Miten pois väsymysputkesta?

Väsyttää tolkuttomasti. Mikään uni ei tunnu riittävän. Painokin on noussut, vaikka elämäntavat eivät ole muuttuneet. Mikähän on vikana?

Kuulostaa siltä, että on syytä tarkistaa kilpirauhasarvot. Mainitsemasi oireet ovat tyypillisiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita.

Väsymyksen ja painonnousun lisäksi oireina voivat olla turvotus ja ummetus. Monia myös paleltaa niin, että kaksi täkkiäkään ei riitä lämmittämään. Jotkut kärsivät myös sydämen rytmihäiriöistä ja nivelkivuista.

Lisäksi tuntuu kuin pää olisi sumussa. En saa oikein otetta mistään. Vähän masentaakin. Voivatko nämäkin liittyä kilpirauhashäiriöihin?

Kyllä. Monet kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivät valittavat sitä, että eivät muista, eivät opi ja keskittyminen on vaikeaa.

Masennusoireet ovat myös tavallisia. Jos esimerkiksi työterveyshuollon asiakas valittaa masennusta tai työuupumusta, olisi ehdottomasti tutkittava kilpirauhasarvot.
Samoin, jos seniori-ikäinen valittaa muistihäiriöitä, kilpirauhasarvot olisi syytä tutkia.

Voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet sotkea johonkin muuhun sairauteen?

Helpostikin. Ne voivat mennä päällekkäin muun muassa masennuksen, työuupumuksen ja fibromyalgian kanssa.

Vaihdevuosioireet voivat muistuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Paino voi nousta, iho kuivua, hiuksia lähteä, voi väsyttää ja kolottaa.
Kilpirauhashormonin ja estrogeenin vajauksen välillä vaikuttaa olevan yhteys. Olen törmännyt potilaisiin, joiden menopaussi on alkanut samaan aikaan kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Kun aloitetaan kilpirauhaslääkitys, kuukautiset palaavat.

Mille lääkärille minun kannattaisi suunnata?

Kilpirauhasvaivat kuuluvat yleislääketieteeseen. Työterveyshuolto tai terveyskeskus ovat oikeat osoitteet. Toki voi mennä yksityiselle lääkäriasemallekin.

Terveyskeskuksessa sairaanhoitaja tekee hoitoarvion ja kirjoittaa lähetteen laboratorioon. Olennaista olisi kysellä tarkkaan oireet, elämäntilanne ja kuukautisten tilanne.
Kohtaan vastaanotollani usein ihmisiä, jotka kokevat, että eivät ole saaneet terveyskeskuksesta apua oireisiinsa. Ymmärrän, että sairaanhoitajilla on kiire. Potilasta pitäisi kuitenkin kuunnella herkällä korvalla ja tutkia laboratoriossa muutkin kuin kilpirauhasarvot.

Mitä laboratoriossa pitäisi siis tutkia?

Tietysti on tutkittava kilpirauhasarvot eli TSH- ja T4V-arvo. TSH on tyreotropiini eli aivolisäkeperäinen hormoni, joka ohjaa kilpirauhasen toimintaa. T4V on puolestaan kilpirauhashormoni tyroksiini. Joskus tutkitaan myös toinen kilpirauhashormoni T3V.

TSH:n viitearvot ovat 0,4−4. Määrä nousee yli viitearvojen, jos on kilpirauhasen vajaatoimintaa. T4V:n viitearvot ovat 10−21. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa lukema laskee.
Kokonaiskuvan saamiseksi kannattaa ehdottomasti ottaa myös verenkuva, josta käy ilmi muun muassa hemoglobiini, rautavarasto ferritiini ja B12-vitamiini. Raudanpuute ja B12-vitamiinin puute saattavat aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita kuin kilpirauhasen vajaatoiminta.
Itse mittaan aina myös D-vitamiinin, sillä sen puutos voi aiheuttaa väsymystä. On tärkeää tarkistaa myös jodinsaanti.

Miksi ihmeessä jodi?

