Nukahtamislääke helpottaa uniongelmia – Piileekö niiden käytössä kuitenkin riski sairastua dementiaan?
”Käytän nukahtamislääkkeitä ja huomaan usein aamuisin, että lähimuistini on heikentynyt. Voivatko lääkkeet altistaa myöhemmälle muistisairaudelle”, lukija kysyy. Näin erikoislääkäri vastaa hänelle.
”Käytän nukahtamislääkkeitä ja huomaan usein aamuisin, että lähimuistini on heikentynyt. Voivatko lääkkeet altistaa myöhemmälle muistisairaudelle”, Kotilääkärin lukija kysyy. Näin hänelle vastaa yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen:
”Nukahtamislääke on tilapäisen unettomuuden hoitoon tarkoitettu lääke, joilla voidaan lyhentää nukahtamisaikaa ja parantaa unen laatua. Näiden lääkkeiden vaikutusaika on verraten lyhyt, ja siksi lääkkeen ottoa seuraavan aamun sivuvaikutukset ovat tavallisesti vähäisempiä kuin pidempivaikutteisilla unilääkkeillä.
Nukahtamislääke usein bentsodiatsepiinijohdannainen z-lääke
Nukahtamislääkkeillä tarkoitetaan yleensä hyvin lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiinijohdannaisia, niin sanottuja z-lääkkeitä.
Vaikka bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita lääkkeitä, ongelmana on niiden vahva riippuvuutta aiheuttava ominaisuus. Toisaalta näille lääkkeille syntyy helposti toleranssi eli lääkkeen teho alkaa heiketä, kun niiden käyttö pitkittyy.
Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tämän lääkeaineryhmän lääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi lisätä dementian riskiä.
Unilääkkeet sopivat vain tilapäiseen hoitoon – lääkkeetön hoito ensijainen
Unihäiriöiden hoidon ensisijainen hoito on lääkkeetön hoito. Unilääkkeitä tulisi käyttää vain tarkkaan harkiten ja lyhyen aikaa.
Jos joudut käyttämään nukahtamislääkkeitä usein, suosittelen ajan varaamista unihäiriöiden hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Näin unihäiriön hoito saadaan oikealle polulle.”
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 4/21.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti