Oma elimistö syövän kimppuun
Levinneen eturauhassyövän hoitoon haetaan uutta toivoa elimistön vastustuskykyä tukevista lääkkeistä. Niillä on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi melanooman hoidossa.
Uusilla, elimistön vastustuskykyyn vaikuttavilla immuno-onkologisilla lääkkeillä on 2010-luvulta lähtien saatu hyviä tuloksia munuaissyövän ja melanooman eli pigmenttisolusyövän hoidossa. Nyt niiden käyttöä tutkitaan levinneeseen eturauhassyöpään.
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, jota todetaan Suomessa noin 4 700 tapausta vuosittain. Sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta. Syöpä todetaan usein varhaisessa vaiheessa.
Perinteisesti eturauhassyöpää on hoidettu hormoni- ja sädehoidoilla sekä leikkauksilla. Paikallisen kasvaimen ennuste on hyvä, ja potilaista 90 prosenttia elää yli 10 vuotta diagnoosin jälkeen. Huonompi ennuste on levinneellä eli etäpesäkkeitä lähettäneellä eturauhassyövällä.
Perinteiset hormonaaliset hoidot vaikuttavat syöpäsoluihin: ne vaikeuttavat niiden kasvua samaan tapaan kuin solunsalpaajat. Uudet immuno-onkologiset lääkkeet taas vaikuttavat elimistön jarrumolekyyleihin, jotka syövän levitessä estävät immuunijärjestelmää tunnistamasta ja eliminoimasta syöpäsoluja.
”Uudet lääkkeet poistavat tämän immunologisen jarrun, jolloin potilaan oma immunologia alkaa tuhota syöpäsoluja,” kertoo TAYS:n ylilääkäri ja professori Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen. Hän johtaa Suomen yliopistollisissa sairaaloissa tehtävää immuno-onkologista tutkimusta.
Suomessa on äskettäin testattu immuno-onkologisia lääkkeitä ensimmäistä kertaa levinnyttä eturauhassyöpää sairastavilla potilailla, osana monikansallista tutkimusta.
Missä tutkitaan?
Eturauhassyövän immuno-onkologisia hoitoja tehdään Suomessa vain osana kansainvälistä tutkimusta Turun, Tampereen ja Kuopion yliopistollisissa keskussairaaloissa sekä yksityisessä Docrates Syöpäsairaalassa.
Yliopistosairaaloiden osallistuminen lääketutkimukseen on sekä potilaiden että henkilökunnan etu. Samalla voidaan kouluttaa henkilökunta uusien lääkkeiden käyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kenelle erityisesti
Hoitoa voidaan kokeilla potilaalle, joka on riittävän hyväkuntoinen. Lisäksi hän ei saa olla allerginen käytettäville lääkeaineille. Koska uudet lääkkeet poistavat immuunijärjestelmän jarruja, hoidosta voi seurata esimerkiksi keuhkotulehduksia ja suolisto-ongelmia.
Immuno-onkologisella hoidolla on perinteisistä syöpähoidoista poikkeavia haittavaikutuksia, koska hoito vaikuttaa kehon immuuni- järjestelmään.
Mitä hyötyä?
Eturauhassyövän immuno-onkologisista hoitokokeiluista ei ole saatu vielä näyttöä. Sen sijaan levinneen melanooman hoidossa näistä uusista lääkkeistä on saatu rohkaisevia tuloksia. Aiemmin vain joka neljäs sairastaneista oli elossa vuoden kuluttua. Immuno-onkologisen hoidon jälkeen elossa oli 94 prosenttia vuoden kuluttua ja 88 prosenttia kahden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta.
Immuno-onkologisilla lääkkeillä hoidetuista munuaissyöpäpotilaista 20–30 prosenttia elää vuosia.
Koska käytössä?
Immuno-onkologisia lääkkeitä saadaan eturauhassyövän hoitoon aikaisintaan lähivuosina. Niitä on jo käytössä esimerkiksi munuaissyövän ja melanooman hoidossa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa. Uusissa lääkkeissä riittää tutkittavaa vuosikymmeniksi.
Kotilääkäri 9/2016
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti