Ammattilaiset vinkkaavat: Näin motivoit itsesi liikkumaan
Liikeelle lähteminen ei lopulta ole niin vaikeaa. Kyse on asenteesta, siitä miten itsensä motivoi liikkumaan.
© Colourbox
Mistä löytyy kiireisen aikuisen aika ja motivaatio lähteä liikkumaan, kun arki painaa päälle ja väsymys vetää magneetin lailla sohvalle eikä lenkkipolulle?
Liikkumaan lähteminen ei kuitenkaan lopulta ole niin vaikeaa. Kyse on pikemminkin asenteesta, siitä miten tsemppaa itsensä liikkeelle. Pienet muutokset asenteeseen voivat vaikuttaa valtavasti omaan hyvinvointiin. Kannattaa siis poimia entisten kilpajuoksijoiden Markus Pöyhösen ja Tommi Ekblomin vinkit.
1. Kokoa porukka, se tsemppaa
Etsi itsellesi mukava ryhmä, joka kannustaa sinua huonoina päivinä liikkeelle. Se voi olla työpaikalta koottu liikkujarinki, ystäväporukka tai naapuruston saunalenkkiryhmä. Kaveria ei jätetä, vaikka ulkona vähän tihkuisi vettä.
2. Mistä aika liikkumiseen?
Ajan löytäminen liikkumiseen on järjestelykysymys. Huolella suunniteltu aikataulu helpottaa paljon. Normaali ihminen saavuttaa jo hyödyt sillä, että viikkoon mahtuu 2‒3 tuntia kuntoilua sekä päivittäin muutama hetki hyötyliikuntaa, kuten työmatkakävelyä, portaiden nousuja, lasten kanssa ulkoilua tai koiran ulkoiluttamista.
3. Valitse laji, jota on helppo harrastaa
Juoksu ei vaadi paljon. Jos sinulla on sopivat juoksukengät ja kevyet ulkoiluvaatteet, olet jo puolitiessä. Sen jälkeen ei tarvitse avata kuin ovi. Lenkille ei tarvitse lähteä saman tien kuin maratonille. Aloita varovaisesti vaihtelemalla tempoa: 5 minuuttia hölkkää, 5 minuuttia kävelyä. Nopeasti huomaat, kuinka kunto nousee.
Juokseminen on hyvä laji myös siksi, että sitä voi harrastaa missä vain. Työreissuillakin se on oiva tapa tutustua uuteen paikkakuntaan.
4. Mieti, mitä haluaisit harrastaa
Jäikö nuoruudessa jokin laji kokeilematta? Kaipaatko lapsuuden urheiluharrastuksen pariin? Muistathan, ettei ikä ole este harrastaa. Etsi laji, josta tykkäät, se lisää motivaatiota.
5. Muista monipuolisuus
Kaikessa liikkumisessa pitää muistaa monipuolisuus: hyvinvoinnin kannalta kalenteriin pitäisi mahtua niin kestävyysliikuntaa kuin lihaskuntoa vahvistavia lajeja. Kestävyyttä kehittävät lajit ovat hyväksi hengitys- ja verenkiertoelimistölle. Kun taas vahvat lihakset, myös syvät lihakset, pitävät tukirangan kuosissa ja estävät turhilta loukkaantumisilta. Muista myös kehonhuolto!
On syytä muistaa, että liikkuja kaipaa myös lepoa. Eli vaikka liikuntainnostus veisi mennessään, viikkoon pitäisi mahduttaa lepopäiviä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että kellahdetaan sohvalle sipsipussin seuraan. Lepopäivinä kevyt ulkoilu on sallittu, jopa suotavaa.
Valmentajana ja personal trainerina työskentelevä entinen pikajuoksija Markus Pöyhönen vannoo aamutreenien nimeen. Hän kertoili motivaatiovinkkejä SUL:n ja Granon juoksuteemaisessa hyvinvointi-iltapäivässä. © Jarmo Wright
6. Aamutreeni aloittaa hyvän päivän
Vaikka et olisikaan aamuihminen, kannattaa vakavasti harkita treenaamista kukonlaulun aikaan. Aamutreeni valmistaa kohtaamaan virkeänä arjen haasteet, sillä liikunnasta saatava endorfiinilataus seuraa sinua pitkälle päivään. Aamulla liikkuminen myös tekee aineenvaihdunnalle hyvää, kun keho pääsee töihin heti päivän alussa.
Aamuharjoitukset vapauttavat illasta aikaa perheelle ja ystäville. Lisäksi kun et rehki illalla salilla tai lenkkipolulla, vireystasosi laskee nukkumaan menoa kohden normaalisti, eikä iltatreeni sekoita rytmiäsi virkistävästi.
7. Älä sano, en pysty
Kun päätät aloittaa säännöllisen liikkumisen, on alku aina hankalaa. Liikuntaharrastuksen aloittajan sanavarastoon ei kuitenkaan kuulu sana ei.
Parasta on, kun noudatat itsellesi antamaasi aikataulua ja pysyt sovituissa treenivuoroissa. Parin viikon päästä huomaat, että et voi elää ilman liikuntaa. Vireystaso on aikaisempaa korkeammalla ja pää toimii paremmin. Jaksat paremmin arjen haasteita ja itsetunto kohenee, kun huomaat pystyväsi parempiin suorituksiin. Mitä muita hyötyjä keksitkään?