Onko hoitotahto melkein kuin eutanasia?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Marjo Tynkkynen / OM-arkisto
Oletko jo tehnyt hoitotahdon? Elämän loppuvaihetta koskevat toiveet on viisasta kirjoittaa ylös hyvissä ajoin.

Mitä tarkoittaa hoitotahto?

Hoitotahto on elämän loppuvaiheen hoitoa koskeva ohje tai tahdonilmaisu. Se laaditaan sellaisten tilanteiden varalta, joissa ihminen ei itse pysty osallistumaan omaa hoitoaan koskeviin ratkaisuihin. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden tai vanhuudenheikkouden vuoksi.

 

Mihin tarkoitukseen sitä käytetään?

Hoitotahdon tarkoituksena on varmistaa, että ihmisen omat toiveet otetaan huo-mioon hoidossa myös silloin, kun hän ei itse pysty niitä ilmaisemaan.

Hoitotahdon tavoite on myös vähentää omaisten taakkaa. Esimerkiksi elvytyksestä, antibiootti- tai nestehoidoista tai tehohoidosta tehtävät päätökset voivat tuntua omaisista hyvin raskailta.

Samalla hoitotahto helpottaa lääkäreiden työtä. Päätöksenteko on helpompaa, kun on tiedossa, mitä potilas itse tässä tilanteessa toivoo.

Miten hoitotahto tehdään?

Hoitotahto on mahdollista tehdä sekä kirjallisesti että suullisesti. Yleensä käytetään kirjallista muotoa. Sen voi halutessaan laatia itse, mutta on olemassa myös valmiita kaavakkeita. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja Muistiliitolla on omat kaavakkeensa.

Hoitotahtoon lisätään allekirjoitus sekä päiväys. Periaatteessa hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta on suositeltavaa käyttää kahta todistajaa, jotka eivät kuulu perheeseen tai lähisukuun.

 

Mitä hoitotahtoon kirjataan?

Hoitotahdon sisältö on vapaasti valittavissa. Tyypillisesti ilmaistaan omat toiveet esimerkiksi tehohoidosta sekä sellaisista hoitomuodoista, jotka ylläpitävät elintoimintoja keinotekoisesti. Halutessaan voi kieltäytyä tietyistä toimenpiteistä.

Hoitotahdossa voi nimetä henkilön, jonka valtuuttaa tekemään hoitoa koskevia päätöksiä, sekä ilmoittaa, kenelle sallii annettavan itseään koskevia tietoja.

Halutessaan voi myös ilmaista oman kantansa lääketieteellisiin tutkimuksiin osallistumisesta.

Hoitotahdossa voi esittää kivun hoitoon liittyviä toiveita, voi esimerkiksi kertoa, että toivoo hyvää kipulääkitystä. Voi myös toivoa nesteytyksestä pidättäytymistä siitä huolimatta, että se saattaa lyhentää elämää.

 

Onko se kuin eutanasia?

Eutanasia-sanan todellinen merkitys saattaa olla hämärtynyt. Luonnollinen kuolema kohtaa lopulta jokaisen, eikä sen salliminen ole sama asia kuin eutanasia. Eutanasian tavoite ja tarkoitus on päättää toisen ihmisen elämä. Siihen tarvitaan ihmisen oma pyyntö, ja sen toteuttaa joku muu kuin potilas itse.

Kun lääkäri tarkastelee potilaan kokonaistilannetta ja toteaa, että ihminen ei hyödy vaikkapa nesteytyksestä vaan se voi jopa lisätä tämän kärsimystä, kyseessä ei ole eutanasia, vaan hoitopäätös. Jos lääkäri päättää esimerkiksi pidättäytyä kuolevan potilaan nesteytyksestä, hänen tavoitteensa on säästää potilasta ylimääräisiltä kärsimyksiltä väistämättömän kuoleman edessä, ei päättää hänen elämäänsä.

Sama koskee myös kivunlievitystä: niin kauan, kun tavoitteena on potilaan kivun hoitaminen, lääkehoidolla ei ole mitään tekemistä eutanasian kanssa.

Hoitotahdossa voi kieltäytyä tietyistä toimenpiteistä, kuten suonensisäisestä ravitsemuksesta, nesteytyksestä tai esimerkiksi antibiootin aloittamisesta keuhkokuumeeseen. Tällaisesta hoidosta kieltäytyminen voi käytännössä lyhentää elämää. Silloin kyse on luonnollisen kuoleman sallimisesta, ei eutanasiasta.

 

Mihin hoitotahdolla ei voi vaikuttaa?

Hoitotahto ei tietenkään kumoa lakeja ja asetuksia. Ihminen ei myöskään voi vaatia lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.

Ei ole kyse siitä, että hoitotahdon avulla saisi parempaa tai laadukkaampaa hoitoa. Ihmisellä on oikeus saada näyttöön perustuvaa ja standardisoitua hoitoa, olipa hoitotahtoa tai ei. Sen tehtävä on ainoastaan antaa apua päätöksentekoon niissä tilanteissa, kun potilas ei pysty ilmaisemaan tahtoaan.

Hoitotahto tulee voimaan vasta silloin, kun potilas ei enää itse pysty tekemään omaa hoitoaan koskevia päätöksiä.

Hoitotahto koskee vain tilanteita, joissa toimenpiteillä pystytään ainoastaan pidentämään kärsimyksiä. Sitä ei sovelleta tilanteissa, joissa joutuu tajuttomana sairaalaan äkillisen sairauden tai tapaturman vuoksi. Kun toipuminen on mahdollista, hoitotahtoa ei tietenkään oteta käytäntöön.

 

Mitä voi pyytää?

Esimerkiksi Muistiliiton hoitotahtokaavakkeessa on melko laajasti tilaa kertoa omista toiveistaan, jotka liittyvät loppuelämän hoitoon ja hoivaan. Toiveet voivat liittyä vaikkapa elämänarvoihin, kuten suhteeseen uskontoon tai juhlapyhiin.

Jotkut esittävät yksityisyyden suojaa tai hoitopaikan valintaa sekä perushoitoa koskevia toiveita: Haluaako olla mieluummin kotona vai jossakin terveydenhuollon toimintayksikössä, mistä ruoista pitää tai nukkuuko mielellään aamulla pitkään.

Vakavasti sairaana tai hyvin iäkkäänä asioiden merkitykset muuttuvat. Voi olla, ettei ihminen ehkä kaipaakaan kasslerpihviä ja erilaisia virikkeitä kuten voimiensa päivinä, vaan esimerkiksi hiljaisuutta, yksityisyyttä ja mahdollisuutta riittävään lepoon.

Itse olen tehnyt vasta hoitotahdon suppean version. Elämän varrella moni asia muuttuu, ja kovin varhaisessa vaiheessa ei voi varmuudella tietää, mitkä asiat lopulta ovat elämän loppuvaiheessa kaikkein merkityksellisimpiä. Hoitotahto tuleekin päivittää vähintään kymmenen vuoden välein.

 

Kenelle hoitotahdosta kerrotaan?

On tärkeää, että lähimmät ihmiset tietävät hoitotahdosta. Siitä keskusteleminen antaa heille mahdollisuuden prosessoida sen merkitystä ja sisältöä.

Lisäksi hoitotahto kannattaa tulostaa ja toimittaa hoitavaan yksikköön, kuten terveyskeskukseen, jossa se liitetään sairauskertomukseen. Hoitotahdosta on syytä kertoa hoitavalle lääkärille tai sairaanhoitajalle.

Hoitotahdon voi tallentaa myös Kanta-palvelun kansalaisille suunnattuun Omakantaan. Siellä jokainen voi itse ylläpitää hoitotahtonsa ajanmukaisena. Tiedot eivät vielä tällä hetkellä välity sieltä terveydenhuoltoon. Siksi hoitotahto on itse vietävä eteenpäin.

 

Sitooko hoitotahto hoitavaa lääkäriä juridisesti?

Hoitotahdon taustalla on laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Siinä ilmaistu kieltäytyminen aktiivisesta hoidosta on lääkäriä ja muuta terveydenhuollon ammattihenkilöä sitova, ja muilta osin hoitoon osallistuvien on mahdollisuuksien mukaan noudatettava hoitotahtoa.

Valintatilanteissa hoitavan lääkärin tulisi tehdä hoitopäätökset potilaan itsensä toiveita kunnioittaen siitäkin huolimatta, että esimerkiksi omaiset olisivat hoitolinjauksesta eri mieltä.

 

Milloin hoitotahto kannattaa tehdä?

Jokaisella olisi hyvä olla hoitotahto. Meille on annettu oikeus osallistua omaan hoitoomme ja sen suunnitteluun, ja se kannattaa käyttää.

X