ehkäistä kesävarpaiden rakkoja ja hiertymiä?

Kesällä on ihanaa sujauttaa kengät jalkaan ilman sukkia. Mahdolliset hiertymät, rakot ja kovettumat kannattaa kuitenkin ehkäistä ajoissa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilman kenkiä kävellessä jalkaterät pääsevät toimimaan luonnollisesti.

Kesällä on ihanaa sujauttaa kengät jalkaan ilman sukkia. Mahdolliset hiertymät, rakot ja kovettumat kannattaa kuitenkin ehkäistä ajoissa.
Teksti: Hanna Vilo

1. Minkälaiset asiat aiheuttavat rakkoja ja hiertymiä?

Rakot ja hiertymät syntyvät, kun jalkojen iho joutuu kokemaan jatkuvaa kitkaa ja hankausta esimerkiksi uusissa kengissä. Joihinkin kenkiin jalat eivät sopeudu koskaan, ja ne voivat aiheuttaa rakkoja ja hiertymiä vielä pitkän ajan jälkeenkin.

Kesällä rakkojen ja hiertymien riski kasvaa myös siksi, että kenkiä käytetään usein ilman sukkia. Hikiset jalat liikkuvat kengissä enemmän, jolloin syntyy enemmän hankausta.

Päivän mittaan jalat voivat turvota, jolloin kengät puristavat ja hankaavat. Joskus rakkoja ja hiertymiä aiheuttavat myös jalkaterien virheasennot.

2. Miten rakkoja ja hiertymiä voi ehkäistä?

Paras tapa ehkäistä rakkoja ja hiertymiä on käyttää sukkia, jolloin kitkaa ja hankausta syntyy vähemmän. Sen lisäksi jalkojen säännöllinen rasvaus auttaa, sillä hyvin kosteutettuun ihoon syntyy vähemmän hankaumia kuin kuivaan.

Jos haluaa käyttää kenkiä ilman sukkia, kannattaa varmistaa, että kengät ovat malliltaan ja lestiltään juuri omiin jalkoihin sopivat.

Mahdolliset rakkokohdat kannattaa suo- jata rakkolaastareilla tai urheiluteipin palasella.

3. Miten syntyneitä rakkoja ja hiertymiä voi hoitaa?

Jos rakko on puhjennut, se kannattaa puhdistaa apteekista saatavalla desinfiointiaineella ja laittaa päälle rakkolaastari. Jos rakko ei ole puhjennut, sitä ei kannata vanhan tavan mukaan puhkaista vaan laittaa päälle rakkolaastari. Silloin rakko saa parantua rauhassa ja uusi iho voi alkaa kasvaa sen alle.

Jos rakko on oikein iso, sen voi puhkaista sivulta, jotta rakko tyhjenee. Puhjenneessa tai puhkaistussa rakossa on vaarana, että siihen pääsee bakteeri, joka voi aiheuttaa tulehduksen. Siksi rakon alue kannattaa pitää puhtaana.

Jos rakon seutu tuntuu kipeältä, sitä voi keventää rakon ympärille laitettavilla huoparenkailla. Silloin jalkine ei pääse painamaan kipeään kohtaan.

Kun rakko on parantunut, ihoa kannattaa rasvata säännöllisesti, sillä se vähentää uusien rakkojen syntyä.

4. Miten kovettumia kannattaa ehkäistä?

Jos kenkä hankaa ihoa jatkuvasti, seurauksena saattaa olla hiertymän tai rakon sijaan myös kovettuma. Kovettumat tulevat yleensä jalkapohjaan alueille, joihin kohdistuu paljon kuormitusta ja painetta.

Epätasainen jalkapohjien kuormittuminen johtuu yleensä virheasennoista ja vääränlaisesta askelluksesta.

Kovettumia ehkäistään samalla tavoin kuin hiertymiä ja rakkoja: rasvaamalla jalkoja säännöllisesti sekä käyttämällä sopivankokoisia sukkia ja kenkiä.

Kovettumien ehkäisyssä on tärkeää myös jalkapohjien kuormituksen tasaaminen ja virheasentojen korjaaminen.

5. Miten kovettumia hoidetaan?

Kovettumien ensisijainen kotihoito on jalkojen rasvaus.

Raspia ei kannata käyttää, sillä raspaaminen lisää jalkojen kovettumataipumusta. Raspi osuu helposti myös kovettumaa ympäröivälle terveelle iholle, jolloin kovettumataipumus laajenee entisestään.

Jos kovettumaan liittyy kipua kävellessä, kannattaa varata aika jalkaterapeutille, joka voi poistaa kovettuman. Silloin rasva imeytyy taas ihoon tehokkaammin ja kotihoito auttaa paremmin.

6. Milloin kannattaa hakea apua rakkojen tai kovettumien hoitoon?

Jos rakko tulehtuu pahasti, kannattaa lähteä lääkäriin. Jos taas hankalia rakkoja tai kovettumia tulee jatkuvasti eri kengissä, kannattaa varata aika jalkaterapeutille. Jalkaterapeutti voi tarkistaa, onko jalkaterissä mahdollisesti virheasentoja, jotka aiheuttavat rakkoja ja kovettumia.

Virheasentoja voidaan korjata erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla. Lisäksi jalkaterapeutti voi tehdä yksilöllisiä tukipohjallisia tai silikonisia varpaidenoikaisijoita.

Erilaisilla teippauksilla ja kevennyksillä saadaan myös väliaikaista apua.

7. Minkälaiset kengät sopivat parhaiten arkikengiksi?

Jos jalat ovat perusterveet, kannattaa valita kevyet ja hengittävät kengät. Avonaisissa kengissä, kuten sandaaleissa, kannattaa valita malli, jossa on kantapään takana remmi. Remmin on hyvä olla sellainen, että sen pituutta voi säädellä. Silloin kenkä pysyy hyvin jalassa, ja turhaa hankausta ei tule.

Hyvät kengät ovat myös melko tasapohjaiset, jolloin jalat kuormittuvat tasaisesti. Korkokengissä kuormitus tulee voimakkaasti päkiöille, mikä rasittaa jalkoja.

Hyviä kenkämateriaaleja ovat nahka ja kangas. Nahka muotoutuu jalkaterän mukaan, ja kangaskengissä jalat pääsevät hengittämään hyvin.

8. Mitä kannattaa huomioida urheilukenkien hankinnassa?

Urheilukenkiä, kuten juoksutossuja, valitessa on hyvä ottaa huomioon niiden käyttötarkoitus. Kannattaa miettiä, millaisilla alustoilla juoksee ja miten nopeasti.

Tervejalkainen pärjää pitkälle hyvillä yleistossuilla. Silloin käyntivaraa on hyvä olla tossun kärjessä noin 0,5–1 senttimetri. Jos taas etsii tossuja vauhdikkaaseen juoksuun, käyntivara saa olla hieman pienempi, jotta tossu ei juoksun aikana ala hölskyä jalassa ja aiheuta hiertymiä.

Jos jalkaterä tarvitsee tukea, kannattaa kysyä urheiluliikkeessä apua asiantuntevalta myyjältä.

Tossuja on yleensä tarjolla kapealestisistä leveälestisiin.

Liikkumisen sujuvuuden kannalta on hyvä tuntea omat jalkansa ja kokeilla, minkälaiset kengät tuntuvat mukavimmilta.

9. Miten sukilla voi ehkäistä rakkoja ja hiertymiä?

Sukkien on tärkeää olla oikeankokoiset, jotta ne eivät kävellessä pääse menemään rullalle tai purista varpaista.

Materiaaleina hyviä ovat erilaiset sekoitemateriaalit, jotka haihduttavat kosteutta. Täysin luonnonkuituisista sukista kosteus ei haihdu yhtä tehokkaasti kuin sekoitemateriaalisista.

Varvassukat ovat hyvät erottelemaan varpaat toisistaan. Niistä voi saada apua varsinkin, jos varvasvälit ovat ahtaat tai ne hautuvat helposti.

10. Miten paljasjalkakävely vaikuttaa jalkojen hyvinvointiin?

Ilman kenkiä kävellessä jalkaterät pääsevät toimimaan luonnollisesti. Jalkaterän lihakset aktivoituvat tehokkaasti ja jalkojen kaikki lihakset vahvistuvat.

Jos kävelee aina paksupohjaisissa ja tukevissa kengissä, jalkojen lihakset saattavat passivoitua. Paljasjalkakävely herättää jalat toimimaan siis monipuolisemmin.

On kuitenkin hyvä katsoa, missä kävelee paljain jaloin, jotta se on turvallista. Kadulla liikkuessa voi käyttää paljasjalkatossuja, jotka suojaavat jalkoja esimerkiksi lasinsiruilta. Ne sopivat hyvin perusterveille jaloille.

Asiantuntijana jalkaterapeutti Minna Saarinen.

X