Näin rintasyövän hoito on kehittynyt
Rintasyöpään sairastuneilla on nykyään yleensä hyvä ennuste. Se on pitkälti uusien lääkkeiden ja entistä varhaisemman diagnoosin ansiota. Koska rintasyövät ovat erilaisia, potilaan hoito suunnitellaan yksilöllisesti.
Sytostaatit ovat yhä olennainen osa rintasyövän hoitoa. Uusien lääkkeiden tulo markkinoille voi tulevaisuudessa vähentää niiden käyttöä.
Rintasyövän hoitomuodot ovat kehittyneet. Kysyimme 10 kysymystä rintasyövän hoidoista asiantuntijalääkäriltä.
1. Hoidetaanko rintasyöpää aina ensin leikkauksella?
Kun rintasyöpä todetaan, leikkaushoito on yleensä ensimmäinen hoito, mutta ei aina. Hoito aloitetaan sytostaateilla, kun kasvain on hyvin suuri eli halkaisijaltaan noin viisi senttimetriä tai enemmän, tai jos se kasvaa ihoon tai rintakehään kiinni tai täyttää koko rinnan.
Sytostaatit ovat lääkkeitä, jotka tuhoavat syöpäsoluja. Kasvaimen pienentäminen sytostaateilla ennen leikkausta parantaa leikkaustulosta. Sytostaatit voivat jo alkuvaiheessa hävittää syöpäsoluja.
Pienempien kasvainten yhteydessä pyritään rinnan säästävään leikkaukseen eli osapoistoon, jonka jälkeen tarvitaan sädehoitoa. Sitä tarvitaan myös, jos kasvain on suuri tai syöpä on levinnyt kainalon imusolmukkeisiin, kuten se tekee noin 30 prosentilla sairastuneista.
2. Mitä tarkoittaa hormonaalinen rintasyövän hoito?
Osa rintasyöpäsoluista käyttää hyväkseen elimistön omia hormoneja, lähinnä estrogeenia. Tällaista syöpää kutsutaan hormoniriippuvaiseksi eli reseptoripositiiviseksi syöväksi ja sitä hoidetaan hormonilääkkeillä: antiestrogeenilla eli tamoksifeenilla tai aromataasinestäjällä eli aromataasi-inhibiittorilla. Niillä pyritään estämään estrogeenin vaikutus syöpäsoluissa.
Hormonihoitoa käytetään joko ainoana lääkehoitona tai sytostaattien jälkeen. Hoito kestää yleensä viisi, joskus jopa 10 vuotta.
3. Milloin käytetään vasta-ainehoitoja?
Noin 10–15 prosentilla rintasyöpään sairastuneista on HER2-posiitivinen syöpä, eli heillä on soluissaan normaalia enemmän HER2-proteiinia. Se on solun pinnalla oleva valkuaisaine, joka lisää näiden syöpäsolujen kasvua.
HER2-positiivisessa syövässä käytetään vasta-aineita, joita on erilaisia. Esimerkiksi yleisesti käytetty trastutsumabi annetaan ihon alle pistoksina kolmen viikon välein. Pertutsumabi annostellaan suonensisäisesti.
Osa vasta-aineista tarttuu solun pinnalla oleviin HER2-reseptoreihin ja merkkaa solut niin, että elimistön oma puolustusjärjestelmä löytää ja tuhoaa ne. Osa tunkeutuu syöpäsolun sisälle ja tappaa ne.
4. Onko immunoterapiasta rintasyövässä hyötyä?
Immunoterapian tarkoituksena on vaikuttaa elimistön omaan puolustusjärjestelmään siten, että se tuhoaisi syöpäsoluja. Näitä hoitoja tutkitaan ja kehitetään koko ajan, mutta rintasyövän hoitoon ei niistä ainakaan vielä ole löytynyt apua.
Tutkimukset ovat kohdistuneet erityisesti hormoniriippumattoman ja HER-2-negatiivisen rintasyövän hoitoon.
5. Käytetäänkö rintasyövän hoitomuodoissa biologisia lääkkeitä?
Biologiset lääkkeet ovat täsmälääkkeitä, jolloin niiden vaikutukset kohdistuvat syöpäsolussa tiettyyn toimintaan tai ainesosaan. Vasta-aineet ovat esimerkki biologisista lääkkeistä.
Levinneen rintasyövän hoitoon on tulossa uusia biologisia, solun jakautumiseen vaikuttavia lääkkeitä. Nämä lääkkeet ovat cd 4/6 -inhibiittoreita. Ne ovat tabletteja eli potilaalle helppoja käyttää. Lääkkeet ovat niin uusia, että toistaiseksi Kela ei korvaa niitä. Niitä käytetään levinneessä hormoniriippuvaisessa rintasyövässä hormonilääkkeen kanssa.
6. Kuinka tehokkaita uudet lääkkeet ovat?
Rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista, ja kymmenen vuoden kuluttua vastaava luku on noin 85 prosenttia. Hyvä ennuste on pitkälti uusien lääkkeiden ja entistä varhaisemman diagnoosin ansiota.
Omatoiminen rintojen tutkiminen ja valtakunnalliset, 50-vuotiaana käynnistyvät mammografiaseulonnat paljastavat useimmat rintasyöpätapaukset. Uudet lääkkeet eivät vielä paranna levinnyttä rintasyöpää, mutta niiden myötä tauti muuttuu monesti tappavan taudin sijaan krooniseksi sairaudeksi. Se voidaan pitää kurissa lääkkeillä, ja kroonista syöpää sairastava ihminen saattaa kuolla lopulta johonkin muuhunkin sairauteen.
Sytostaatit ovat yhä olennainen osa rintasyövän hoitoa. Uusien lääkkeiden tulo markkinoille voi tulevaisuudessa vähentää niiden käyttöä.
7. Millaisia haittoja uusilla lääkkeillä on?
Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksia, mutta uudemmilla syöpälääkkeillä ne ovat lievempiä kuin sytostaateilla. Ne eivät useinkaan aiheuta pahoinvointia, hiustenlähtöä tai hankalia infektioita.
Hormonihoidot vaikuttavat koko elimistöön, ja ne voivat saada aikaan esimerkiksi hikoilua ja nivelvaivoja. Niiden käyttäjä tarvitsee usein luuta suojaavan lääkityksen.
HER-2-vasta-ainehoidot ovat yleensä hyvin siedettyjä, tosin niistä uusimmilla voi olla haittana ripuli.
8. Onko rintasyöpäkipuun uusia hoitoja?
Rintasyöpä on harvoin kivulias syöpä siitäkin huolimatta, että tauti voi levitä luustoon. Tällöin voidaan käyttää luulääkkeitä, jotka vähentävät kivun lisäksi sädehoidon tarvetta.
Rintasyöpäpotilas pysyy monesti levinneenkin taudin kanssa pitkään kohtalaisen hyvässä kunnossa. Jos tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, käytetään mm. opiaatteja.
9. Ovatko rintasyövän hoitomuodot samanlaisia kaikissa sairaaloissa?
Rintasyöpätutkijoiden ja -lääkäreiden Suomen rintasyöpäryhmä ry on tehnyt rintasyövän kelpo hoito -suosituksen. Sen ansiosta hoidot ovat melko yhteneväisiä koko Suomen alueella. Suosituksella ei valitettavasti voida taata, että esimerkiksi uusimmat lääkkeet olisivat käytössä samanaikaisesti jokaisessa suomalaisessa, rintasyöpäpotilaita hoitavassa yksikössä.
Toisin kuin julkisella puolella, yksityisellä sektorilla käytetään erityisesti levinneen taudin hoidossa toisinaan geenitestejä hoidon kohdentamisen apuna. Testien merkitys on vielä epäselvä.
Rintasyövän hoito on kaikkialla räätälöityä hoitoa, eli se suunnitellaan aina yksilöllisesti.
10. Elintavoilla voi ehkäistä syöpää, mutta onko niistä apua jo sairastuneelle?
Liikapaino, liikkumattomuus, tupakointi, vaihdevuosien pitkäkestoinen hormonikorvaushoito ja alkoholinkäyttö lisäävät rintasyövän vaaraa. Mikään näistä ei aiheuta syöpää yksinään, vaan kyse on useamman tekijän ja joskus myös perimän yhdessä aikaansaamasta sairaudesta. Yksittäisen potilaan sairastumiseen ei useinkaan voida löytää selkeää syytä.
Terveelliset elämäntavat eivät vie syöpää pois, mutta ne parantavat sairastuneen elämänlaatua: hyväkuntoinen jaksaa hoidot huonokuntoista paremmin. Liikunta tuntuu mielialassa, millä on iso merkitys jaksamiseen.
Asiantuntijana Arja Jukkola, dosentti, osastonylilääkäri, sädehoidon ja syöpätautien klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala.