Itikoita, iik! Miten suojaudun parhaiten pistoilta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Punkit viihtyvät paremmin havumetsissä kuin pihanurmikoilla. © Colourbox
Suomessa ihmisiä pistävät ja purevat kesällä monet hyönteiset, mutta aikuinen selviää yleensä pienellä tulehduksella. Sen sijaan pienille lapsille pisto voi olla vaarallinen.

1. Mitkä hyönteiset pistävät tai purevat kotimaassa?

Suomessa lentävistä hyönteisistä pistävät tai purevat hyttyset, mäkäräiset, polttiaiset, paarmat, hirvikärpäset, ampiaiset, mehiläiset ja kimalaiset.

Muita purevia hyönteisiä on esimerkiksi punkki. Ei pidä unohtaa myöskään loishyönteisiä: täit ja kirput purevat ja satiaiset laskevat munansa ihmisen karvoitukseen.

2. Millaisia oireita tai sairauksia ne aiheuttavat?

Hyönteisten pistot tai puremat voivat aiheuttaa allergisia reaktioita ja paikallisia infektioita sekä levittää monenlaisia tauteja.

Esimerkiksi puutiainen tartuttaa borrelioosia, puutiaisaivotulehdusta, jänisruttoa ja syyhyä. Myös hyttynen tartuttaa jänisruttoa. Lisäksi sen pistosta voi saada Pogostantaudin ja harvinaisen Inkoo-viruksen aiheuttaman aivotulehduksen. Jänisruton voi joskus saada myös mäkärän ja paarman pistosta tai puremasta.

Jänisruton oireita ovat kuume, ihon paukama sekä imusolmukkeiden turpoaminen ja joskus myös keuhkokuume. Lievä jänisrutto parantuu yleensä itsestään, mutta jos se huomataan, määrätään hoidoksi antibioottikuuri.

3. Mitä vaaroja hyönteisten pistoista voi olla lapsille?

Pieni lapsi voi saada hyönteisen pistosta vaarallisen allergisen reaktion. Jos esimerkiksi ampiaisen pistoja on useita tai ampiainen pistää suuhun, oireet voivat vaatia kiireellistä lääkärin apua. Pahimmillaan, mutta onneksi harvoin, vaikea allerginen reaktio voi johtaa jopa kuolemaan.

4. Millaisia tauteja voi saada ulkomailla hyönteisten pistoista?

Esimerkiksi hyttyset ja puutiaiset levittävät ulkomailla monenlaisia infektioita. Turistin kannalta yleisimmät niistä ovat hyttysen levittämät denguekuume ja malaria sekä viime aikoina myös Chikungunya-kuume. Malariaa levittävät hyttyset pistävät hämärässä ja yöllä, kun taas dengueta levittävät hyttyset imevät verta pääosin valoisan aikaan. Siksi matkailijan kannattaa suojautua hyttysiltä huolellisesti kaikkina vuorokaudenaikoina.

Myös Japanin aivotulehdus ja West Nile -kuume sekä keltakuume tarttuvat hyttysen pistosta. Puutiaiset levittävät esimerkiksi riketsioosia, ja borrelioosin voi saada myös ulkomailta.

Ulkomailta saadut hyönteisten pistot voivat olla hyvinkin vaarallisia. Erityisesti malaria ja keltakuume voivat olla hengenvaarallisia, mutta myös dengue-kuume aiheuttaa pienelle osalle potilaista hengenvaarallisen tautimuodon. Malaria on erityisen vaarallinen raskaana oleville ja pikkulapsille.

5. Miten hyönteisten pistoilta voi suojautua?

Kannattaa pukeutua pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaaleisiin vaatteisiin, nilkat ja jalat on muistettava suojata sukilla ja kengillä ja pää päähineellä. Umpinaiset kengät ovat paremmat kuin sandaalit.

Tehokasta hyttyskarkotetta kannattaa käyttää paljailla ihoalueilla. Hyttyset on hyvä hävittää makuutiloista ennen nukkumaanmenoa esimerkiksi hyttyskarkotesuihkeella, ja tätä ennen ovi- ja ikkunaverkot on suljettava.

Kannattaa nukkua ilmastoidussa huoneessa tai hyttyskarkotteella käsitellyn vuodeverkon alla. Verkon reunat on käännettävä huolellisesti patjan alle. Permetriini-hyönteiskarkotteella käsitelty verkko on tähän tarkoitukseen tehokkain. Permetriinillä voi käsitellä myös vaatteet. Aine säilyy vaatteissa muutamia pesukertoja. Valmiiksi permetriinillä käsiteltyjä vaatteita voi ostaa retkeilyliikkeistä.

6. Mitä permetriini on ja mihin sen teho perustuu?

Permetriini on pestisidi eli tehokas torjunta-aine monien hyönteisten, kuten malariasääskien torjuntaan. Sillä käsitellään malaria-alueella käytettävät vuodeverkot. Sitä on myös tehoaineena paikallisesti käytettävissä päätäi- ja syyhypunkkilääkkeissä. Ohjeen mukaan käytettynä permetriini on täysin turvallinen aine.

7. Mihin hyönteiskarkoteaineiden teho perustuu?

Parhaiten tutkittuja karkotteita ovat DEET ja ikaridiini. DEET-ainetta sisältävä karkote on tehokas myös tropiikin hyttysiä vastaan.

Tuotteen DEET-pitoisuuden pitäisi olla 3050 prosenttia, jolloin teho kestää iholla pitkään. Aineita voi käyttää yli kahden kuukauden ikäisille lapsille sekä raskauden aikana.

Karkotetta ei saa levittää pienten lasten käsiin eikä suun tai silmien ympärille. Sitronellaöljyä ei suositella käytettäväksi hyttyskarkotteena, koska sen suojateho on niin lyhyt.

Näiden aineiden teho perustuu siihen, että hyönteiskarkotteet estävät hyönteistä aistimasta kehosta ja hengityksestä huokuvaa hiilidioksidia, jonka perusteella se suunnistaa iholle.

8. Voiko hyönteisten levittämiltä taudeilta suojautua muuten?

Malaria-alueelle matkustettaessa tulee aina käyttää malarian estolääkitystä. Sen määrää lääkäri. Keltakuumetta, puutiaisaivotulehdusta ja Japanin aivotulehdusta vastaan on olemassa rokote. Joihinkin Afrikan ja Etelä-Amerikan maihin matkustavilta vaaditaan todistus voimassa olevasta keltakuumerokotuksesta.

9. Mistä matkailija saa tietoa kohdemaan hyönteisistä ja niiden vaaroista?

Suomalaiset asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta Matkailijan terveysoppaassa, joka löytyy internetistä osoitteesta www.thl.fi ja sieltä kohdasta matkailuterveys.

Siellä on perustietoa esimerkiksi vaadittavista rokotuksista sekä ajankohtaista tietoa, jos jonkun maan suositukset muuttuvat.

10. Miten paljon suomalaiset matkailijat saavat tauteja hyönteisten pistoista?

Vuosittain matkailijoilla todetaan Suomessa 3040 malariatartuntaa. Malaria on pahimmillaan henkeä uhkaava tauti, jonka tartunta voidaan onneksi estää estolääkityksellä ja suojautumalla hyönteisiltä.

Vaikka suomalaisiakin joutuu lähes vuosittain tehohoitoon malarian vuoksi, kukaan ei ole kuollut siihen käsitykseni mukaan tällä vuosituhannella.

Denguetapauksia todetaan Suomessa 50100 vuosittain, mutta vain osa tapauksista tulee lääkärin tietoon. Se saatetaan nimittäin sairastaa myös lieväoireisena kuumetautina. Muita hyönteisten levittämiä matkailijoiden tauteja tulee lääkärin tietoon varsin vähän.

Asiantuntijana infektiolääkäri, dosentti Katariina Kainulainen, HUS.

X