Mökillä vaanii vaara! Myyräkuume heitti kansanedustajan viikoiksi sairaalaan

Jaa artikkeliTilaa Seura
Söpö metsämyyrä levittää ilkeää myyräkuumetta. Otusta ei kuitenkaan pidä sekoittaa multakekoja tekevään maamyyrään eli kontiaiseen. © HANNU LINDROOS/SKOY
Metsämyyrän aiheuttaman papanavaaran taltuttaa parhaiten mopilla ja hengityssuojaimella.

Mökkikauden alku häämöttää edessä. Mutta juuri nyt kannattaa olla tarkkana. Talvenkohmeisten tilojen siivoajaa vaanii vaara. Papanavaara.

Metsämyyrän ulosteista tarttuva verenvuotokuumeisiin kuuluva myyräkuume voi sairastuttaa viikkokausiksi ja viedä sairaalaan. Pahimmillaan se vie hengen.

Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus, jonka mökkeilijä saa sisäänsä hengitysilmasta, kun hän esimerkiksi siivotessaan pöllyttää metsämyyrän jätöksiä.

”Varmin tapa saada tartunta on hakata halkoja liiterissä loppusyksystä”, sanoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.

Loppukeväästä 80–90 prosentilla metsämyyristä voi olla virus. Metsämyyrän jätöksissä on siis suuri tartuntavaara.

”Hyvä puoli on se, että metsämyyriä on loppukeväällä vähemmän kuin muulloin, koska talvi verottaa kantaa”, Henttonen sanoo.

Maamyyrän vierailusta jää merkiksi papanoita, joita maallikon on mahdotonta erottaa esimerkiksi metsähiiren jätöksistä. Tämän takia kaikkiin jätöksiin kannattaa suhtautua varovasti, vaikka Puumala-virusta levittää ainoastaan metsämyyrä.

Miten ollaan riittävän varovaisia?

Imurointi pannaan

Imurointi on varma tapa pölläyttää virukset hengitysilmaan ja sitä kautta sisäänsä. Imurointi pitää siis unohtaa mökin kevätsiivouksen yhteydessä. Lattiat kannattaa sen sijaan mopata pesuaineliuoksella, sillä kostealla pyyhkiminen estää virusten pääsyn hengitysilmaan.

Jos liiterissä ulkovarastoissa on tarve touhuta juuri nyt, kannatta käyttää hengityssuojainta.

Henttonen kuitenkin suosittelee siirtämään ne hommat alkukesään. Virus ei nimittäin säily lämpimässä yhtä hyvin kuin viileässä. Lisäksi virusta kantavia metsämyyriä on alkukesästä vähemmän, koska infektoituneet myyrävanhukset ovat kuolleet.

Hyvä konsti vähentää tartuntariskiä on hakata halot ulkosalla liiterin sijaan.

Suurin osa myyräkuumetartunnan saaneista on työikäisiä miehiä, sillä miehet altistuvat liitereissä ja varastoissa papanavaaralle ja vielä vaarallisemmalle virtsapölylle.

Tupakointi edesauttaa tartunnan saamista, sillä se lamaannuttaa hengityselimiä suojaavat värekarvat.

Sairastumisessa on yksi hyvä puoli: siitä saa elinikäisen immuniteetin.

Sairaalaan viikoiksi

Myyräkuume itää 2–6 viikkoa ja alkaa kovalla kuumeella, joka saattaa kestää viikon. Siihen liittyy usein päänsärkyä, pahoinvointia, selkä- ja vatsakipuja, oksentelua, jopa ohimenevää likinäköisyyttä. Tautiin liittyy usein munuaisten toimintahäiriöitä, jolloin virtsamäärät poikkeavat normaalista.

Myyräkuumetartuntoja rekisteröidään vuosittain 1 000–3 000 tapausta. Virustartunnan saaneita arvellaan kuitenkin olevan vuosittain viisinkertainen määrä, sillä vain yksi viidestä tartunnasta johtaa näkyvään tautiin. Osa kärsii taudin kotihoidossa, mutta 5 prosenttia on niin vakavia, että dialyysihoito on tarpeen.

Kansanedustaja Niilo Keränen (kesk) on ollut tänään ensimmäistä päivää töissä myyräkuumeen jälkeen. Hän ei päässyt vähällä, vaan joutui sairaalaan kolmeksi viikoksi.

Keränen arvelee saaneensa tartunnan viime syksynä kotona Taivalkoskella sijaitsevasta avokatoksesta, jossa hän säilyttää kuivia halkoja.

”Siellä metsämyyrät ja -hiiret ovat aina juoksennelleet halkopinoissa”, Keränen sanoo.

Katos on ollut Keräsen käytössä vuosikaudet. Miksi virus iski vasta nyt?

”Ehkä kyseessä oli poikkeuksellinen yhdistelmä runsasta puulämmitystä ja leutoa syksyä. Kannoin usein puita sisään, mutta pakkanen ei palelluttanut viruksia”, hän arvelee.

80 miljoonaa virusmyyrää

Tartuntojen määrä riippuu suoraan metsämyyräkannan koosta, joka maan eteläpuoliskolla, eli Kokkola–Kainuu -linjan eteläpuolella, vaihtelee useinmiten kolmen vuoden sykleissä.

Henttosen mukaan viime syksynä Keski- ja Länsi-Suomen kannat olivat alhaiset, Etelä- ja Itä-Suomessa nousussa. Lapissa oli metsämyyrien huippuvuosi.

Paljonko metsämyyriä sitten on?

Henttonen esittää varovaisen arvion.

”Olen puolihuvikseni laskeskellut, että maan eteläpuoliskolla oli myyräkuumehuippuvuoden loppusyksyllä 80 miljoonaa virusta kantavaa metsämyyrää. Ei ihme, että EU:ssa 70 prosenttia myyräkuumetapauksista ilmenee Suomessa.”

X