Miten ehkäistä kohdunlaskeuma?
Kohdunlaskeuma on hyvin yleinen vaiva. Mitkä ovat oireet? Miten kohdunlaskeuma hoidetaan? Vaikuttaako kohdunlaskeuma seksiin? Kysyimme asiantuntijalta.
Kohdunlaskeuma on yleinen. Valtaosalle synnyttäneistä naisista tulee lievää kohdun tai emättimen laskeumaa elämänsä aikana. Jos laskeuma aiheuttaa ikäviä oireita, kuten virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyviä vaivoja, kannattaa hakeutua gynekologille.
1. Mitä gynekologiset laskeumat ovat?
Laskeumat syntyvät yleensä vähitellen, kun kohdun tai emättimen seinämien tukikudos pettää. Laskeumassa voi olla kyse joko kohdunlaskeumasta tai emätinlaskeumista. Ne voivat esiintyä joko yksin tai yhdessä.
Esimerkiksi kohdunlaskeumaan liittyy usein emättimen etuseinämän laskeuma, jossa virtsarakon pohja laskee mukana, tai emättimen takaseinämän laskeuma, jossa peräsuoli työntyy emättimeen päin.
2. Kuinka yleinen kohdunlaskeuma on?
Lieviä, oireettomia laskeumia on suurella osalla synnyttäneistä naisista. Noin viidesosalla naisista laskeumat oireilevat ja vaativat hoitoa.
3. Mitkä ovat laskeuman oireet?
Oireet riippuvat siitä, mikä osa laskeutuu. Tyypillisin oire on pullotus ja painontunne lantionpohjassa. Myös ristiselkäsärkyä ja alaspäin tuntuvaa kiristystä voi tuntua. Emättimen suuaukkoon voi tulla pullistuma, jonka pinta saattaa hankautua rikki ja aiheuttaa niukkaa, jopa hieman verensekaista valkovuotoa. Myös yhdyntävaikeuksia voi olla.
Kohdunlaskeuman oireet
- painon tunne alavatsalla tai lantion pohjassa
- tihentynyt virtsaamisen tarve
- virtsankarkailu
Jos emättimen etuseinämä eli virtsarakon puoleinen seinämä laskeutuu, rakko voi tyhjentyä huonosti ja tästä voi aiheutua toistuvia virtsatie-tulehduksia. Myös tihentynyttä virtsaamistarvetta saattaa esiintyä. Jos taas emättimen takaseinämä laskeutuu, ulostaminen voi vaikeutua.
Lue myös: Vaivaako ummetus? Näillä vinkeillä saat vatsan toimimaan
4. Onko kohdunlaskeuma ehkäistävissä
Laskeumien riskiä lisäävät monet tekijät, joista osaan voi vaikuttaa, osaan ei. Tärkein altistava tekijä on perinnöllinen kudosheikkous. Riskiä lisäävät raskaus ja synnytys, ylipaino ja muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät, kuten krooninen yskä, sekä iän myötä tapahtuva kudosten heikentyminen.
Laskeumien ehkäisyssä on tärkeää välttää ylipainoa ja huolehtia lantionpohjan lihasten kunnosta. Lantionpohjan lihasjumppa on erityisen tärkeää synnytyksen jälkeen, sillä se auttaa lantionpohjan tukikudoksia palautumaan ennalleen.
5. Johtuuko kohdunlaskeuma vaihdevuosista?
Aiemmin oireeton laskeuma voi alkaa oireilla vaihdevuosien yhteydessä estrogeenipuutoksen ja limakalvojen ohenemisen vuoksi.
Laskeumaan liittyviä limakalvo-oireita voi ja kannattaa lievittää estrogeenipitoisella paikallishoidolla.
Vaihdevuosia enemmän vaikuttaa ikä: usein laskeuma pahenee, kun painovoima tekee tehtävänsä vuosien myötä.
6. Tarvitseeko kohdunlaskeuma aina hoitoa?
Ei tarvitse. Laskeumat ovat vaarattomia, eikä oireettomia tai vähäisiä vaivoja aiheuttavia laskeumia tarvitse korjata. Naisesta riippuu, miten hankaliksi ja häiritseviksi hän kokee oireet.
Hoitoon kannattaa hakeutua silloin, kun itsestä tuntuu, ettei pärjää oireiden kanssa. Hoidon kannalta on tärkeää selvittää laskeumatyyppi ja sen vaikeusaste.
