Nämä muutokset kehossa voivat olla merkkejä, että sairastat syöpää
Mitä varhemmin syöpä löytyy, sitä paremmin siitä yleensä selviää. Osa syövistä löytyy ihmisen oman huolellisuuden ansiosta: kun jokin kehossa muuttuu äkillisesti, hakeudutaan tutkimuksiin.
On olemassa keinoja, joilla voidaan ehkäistä jopa 40 prosenttia kaikista syövistä.
Syöpä voi paljastua tietyistä kehon muutoksista. Millaisia muutoksia ne voivat olla? Lue asiantuntijan vastaukset.
1. Löytyykö naisen syöpä seulonnoilla?
Naisten syövistä rintasyöpä ja kohdunkaulakanavan syöpä ovat seulottavia syöpiä. Seulonnat ovat naiselle ilmaisia määräaikaistarkastuksia. Rintasyöpää seulotaan rintojen röntgenkuvauksella eli mammografialla, johon 50–69-vuotias nainen kutsutaan joka toinen vuosi. Tutkimus paljastaa usein jo 2–3 millimetrin kokoiset muutokset, jolloin syöpä löytyy varhaisessa vaiheessa. Rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
Kohdunkaulakanavan syöpää seulotaan papa-kokeella eli kohdunkaulan limakalvolta otetusta irtosolunäytteestä. Siihen kutsutaan 30–60-vuotiaita naisia viiden vuoden välein. Papa paljastaa jo kohdunkaulan syövän esiasteet. Kyseinen syöpä on nykyään harvinainen.
HPV-rokote suojaa kohdunkaulakanavan syöpää aiheuttavalta HPV-virukselta. Koska rokote annetaan nuorille, papa-seulontaa tarvitaan vielä vuosikymmeniä.
2. Miksi miesten syöpiä ei seulota?
Eturauhassyövän selvittelyssä käytetään apuna verestä mitattavaa PSA-arvoa, mutta sen käyttö seulontatutkimuksena ei ole järkevää. Valtaosalla 80-vuotiaista miehistä voidaan todeta mikroskooppitutkimuksessa eturauhasen sisältä pienenpieni syöpä, joka ei välttämättä koskaan etene vaaralliseksi. Jos tutkimuksissa todetaan syöpä, syöpäkudos poistetaan joko sädehoidolla tai poistamalla eturauhanen. Hoitoihin liittyy haittoja virtsankarkailusta impotenssiin, eli osa saa hoitojen haitat turhaan.
Miehillä ja naisilla yleisen suolistosyövän seulonnassa on tutkittu ulosteen veritestin käyttömahdollisuutta. Tällä hetkellä suolistosyöpää ei seulota Suomessa.
3. Näkyykö syöpä verikokeesta?
Tulevaisuudessa syöpää voitaneen selvittää verenkuvassa tapahtuvista muutoksista, mutta toistaiseksi ei. Jos lääkäri epäilee potilaalla syöpää, hän lähettää tämän verikokeisiin. Esimerkiksi CEA-merkkiaine kohoaa monesti suolistosyövässä, PSA eturauhassyövissä, ja tietyntyyppisissä kivessyövissä koholla on hCG – sama merkkiaine, joka kertoo naisella raskaudesta.
Jotkut syövät laskevat hemoglobiinia ja jotkut kohottavat huomattavasti veren valkosolujen määrää.
4. Kannattaisiko kaikki viisikymppiset tähystää?
Asiasta keskustellaan, sillä joissain maissa 50 vuotta täyttäneiden suolistotähystyksiä tehdään suolistosyövän seulontamenetelmänä, meillä ei. Suolistosyövät kehittyvät hitaasti, ja jos viisikymppisenä on saanut tähystyksessä puhtaat paperit, voi olettaa, että loppuelämän aikana riski sairastua suolistosyöpään on vähäinen.
Tähystyksissä on riskinsä, ja osittain tästä syystä ulosteen veritesti voisi olla parempi seulontamenetelmä.
5. Millaisiin kehossa tapahtuviin, naisten ja miesten syöpiin viittaaviin muutoksiin pitäisi havahtua?
Mammografiasta huolimatta naisen kannattaisi kerran kuussa tunnustella rintansa ja tarkkailla peilin avulla mahdollisia näkyviä muutoksia. Kyhmyt, ihon ja nännin sisään vetäytymät sekä ihomuutokset ovat syitä, joiden takia pitää lähteä lääkäriin.
Varsinkin vaihdevuosien jälkeen poikkeava verinen vuoto emättimestä, yhdynnän jälkeinen verenvuoto, vatsan pidempiaikainen turvottelu tai kipu ovat oireita, jotka tulee selvittää. Miehen kannattaa opetella tuntemaan kiveksensä. Niistä toisen suurentuminen ja äkillinen kipu voivat viitata kivessyöpään. Se voi kehittyä nopeasti, mutta se on laajalle levinneenäkin useimmiten helposti hoidettavissa. Kivessyöpää löytyy myös nuorilta miehiltä.
6. Millaisia ihomuutoksia kannattaa näyttää lääkärille?
Sitkeästi iholla pysyvä karhentuma, hilseilevä tai punoittava läiskä ja haava, joka ei tahdo parantua, voivat olla tyvisolusyöpää tai okasolusyöpää tai niiden esiasteita. Luomen hyvin tumma väri, suureneminen, verenvuoto, värin ja muodon muutokset, epätasainen reuna, kutina tai muut tuntemukset voivat viitata melanoomaan.
7. Mitkä virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvät oireet voivat viitata syöpään?
Suolistomme tyhjenee oman yksilöllisen rytmin mukaan. Jos rytmissä tapahtuu selkeä muutos tai ulosteen koostumus muuttuu, eikä muutosta voi yhdistää syömisiin tai vatsatautiin, hakeudutaan tutkimuksiin.
Muita selvittelyjä vaativia oireita ovat veri virtsassa tai ulosteessa, tummat veren värjäämät ulosteet ja virtsaamiseen tai ulostamiseen liittyvät vaikeudet tai kipu.
8. Oireileeko syöpä kipuna?
Hankalassa paikassa oleva syöpäkasvain voi aiheuttaa voimakasta kipua, kuten hermoa painava luuston etäpesäke tekee. Maha-suolikanavan alueella kasvain voi aiheuttaa tukoksen, josta seuraa aaltomainen kipu. Aivokasvain saattaa oireilla päänsärkynä.
Esimerkiksi rinta-, eturauhas- ja suolistosyöpäpotilailla kipu ei yleensä kuulu syövän alkuvaiheeseen. Levinnyttä syöpää sairastaneista valtaosalle ilmaantuu kipua, johon on onneksi tehokkaat kipulääkkeet.
9. Kannattaisiko hakeutua omalla kustannuksella kuvantamistutkimuksiin?
Varmuuden vuoksi tehtävät kuvantamistutkimukset ovat kuin hakisi neulaa heinäsuovasta. Pitäisi olla epäily, jotta ensinnäkin osattaisiin valita oikea tutkimus, sillä eri menetelmät näyttävät erilaisia asioita. Suosittelen pikemminkin noudattamaan terveellisiä elintapoja, liikkumaan runsaasti, välttämään ylipainoa, tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä sekä auringon säteilyä. Näillä keinoilla voidaan ehkäistä jopa 40 prosenttia kaikista syövistä.
10. Syöpä mietityttää – Kenen kannattaa testauttaa geeninsä?
Noin 5–10 prosenttiin syövistä liittyy vahva perinnöllinen alttius. Tunnetuimpia syöpää aiheuttavia geenejä ovat rintasyöpägeenit BRCA1 ja BRCA2, joiden kantajalla on noin 40–70 prosentin riski sairastua rintasyöpään ja myös kohonnut munasarjasyövän riski. Myös suolistosyövästä tunnetaan kantajageenejä.
Syöpägeenin kantajuutta kannattaa epäillä, jos samassa suvussa on paljon samaa syöpää sairastavia: esimerkiksi äidillä, isoäidillä ja tädillä on rintasyöpä, tai syöpä ilmaantuu hyvin nuorelle eli 30–40-vuotiaalle henkilöille.
Jos epäilee, että oma syöpäriski on suuri, kannattaa ottaa yhteyttä omalääkäriin tai Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluihin ja pyytää sukupuuselvitystä. Jos selvityksissä on syytä epäillä perinnöllistä alttiutta, henkilö ohjataan perinnöllisyyslääketieteen poliklinikalle, jossa arvioidaan lisätutkimusten, kuten geenitestien, tarve.
Asiantuntijana Liisa Pylkkänen, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, ylilääkäri, Syöpäjärjestöt.