Näin diabeetikolta onnistuu maraton - Jarkko juoksee eväiden kanssa

Reppu on näppärä, kun juoksija sairastaa diabetesta. Eväät ehkäisevät vaarallisia verensokerin vaihteluita.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pitkänmatkanjuoksu kasvattaa pitkäjänteisyyttä. Jarkko Heleä kertoo juoksun ja kovan liikunnan yhdistämisestä blogissaan My dirty fatbike. ©SUVI ELO

Reppu on näppärä, kun juoksija sairastaa diabetesta. Eväät ehkäisevät vaarallisia verensokerin vaihteluita.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Jarkko Heleä, 40, juoksee viikossa 40–70 kilometriä, käy salilla muutaman ja joogaa kerran viikossa. Pyöräily ja koiralenkit kuuluvat myös maratoneilla ja tätä pidemmillä ultramatkoilla kisaavan miehen arkeen. Jarkko sairastaa tyypin 1 diabetesta.

Tähän havahduin

Vajaa kymmenen vuotta sitten laihduin reilusti ja lihakset katosivat kehostani. Ramppasin vessassa ja näköni heikkeni. Olin innokas kuntoilija ja ajattelin, että syy laihtumiseen ja lihaskatoon oli kuntosaliharjoittelussa pitämässäni tauossa. Huolestuin näköoireista, joten hakeuduin työterveyslääkärille, ja sain lähetteen optikolle.

En itse eikä lääkärikään osannut yhdistää oireitani diabetekseen, vaikka ne olivatkin taudille tyypillisiä. Olin kolmekymppinen, ja tyypin 1 diabetes puhkeaa useimmiten lapsuudessa tai nuoruudessa.

Pian heräsin valtavaan vatsakipuun ja oksentamiseen, joka ei laantunut lainkaan. Vaimoni vei minut terveyskeskuksen päivystykseen.

Vastaanotolla

Terveyskeskuksesta minut lähetettiin sairaalan teho-osastolle. Minulla oli haimatulehdus, ja verensokeriarvoni olivat taivaissa. Olin sairastanut tietämättäni pitkään ykköstyypin diabetesta.

Oma sairauteni on hitaasti kehittyvä sairauden muoto, niin sanottu LADA-diabetes. Ahkera liikuntaharrastukseni oli viivästyttänyt sen puhkeamista.

Viivyin sairaalassa reilu pari viikkoa. Kun kotiuduin, kuntoni oli maassa ja paino laskenut normaalista reilusta 70 kilosta 50 kiloon. Tuolloin ajattelin, etten enää koskaan urheilisi entiseen tapaan.

Näin hoidan itseäni

Kun perusarki verensokerin mittauksineen, syömisineen ja insuliinipistoksineen alkoi luonnistua, lähdin ensin kävelylenkille ja sitten pyöräilemään. Pian palasin kuntosalille ja sain lihakseni takaisin.

Huomasin, että kun ennakoin syömiseni ja insuliinipistokseni hyvin, pystyn tekemään samoja asioita kuin ennen sairastumistani.

Syön ja pistän insuliinia viidestä kahdeksaan kertaan päivässä, mieluummin kerralla liian vähän kuin liikaa. Pitkäkestoisen liikunnan vuoksi verensokerini laskee välillä liikaa, jolloin hoidan tilanteen syömällä. En poistu koskaan kotoa ilman syötävää.

Verensokerini saattaisivat pysyä paremmin tasaisina, ellen liikkuisi niin paljon. Toisaalta liikunta ehkäisee sydäntapahtumia ja pitää painon kurissa – diabeteksen kannalta tärkeitä asioita kumpikin. Sitä paitsi en osaisi kuvitella elämää ilman liikuntaa.

Tässä ja nyt

Muutama vuosi sitten aloin treenata tavoitteellisesti ja osallistua juoksutapahtumiin. Olen innostunut polkujuoksusta ja ultramatkoista. Pitkillä matkoilla tankkaan noin parinkymmenen minuutin välein juoksurepustani energiageelejä ja -patukoita ja estän siten verensokerin laskun.

Tekniikasta on liikkujalle iso apu. Seuraan verensokeriani juoksun aikana sensorilla sormenpäästä otetun verinäytteen sijaan, joten minun ei tarvitse pysähtyä mittauksen ajaksi.

Juoksutapahtumissa aina joku kysyy sairaudestani. Vastaan mielelläni. Ajattelen kuitenkin, että olen ensisijaisesti kuntoileva juoksija, en juokseva diabeetikko.

Juoksen matkaa, en aikaa. Oman itsen ja rajojen haastaminen tekee hyvää ja heijastuu liikuntaharrastuksen ulkopuolelle. En lannistu ihan vähästä.

Lue myös:

Diabetes kuriin elintavoilla

”Sairastuin aikuisena tyypin 1 diabetekseen”

Diabeetikko maratoonarina

A  Tyypin 1 diabeteksessa haima ei eritä lainkaan insuliinia. Tyypin 1 diabetes ei rajoita rankkaakaan liikuntaa, jos diabeetikko on muuten terve.

B ”Diabeetikko seuraa liikunnan vaikutuksia verensokeriin sen mittaamisella ja sensoroimalla. Verensokeriin hän vaikuttaa insuliinin annostelulla sekä turvaamalla riittävän hiilihydraattien saannin”, diabeteshoitaja Tiina Salonen Diabetesliitosta sanoo.

C Liikkuja saattaa hyötyä insuliinipumpusta, joka annostelee insuliinin elimistöön kanyylin kautta sekä sensorista, joka mittaa verensokerin rasvakudoksesta.

X