7. Onko leikkaus ainoa hoitokeino?
Laskeumia voidaan hoitaa myös ilman leikkausta emättimeen asetettavalla emätintuella. Laskeumarengas tai -kuutio kohottaa kudoksia, mutta ei korjaa laskeumaa pysyvästi. Emätintuki toimii yleensä hyvin ja on hyvä vaihtoehto, jos leikkausriskit ovat liian suuret hankalien yleissairauksien, huonon yleiskunnon, korkean iän takia tai jos nainen ei halua leikkaukseen. Tukea pitää vaihtaa 6–9 kuukauden välein.
8. Mitä laskeumaleikkauksessa tapahtuu?
Emättimen tai kohdun laskeuman korjausleikkaus tehdään pääsääntöisesti emättimen kautta ja useimmiten selkäpuudutuksessa. Laskeuma korjataan yleensä omien kudosten avulla tukemalla ja kiristämällä emättimen seinämää. Kohdunlaskeuman korjauksessa poiste taan tavallisesti samalla kohtu, jonka tukisiteiden avulla emättimen pohja nostetaan ja tuetaan.
Kuukautisvuodot loppuvat kohdun poiston jälkeen. Munasarjoja ei laskeumaleikkauksen yhteydessä yleensä poisteta.
9. Kauanko leikkauksesta toipuminen kestää?
Koska ihoviiltoja ei tule, toipuminen on nopeampaa kuin vatsanpeitteiden läpi tapahtuvissa leikkauksissa. Kipuja toki voi olla. Kotiin pääsee tavalli-sesti leikkausta seuraavana päivänä. Toipumisaika on minimissään muutamia viikkoja, ja sairauslomaa tulee 2–4 viikkoa.
Tukikudokset tarvitsevat aikaa parantua. Raskaita töitä ja ponnistelua on vältettävä sairausloman ajan. Ompeleiden poistoa ei tarvita, sillä ne ovat emättimessä ja itsestään sulavia.
10. Millaisia komplikaatioita laskeumaleikkaukseen voi liittyä?
On pieni riski, että tulee verenvuotoa, tulehdus, laskimotukos tai vaiva uusii. Lisäksi rakon toiminnassa voi olla leikkauksen jälkeen häiriöitä, mutta ne menevät yleensä ohitse toipumisajan kuluessa.
Virtsarakon puoleisen seinämän korjaaminen voi pienelle osalle aiheuttaa virtsankarkailua, mutta karkailu voidaan korjata myöhemmin leikkauksella.
11. Kuinka tavallista on, että kohdunlaskeuma uusii?
Laskeumaleikkauksissa uusintariski on 10–30 prosenttia. Riski riippuu siitä, mikä osa laskeutuu. Esimerkiksi emättimen pohjan ja etuseinämän laskeumat uusivat helpommin kuin emättimen takaseinämän laskeumat.
Usein uusiminen liittyy siihen, että oma kudosrakenne on heikko. Jotta päästäisiin pysyvämpiin tuloksiin, on kehitetty uusia menetelmiä, kuten tukiverkkoja.
Tukiverkot pitävät ja kestävät paremmin kuin oma kudos, mutta niihin liittyy hieman enemmän haittavaikutuksia, kuten kipua. Verkkoleikkaukset ovat myös teknisesti vaativampia ja verkkomateriaalien käytöstä on toistaiseksi melko vähän pitkän ajan seurantoja.
Verkkoja käytetään lähinnä uusintaleikkauksissa sekä silloin, jos kaikki osiot laskeutuvat ja omat kudokset ovat heikkoja.
12. Vaikuttaako laskeumaleikkaus seksiin?
Laskeumaleikkaus ei yleensä heikennä naisen seksuaalitoimintoja eikä haittaa seksi-elämää mitenkään, vaan päinvastoin parantaa sitä.
Kun jokin kiusallinen vaiva poistuu elämästä, myös seksuaalisuudesta voi nauttia enemmän.
Asiantuntijana dosentti, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Tomi Mikkola.
Teksti: Pirkko Tuominen
Kuva: 123rf
Kotilääkäri 3/2016
Lue myös Anna.fi: Nämä 5 vaivaa voivat johtua synnytyksestä – lääkäri kertoo, mitä niille voi tehdä
Artikkelia on muokattu 5.6.2023 klo 14:55
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti