16 kysymystä migreenistä, kohtauksen näköhäiriöistä ja lääkityksestä – Näin neuvovat neurologit

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Kahta samanlaista migreeniä ei ole. Siinä missä yhdellä kipu jyskyttää voimalla päätä, toisella päänsärkyä pahemman olon voi aiheuttaa pahoinvointi.

Migreenikohtaus itsessään alkaa jo ennen kivun tunnetta, ja kestää vielä kivun mentyä pois. Migreenin ja tavallisen päänsäryn taas erottaa siitä, että migreenissä on päänsäryn lisäksi aina muita oireita.

Neurologian erikoislääkärit Mikko Kallela ja Ville Artto Hyksistä korostavat migreenin ennakko-oireiden tunnistamisen tärkeyttä. Kun lääkkeen ottaa ajoissa, kohtaus talttuu nopeammin.

© istock

1. Mistä migreeni johtuu?

Migreenin on neurologinen sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tunneta. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että kyseessä on hermoston synnynnäinen herkkyys yhdistettynä epätasapainoon pään alueen verisuonten säätelyssä.

Migreenin puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristötekijät että perimä. Tyypillisesti migreenistä kärsivät työikäiset, ja sen saattavat laukaista esimeriksi elämänmuutokset tai pitkään jatkunut stressi. Myös ylipaino ja huono fyysinen kunto altistavat migreenille.

2. Miksi migreeni on naisilla yleisempi?

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että Euroopassa ja Amerikassa 6–8 prosenttia miehistä ja 15–18 prosenttia naisista sairastaa diagnosoitua migreeniä. Migreeni on naisilla tavallisempi siksi, että kuukautisiin liittyvä hormonikierto on yksi tavallisimmista migreenin laukaisevista tekijöistä.

3. Miten migreenin erottaa tavallisesta päänsärystä?

Nyrkkisääntö on, että päänsärky on pelkkä päänsärky. Migreenissä on päänsäryn lisäksi aina muita oireita, kuten valo- ja ääniarkuutta, oksentelua ja pahoinvointia. Näköhäiriöistä eli auroista kärsii noin 10−30 prosenttia migreenipotilaista. Oireet voivat ilmetä myös muun muassa raajojen puutumisena.

Muut oireet voivat olla migreenissä päänsärkyä haittaavampia, ja migreenikohtaus voi tulla myös kokonaan ilman päänsärkyä.

Migreenipäänsärylle on tyypillistä jyskyttävyys ja toispuoleisuus, ja se voi alkaa mihin tahansa aikaan vuorokautta, kun taas tavallinen päänsärky oireilee yleensä päivisin. Siinä missä liikunta voi lievittää tavallista päänsärkyä, migreeniä se pahentaa.

4. Mitä tarkoittaa krooninen migreeni?

Kroonisesta migreenistä on kyse silloin, jos kipupäiviä on enemmän kuin säryttömiä päiviä.

5. Milloin tarvitaan estolääkitystä?

Lääkäri harkitsee tämän aina tapauskohtaisesti, mutta yleensä potilas haluaa ainakin harkita estolääkitystä, jos kipu iskee kerran viikossa tai useammin. Valtaosalla migreenipotilaista kohtauksia on noin kerran kuussa, jolloin ensisijainen migreenin hoitokeino ovat tulehduskipulääkkeet ja triptaanit eli ns. täsmälääkkeet.

Estolääkkeitä kokeillaan tavallisesti kolmesta kuukaudesta vuoteen, jonka jälkeen lääkitys puretaan varovaisesti ja tarkkaillaan, ovatko lääkkeet rauhoittaneet tilanteen niin, ettei estolääkkeitä enää tarvita.

6. Mikä laukaisee kohtauksen?

Migreenin voi ajatella olevan herkkyys, joka asuu keskushermostossa. Tasapainoinen arki ja terveet elintavat ovat sille parasta ennaltaehkäisyä.

Tyypillisiä yksittäisen kohtauksen laukaisevia tekijöitä stressin ja kuukautiskierron lisäksi ovat muun muassa alkoholi, verensokerin heittely, paastoaminen, liian pitkät tai liian vähäiset yöunet, omaan kuntoon nähden liian rankka treeni, liiallinen kahvin juominen, rakastelu, saunominen, sään vaihtelut ja ruoka-aineet, kuten suklaa tai jäätelö.

Tietyt ruoka-aineet eivät kuitenkaan sinällään aiheuta migreeniä, mutta migreenialttiilla ihmisellä kohtaus saattaa provosoitua tietystä ruoka-aineesta.

7. Voiko migreenistä kärsivä urheilla?

Voi. Normaalipainosta ja omasta fyysisestä kunnosta huolehtiminen toimii myös kohtausten ennaltaehkäisynä. Äärimmäisiä lajeja harrastaessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana: yksi migreenistä kärsivät voi sietää maratonin tai teräsmieskilpailun hyvin, toisella tällainen voi laukaista kohtauksen.

8. Millaisia ovat tyypilliset esioireet?

Migreenipotilas voi saada ennakko-oireita jo vuorokautta ennen päänsärkyä. Ennakko-oireita ovat muun muassa mielialan vaihtelu, muutokset tarkkaavaisuudessa, sanojen löytämisen ja muistiin palauttamisen vaikeudet sekä makean himo, väsyminen ja haukottelu. Pieni osa potilaista saa näköhäiriöitä eli auroja.

Oireet on tärkeä oppia tunnistamaan, sillä ne ovat osa migreenikohtausta, ja migreenin täsmälääke tehoaa parhaiten, kun se otetaan tässä vaiheessa. Lääkettä on otettava tarpeeksi: usein tuplaten tavalliseen päänsärkyyn tai esimerkiksi kuumeeseen verrattuna.

9. Milloin on mentävä päivystykseen?

Jos olo on sietämätön tai migreenikohtaus kestää vuorokausia. Migreenipotilaan on hyvä hakeutua hoitoon myös, jos kohtaus etenee merkittävästi eri tavalla kuin aikaisemmin tai jos kohtaukseen liittyy kuumetta tai neurologisia oireita, kuten voimakasta raajojen pistelyä tai halvausoireita.

Mikäli ei ole aikaisemmin kärsinyt migreenistä, kipulääke ei auta ja särky on kovempaa kuin koskaan aikaisemmin, on hyvä varmuuden vuoksi hakeutua päivystykseen.

© istock

10. Mitkä kotikonstit helpottavat?

Migreenipotilaan kannattaa hakeutua pimeään huoneeseen, levätä ja olla itsekseen. Radio ja televisio kannattaa sulkea. Monia auttaa kylmäpakkaus ohimolla.

Jos migreenikohtaus alkaa työpaikalla, kiireistä kotiin lähtemistä parempi vaihtoehto voi olla lääkkeen ottaminen työpaikalla ja rauhallinen lepääminen, mikäli se on mahdollista.

11. Miksi migreenissä näkee sahalaitoja?

Noin 10−30 prosenttia migreenipotilaista saa erilaisia näköhäiriöitä kohtauksen alussa. Auroille ei toistaiseksi ole yksinkertaista tieteellistä selitystä. Niiden ajatellaan johtuvan aivokuoren poikkeavasta herkkyydestä, joka aiheuttaa kohtauksen alkaessa migreeniaallon.

On mahdollista, että aurattomassa migreenissä sama ilmiö käynnistyy aivorungon alueella, jolloin se ei aiheuta näköhäiriöitä, ja jää siten potilaalta huomaamatta.

12. Vaurioittaako kohtaus aivoja?

Tätä seurataan monella taholla, muun muassa migreenin sukututkimuksessa Suomessa. Varsin vahva näyttö on kuitenkin sille, että migreeni ei vahingoita aivoja.

Migreeni voi kuitenkin tietyissä tilan- teissa lisätä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön todennäköisyyttä. Esimerkiksi naisella, jolla on ylipainoa, aurallinen migreeni, joka tupakoi ja käyttää e-pillereitä, on moninkertainen riski saada aivoverenkiertohäiriö. Lääkärille onkin aina tärkeä kertoa migreenistä, vaikka vastaanotolle hakeutumisen syy olisi muu kuin migreeni.

13. Miksi migreenin jälkeen väsyttää?

Sekä migreeni että useimmat sen takia otetut lääkkeet väsyttävät. Erityisen väsyttävä on estolääke amitriptyliini. Toisaalta väsymyksestä voi olla jopa hyötyä pitkittyneen kohtauksen taltuttamisessa.

Migreenikohtaus ei ole ohi, kun päänsärky lakkaa, vaan useimmat potilaat kärsivät jälkioireista. Näitä ovat alakuloisuus, pienellä osalla ylienergisyys ja monilla väsymys ja voipunut olo. Pää voi tuntua aralta, niska ja hartiat jäykiltä.

Väsymyksen tunteen häviämistä tai muiden jälkioireiden ohi menemistä ei voi juuri nopeuttaa. Monilla potilailla säryn jälkeen hyvin nukuttu yö normalisoi olon.

© Istock

14. Miksi migreenissä oksettaa?

Migreenissä on kyse autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuudesta, ja autonominen hermosto säätelee myös mahan toimintaa.

Jos migreenikohtaukseen liittyvä pahoinvointi on voimakasta, siihen on mahdollista saada lääkettä joko tablettina, nenäsuihkeena tai ihon alle laitettavana pistoksena. Nenäsuihke ja pistoslääke auttavat erityisesti silloin, jos pahoinvointiin liittyy oksennusta, eikä suun kautta otettavasta lääkkeestä siksi ole apua.

15. Helpottaako migreeni iän myötä?

Useimmiten, mutta ei aina. Migreenistä kärsivät eniten työikäiset. Auraton migreeni ottaa naisilla usein loppukirin vaihdevuosien aikaan, ja helpottaa sen jälkeen. Aurallinen migreenin kulkua on vaikeampi ennakoida.

On potilaita, joilla migreeni on ollut jo poissa, mutta se ilmaantuu uudelleen vaikkapa eläkkeelle jäädessä. Tämä liittyy usein eläkkeelle jäämisen aiheuttamaan isoon elämänmuutokseen, ja tasaantuu ajan kuluessa.

16. Mitä läheinen voi tehdä?

Läheisen on hyvä perehtyä, millaisesta sairaudesta migreenissä on kyse. Hänet kannattaa ottaa mukaan esimerkiksi lääkärin vastaanotolle. Kohtauksen syitä ei kannata yrittää analysoida kesken kohtauksen, mutta niitä on hyvä miettiä läheisen kanssa oireettomana.

Lapsiperheessä puoliso voi tehdä toiselle ison palveluksen lähtemällä lasten kanssa muutamaksi tunniksi vaikkapa puistoon, jolloin migreenipotilas voi levätä pahimman kivun pois hiljaisessa kodissa.

 

Asiantuntijoina dosentti, neurologian erikoislääkäri ja kliininen opettaja Mikko Kallela Hyksistä ja neurologian erikoislääkäri, osastonlääkäri Ville Artto Hyksin neurologian klinikalta. Lähteenä myös kaypahoito.fi ja migreeni.org

 

X