Avantouinti kannattaa aloittaa oikein ja välttää vaaranpaikat – Kylmäuinti auttaa nivelreumaa ja fibromyalgiaa sairastavia
Avantouinti on tämän talven trendilaji, ja kylmän terveysvaikutuksia ylistetään. Uskaltaako talviuinnin aloittaa vielä keskitalvella? Miten silloin pitää varautua?
Kylmässä vedessä uinnin on todettu heikentävän tulehduksia kehossa. Siksi kylmäuinti auttaa esimerkiksi nivelreumaa ja fibromyalgiaa sairastavia.
Avantouinti on hyvä aloittaa harkiten, poimi tästä asiantuntijan vinkit.
Yleensä talviuintiin totutellaan jo alkusyksystä, kun vedet alkavat viiletä ja keho saa tottua kylmyyteen pikkuhiljaa. Talviuinnin voi aloittaa turvallisesti myös keskitalvella, kunhan muistaa muutamat varovaisuusseikat.
1. Miten avantouintiin totutellaan keskitalvella?
Kun uinnin aloittaa talvella, kannattaa ensimmäisillä kerroilla mennä veteen kokeneen talviuimarin kanssa. Alkuun vain kastautuu kylmässä ja pidentää vedessä oloaikaa vasta seuraavilla kerroilla.
Yksin ei kannata mennä, sillä nopea ihon jäähtyminen vedessä voi laukaista kylmäšokin, jonka seurauksena alussa pidättää hetken hengitystä, mitä seuraa tihentynyt liikahengitys.
Samalla voi tulla kylmäkipukohtaus ennen kuin elimistö rauhoittuu.
Kun muistaa, että näin voi käydä ja hengittelee vain rauhallisesti eikä panikoi, se menee ohi. Elimistö tottuu kylmään viikossa kahdessa.
Ensikertalaisen kannattaa mennä veteen varovaisesti, portaista kiinni pitäen. Neopreenitossut ja -käsineet tuovat mukavuutta, kun jalat ja kädet eivät jäädy. Pipo kannattaa pitää päässä.
2. Mistä kylmäšokki johtuu ja mitä silloin tapahtuu?
Se on refleksi, jonka ihon ja kehon ääreisosien nopea jäähtyminen laukaisee etenkin kylmässä vedessä.
Kylmäšokin aikainen hengityksen pidättäminen ja sitä seuraavaa tiheä hengitys voivat saada ihmisen haukkomaan henkeä ja vetämään vahingossa vettä keuhkoihinsa. Šokki kestää muutamista sekunneista 30 sekuntiin.
Se syntyy, kun kylmässä iholta kulkee viesti aivojen lämmönsäätelykeskukseen, joka antaa keholle viestin sulkea pintaverisuonet nopeasti ja aktivoida hormonitoiminta. Kylmässä sydämen syke kiihtyy ja verenpaine nousee.
Tilanne rauhoittuu viimeistään, kun kylmää aistivat aistinsolut ihossa ja kehon ääreis- osissa tottuvat.
Ihon jäähtyminen aiheuttaa myös kylmäkipua. Kylmäkipu laimenee, kun talviuintia harrastaa säännöllisesti pidempään ja keho tottuu. Silloin kylmä ei olekaan sille enää viesti vaarasta, ja kipukynnys nousee. Myöskään pintaverisuonet eivät silloin supistu enää niin voimakkaasti kuin kylmään tottumattomalla eikä hormoneja erity niin paljon kuin alussa.
3. Sydänpotilaita varoitetaan menemästä avantoon. Onko se joskus turhaa varovaisuutta?
Ei se ole turhaa. Kylmässä vedessä verenpaine nousee voimakkaasti kun verisuonet supistuvat äkillisesti.
Ainakin sydänsairaan kannattaa keskustella lääkärinsä kanssa talviuinnin mahdollisuudesta omalla kohdallaan ja noudattaa varovaisuutta.
Päätä ei kannata kastaa veteen. Veden alla hengitystä automaattisesti pidätetään. Se aktivoi parasympaattista hermostoa, jolloin syke hidastuu. Samaan aikaan kylmä vesi aktivoi autonomista hermostoa, jolloin sydämen syke nousee. Näin aivot saavat yhtä aikaa vastakkaiset viestit. Se voi aiheuttaa rytmihäiriöitä, mikä rasittaa sydäntä.
4. Talviuinnin terveellisyydestä puhutaan nyt paljon. Mitä vaaroja siinä on?
Sydän- ja verisuonitauteja sekä hengitystiesairauksia sairastaville, kuten astmaatikoille, talviuinti voi olla vaarallista.
Keholle olisi parempi, että kylmään veteen ei mentäisi suoraan saunasta. Se on raju lämpötilanvaihtelu ja rasittaa sydäntä.
Lisäksi jos kuka hyvänsä on liian kauan kylmässä vedessä, keho voi jäähtyä alilämpöiseksi, eli alle 35 asteen. Kun elimistö jäähtyy liikaa, alkaa tulla tajunnan tason muutoksia ja toimintakyky heikkenee niin, että ei välttämättä enää pääse omin jaloin vedestä.
5. Onko avantouinti haitallista, jos on stressaantunut?
Tietääkseni ei. Moni käy uimassa rauhoittumassa. Vaikka monien hormonien erittyminen voimistuu kylmäaltistuksen alussa, niiden stressaava vaikutus menee ohi, kun kylmään on tottunut. Endorfiinien erittyminen koetaan mielihyvää lisäävänä.
Monet työssään stressaantuneet kokevat tämän niin, että stressi helpottuu avannossa. Siksi moni kertoo myös nukkuvansa tavallista paremmin talviuinnin ansiosta.
6. Onko vaarallista, jos avantouinnin jälkeen huimaa?
Huimaus voi johtua siitä, että verenpaine muuttuu äkillisesti. Siksi talviuintia ei saisi harrastaa yksin.
Ensimmäisillä kerroilla voi muutenkin jännittää niin paljon, että aivojen verensaanti heikkenee. Siksi varsinkin aloittelijan kannattaa mennä veteen rauhallisesti, omaa oloa kuunnellen.
Jos huimaus toistuu, kannattaa avantouinti jättää.
7. Kuinka kauan pitää olla kylmässä vedessä, että saa terveyshyötyjä?
Kokemus vaihtelee yksilöllisesti, koska kylmä vaikuttaa eri tavoin eri kokoisiin ihmisiin. Lisäksi kehon koostumus vaikuttaa.
Pieni ja hoikka ihminen jäähtyy nopeammin kuin isokokoinen, jolla on paljon rasvakerrosta.
Tärkeintä on, että kylmäaltistus on säännöllistä, 3–4 kertaa viikossa toistuvaa. Jos ei käy avannossa vähään aikaan, kylmään sopeutuminen pitää aloittaa alusta.
8. Mitä terveyshyötyjä avantouinti tarjoaa?
Kylmässä vedessä uinnin on todettu heikentävän tulehduksia kehossa. Siksi talviuinti auttaa esimerkiksi nivelreumaa ja fibromyalgiaa sairastavia.
Samalla kehossa erittyy endorfiineja, eli mielihyvähormoneja. Sehän ihmisiä talviuinnissa koukuttaakin, sekä tietysti itsensä voittaminen.
On viitteitä, että talviuinti karaisisi. Voi olla, että se voimistaa elimistön immuunijärjestelmää. Se selittäisi kokemuksen, jonka mukaan talviuimarit eivät sairastu flunssaan kovin helposti. Toisaalta tähän voivat vaikuttaa myös parantuneet yöunet, vireystilan kohoaminen ja kunnosta huolehtiminen.
9. Jos ei tohdi mennä avantoon, ajaako kylmä suihku saman asian?
Suihkun vaikutus ei ole niin voimakas kuin veteen upottautumisen, eihän putkistosta edes tule niin kylmää vettä kuin avannossa voi olla. Toisaalta ei se ole merkityksetön.
Hollantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin ihmisiä, jotka suihkuttelivat kylmällä vedellä päivittäin kolme kuukautta. Siinä itseilmoitettujen sairauspoissaolojen määrä väheni verrattuna verrokkiryhmään.
On myös kehitetty sumusuihkua. Siinä suihku tulee pieninä pisaroina ja se tuntuu tavallista suihkua hellemmältä. Sekin voi karaista kehoa.
Kylmälle karaistuminen voi nostaa vastustuskykyä.
10. Voiko kylmänarkuus kertoa jostain ominaisuudesta, jonka vuoksi avantouinti kannattaa jättää väliin?
Kehon sopeutuminen kylmään on yksilöllistä, jopa perinnöllistä. Toisille avantouinti on helpompaa kuin toisille. Jos henkilöllä on valkosormisuutta, sen kohtausvaara kasvaa kylmässä, ja siksi on vain luonnollista, että kylmä vesi ei houkuta.
Asiantuntijana vanhempi tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitos.