Näin voit nostaa kipukynnystäsi

Kipua kestää paremmin, kun kipuaistimukseen suhtautuu hyväksyvästi, kertoo kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Tapani Salmi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kipua kestää paremmin, kun kipuaistimukseen suhtautuu hyväksyvästi, kertoo kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Tapani Salmi.
Teksti: Marika Saastamoinen

Kivunsieto on yksilöllistä.

Totta. Toiset ihmiset ovat herkempiä kivulle. Näin käy esimerkiksi kroonisissa kiputiloissa, joissa kipu jää keskushermostoon sen aiheuttajan jo hävittyä. Tällöin tuntoaisti herkistyy tuntemaan kevyimmänkin aistimuksen. Tuntoaistin heikkenemistä tapahtuu tietyissä sairauksissa sekä ikääntymisen myötä. Ihon hermosäikeiden välittämä kipuaistimus on kuitenkin vain osa kipukokemusta. Käyttäytymiseen vaikuttavat aivojen osat määräävät, miten ihminen kokee kivun ja kuinka paljon se häntä pelottaa.

 

Kipu jalostaa.

Tarua. Pitkittynyt kipu on yksi elämän pahimmista stressitekijöistä. Se vaikuttaa negatiivisesti muun muassa mielialaan, uneen, keskittymiseen ja muistiin. Krooninen kipu voi synnyttää noidankehän, jossa masennus ruokkii kipua ja kipu masennusta. Siksi kivunhoidossa käytetään kipukynnystä kohottavia ja paranemista tukevia mielialalääkkeitä. Kun kipupotilaan toiveikkuus, ilo ja into palaavat, hänen kokemansa kipu vähenee.

 

Kipukynnystä voi kasvattaa.

Totta. Keskeistä on kipukokemuksen järkeistäminen niin, että sillä tuntuu olevan tarkoitus. Silloin esimerkiksi hammaslääkärillä käynnin perustelee itselleen toiminnaksi, josta on hyötyä. Olennaista on myös positiivinen ajattelu, luottamus siihen, että omaa särkyä tullaan hoitamaan vastaanotolla hyvin.

X