Miten migreenin tunnistaa?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Migreeniä sairastaa 10–20 prosenttia väestöstä. © Colourbox
Migreeniä sairastaa Suomessa ja maailmassa jopa viidesosa väestöstä. Kuka tahansa voi saada migreenikohtauksen, mutta yksi kohtaus ei vielä ole välttämättä migreeniä.

1. Mikä migreeni on?

Se on päänsärkyoireisto, jossa aivoissa yhdistyvät keskushermoston kipuratojen aktivoituminen ja verisuonten ärsyyntyminen. Migreenikohtauksessa aktivoituvat viidennen aivohermon tumake aivorunogossa ja sen säikeet. Lisäksi hypo-talamus ja muita aivorungon osia aktivoituu. Migreeni voi olla aurallinen tai auraton. Noin 30 prosentilla migreeniä sairastavista esiintyy molempia tyyppejä.

2. Miten migreenin tunnistaa?

Alkuoireita ovat esimerkiksi väsymys, makeanhimo, vilunväreet, ripuli tai ummetus jopa päivää ennen migreenin tuloa. Päänsärky alkaa hiljalleen ja yltyy useimmiten kohtalaisen kovaksi, toisinaan jopa sietämättömäksi. Aistiherkkyyttä, kuten valo- ja meluarkuutta tai pahoinvointia ja oksentelua esiintyy myös.

Paikallaanolo helpottaa oireita. Aurallista migreeniä sairastavalla ilmaantuu näkökenttään laajeneva välkkyvä sahalaita 10–30 minuutin ajaksi, minkä jälkeen päänsärky yleensä alkaa tunnin sisällä. Toisinaan auraoireen jälkeen ei kuitenkaan päänsärkyjä tule.

Myös toispuoleiset puutumis- ja pistelyoireet sekä ajatuksen ja puheen takkuaminen ovat tavallisia auraoireita migreenikohtauksessa. Migreeni saattaa kestää useita tunteja, toisinaan kolmekin vuorokautta tai pidentyä jopa viikon kestäväksi.

3. Kuinka yleinen sairaus on?

Migreeniä sairastaa Suomessa ja maailmalla 10–20 prosenttia väestöstä. Voi sanoa, että kuka tahansa voi saada migreenikohtauksen, jos olosuhteet ovat otolliset. Esimerkiksi stressaava tilanne kuten synnytys tai pääsykoe voi laukaista kohtauksen. Yksi kohtaus ei silti tee ihmisestä migreenipotilasta, vaan kohtausten pitää toistua yli viisi kertaa ennen kuin migreenidiagnoosi voidaan tehdä.

4. Minkä ikäisenä migreeni yleensä alkaa?

Migreeni voi alkaa jo lapsena, mutta monesti se puhkeaa murrosiässä tai nuorena aikuisena. Migreeni on enemmän naisten sairaus. Miehistä 6 prosenttia ja naisista 20 prosenttia sairastaa migreeniä. Se liittyy usein kuukautisiin, mutta esiintyy naisilla myös muulloin.

Estrogeeniin ja migreeniin liittyvää genetiikkaa on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet jonkin verran ristiriitaisia eikä täysin tiedetä, miksi migreeni on naisilla yleisempää kuin miehillä.

5. Ovatko kaikki päänsäryt migreeniä?

Kaikki päänsärky ei suinkaan ole migreeniä. Yleisin päänsärky on jännityspäänsärky, jota on 70–80 prosentilla väestöstä jossain elämän vaiheessa. Seuraavaksi yleisin on migreeni ja sitten tulee sarjoittainen päänsärky. Päänsärky voi myös kroonistua. Tähän voi helposti johtaa liika särkylääkkeiden käyttö.

Jännityssäryn tunnistaa siitä, että lihakset ovat jumissa ja tuntuu kuin panta painaisi otsaa. Siihen auttaa esimerkiksi säännöllinen kuntosaliliikunta ja venyttelyt. Migreenikohtauksen aikana taas liikunta voi pahentaa tilannetta, mutta muuten liikunta on myös migreeniä sairastavalle suositeltavaa.

6. Koska kannattaa mennä lääkäriin?

Jos ei koskaan ennen ole ollut päänsärkyä ja yhtäkkiä tulee kova särky, niin silloin pitää mennä lääkäriin. Kyseessä voi olla ensimmäinen migreenikohtaus. Migreeni on niin yleinen vaiva, että diagnoosi tehdään usein ilman aivokuvia, mikäli lääkärin tarkastuksessa ei ole muuta poikkeavaa tai epäilyttävää. Jos migreeniin liittyvät näköhäiriöt kestävät yli tunnin, pitää mennä lääkäriin, ja useimmiten silloin harkitaan aivojen kuvaamista.

Aurallinen migreeni lisää jonkin verran veritulpan riskiä, mikäli auraoireita esiintyy yli kerran kuukaudessa. Tupakointi sen sijaan lisää veritulpan riskiä 50 prosenttia ja mikäli vielä käyttää e-pillereitä, tulisi ainakin tupakointi lopettaa ja miettiä migreenin estolääkitystä yhdessä lääkärin kanssa. Mikäli aurallisia migreenikohtauksia on tiuhaan, voisi siirtyä mahdollisimman matalahormonisiin ehkäisypillereihin. Aurattomaan migreeniin ei liity kohonnutta veritulppariskiä.

7. Onko migreeni perinnöllistä?

Voi sanoa, että puolet migreenitapauksista Suomessa ovat perinnöllisiä. Aiheesta on tehty esimerkiksi kaksostutkimuksia sekä tutkittu migreeniperheitä. Euroopan laajuisesti on tehty laajoja geneettisiä tutkimuksia liittyen perinnöllisyyteen.

Perinnöllisen alttiuden lisäksi myös monet muut tekijät altistavat migreenille, kuten esimerkiksi ympäristötekijät, stressi, liikunnan puute, liian vähäinen tai liika nukkuminen, kuukautiset, ruoka-aineet ja epäsäännöllinen syöminen.

8. Miten migreeniä hoidetaan?

Toisia auttavat tavalliset tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni tai aspiriini. Toisille näistä ei ole apua, vaan tarvitaan migreeniin erityisesti suunniteltuja lääkkeitä, triptaaneja. Migreenikohtauksista on hyvä pitää päiväkirjaa, jotta tietää, miten usein kohtauksia ja särkyä on. Tästä on tärkeä apu myös lääkärille. Tavallista särkylääkettä voi syödä 10–15 päivää kuukaudessa ja migreenilääkettä 8–10 päivää kuukaudessa, mutta sen jälkeen särkylääkepäänsäryn riski kasvaa. Ylipäätään tulisi olla ainakin 15 päivää kuukaudessa, jolloin ei käyttäisi mitään särkylääkkeitä päänsärkyyn. Jos tähän tavoitteeseen tuntuu olevan mahdotonta päästä, kannattaa miettiä estolääkityksen säännöllistä käyttöä, jotta migreenitiheys saadaan harvenemaan.

Lääkitykseen liittyen on tärkeää myös miettiä omia elämäntapojaan: stressiä, rentoutumista, ruokaa, liikuntaa ja mielialoja. Jotkut saattavat tarvita hankalassa tilanteessa myös psyykkistä tukea, mitä voi saada esimerkiksi terveysaseman psykiatrian poliklinikalta tai opiskelijoiden terveydenhuollosta.

9. Tarvitsevatko kaikki migreenipotilaat lääkitystä?

Kaikki eivät tarvitse pysyvää lääkitystä. Monelle riittää kohtauslääkitys. Jos migreenikohtauksia on yli kymmenen päivää kuukaudessa, silloin tarvitaan yleensä estolääkitys vähentämään migreenikohtaustiheyttä. Riskinä on tuolloin myös käyttää liian usein särkylääkkeitä, jolloin särkylääkepäänsäryn mahdollisuus kasvaa. Silloin kannattaa kirjata särkylääkkeiden käyttöpäivät ylös ja tarvittaessa vähentää niiden käyttöä olennaisesti, mikäli niitä kuluu yli 15 päivänä kuukaudessa. Aluksi muutoksen jälkeen voi tulla jopa lisää päänsärkyä viikon ajaksi vieroitusoireina, mutta sen jälkeen tilanne on yleensä huomattavasti parempi lähtötilanteeseen nähden.

10. Koska migreeni loppuu?

Usein migreeni vähenee naisilla vaihdevuosien jälkeen. Toisaalta jos vaihdevuo-sien aikaan aloittaa hormonikorvaushoidon, migreeni voi aktivoitua. Monilla migreeniä ei ole raskauden aikana, mutta useimmiten se aikanaan alkaa synnytyksen jälkeen. Miehilläkin migreeni vähenee iän myötä.

Asiantuntijana Hanna Harno, LT, neurologian erikoislääkäri,  HYKS neurologian klinikka.

Seura 46/2014

X