Jodi on kilpirauhashormonin ainesosa. Kilpirauhanen tarvitsee jodia voidakseen hyvin ja toimiakseen kunnolla. Jodinpuute voi aiheuttaa struumaa, johon voi liittyä niin kilpirauhasen vajaa- kuin liikatoimintaakin.

Tutkimusten mukaan suomalaiset eivät saa enää riittävästi jodia. Jodioidun suolan käyttö on vähentynyt ja tilalle ovat tulleet erilaiset jodioimattomat suolat, joita markkinoidaan terveystuotteina.
Aikuiselle suositellaan 150 mikrogrammaa jodia päivässä. Parhaita jodin lähteitä ovat jodioidun suolan lisäksi kaikki, mikä tulee merestä, sekä maitotuotteet, kananmunat ja järvikalat.

Millä lääkkeellä kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan?

Sitä hoidetaan tyroksiinihormonilla. Tyroksiiniannos räätälöidään veren TSH-arvon perusteella. Lääkityksen aloittamisen jälkeen laboratoriokontrolli on 2−3 kuukauden kuluessa. Itse pyydän ottamaan yhteyttä jo aiemmin, jos portaittain aloitettu lääkitys ei tunnu auttavan.

Kun oikea annos löytyy, riittää kontrolli kerran vuodessa.
Tyroksiini otetaan aamuisin tyhjään vatsaan. Rautaa, kalkkia ja happosalpaajia ei saa syödä samaan aikaan, sillä ne hidastavat tyroksiinin imeytymistä.

Helpottavatko väsymys ja 
aivosumu lääkityksen aloittamisen jälkeen?

Suurimmalla osalla kyllä. Maailma aukeaa, pää ja suoli alkavat toimia. Taas löytyy virtaa ja saa otteen elämästä ja työstä. Turvotus vähenee, ja painoakin on helpompi tiputtaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleensä loppuelämän seuralainen. Siksi tyroksiinihoito on elinikäinen. Joskus käy niin, että tyroksiini ei sovi. Silloin voidaan kokeilla eläinperäistä kilpirauhashormonia tai T3-valmistetta.

Entä, jos kilpirauhasarvoni ovat lähes normaalit tai normaalit, mutta oireet viittaavat vajaatoimintaan?

Siksi juuri on tärkeä tehdä laajat laboratoriokokeet, jotta voidaan sulkea pois mahdolliset muut syyt.

Jos laboratoriokokeet ovat kunnossa, on lääkärin kuunneltava potilasta. Tällaisessa tapauksessa voidaan aloittaa tyroksiinilääkitys hoitokokeiluna. Kaikki ihmiset eivät nimittäin mahdu viitearvojen sisään.
On myös potilaita, jotka eivät mielellään syö lääkkeitä. Heille suosittelen ravintolisiä, muun muassa jodia ja seleeniä kuuriluotoisesti, sekä ruokavalion muokkaamista monipuolisemmaksi.
Monipuolista ruokavaliota suosittelen itse asiassa kaikille kilpirauhaspotilaille. Vaikuttaa siltä, että monipuolisuus on ihmisillä hämärän peitossa. Moni elää pelkällä leivällä ja kahvilla.

Miten siis pitäisi syödä?

Suosittelen potilailleni Itämeren ruokavaliota ja lähiruokaa. Itämeren ruokavaliossa ruokakolmion perustana ovat vihannekset, marjat ja juurekset, joita olisi syötävä kuusi kourallista päivässä viittä eri väriä.

Seuraavaksi ruokakolmiossa tulevat kokojyväviljat, tumma riisi ja pasta, sitten vähärasvaiset maitotuotteet, rypsiöljy, pähkinät sekä liha, kala ja kananmuna. Kalaa pitäisi syödä 2−3 kertaa viikossa.
Kolmion huipulta syödään harkiten, sillä siellä ovat herkut, kuten suklaa. Jos ei ehdi tai voi syödä ihan suositusten mukaan, on hyvä ottaa monivitamiini-hivenainetabletteja – sellaisia, joissa on jodia.

V

Asiantuntijana funktionaaliseen lääketieteeseen perehtynyt yleislääkäri Kristiina Ruotsalainen, Lääkärikeskus DokTor, Lappeenranta.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti