Onko huimaus vaarallista?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Huimaus on yleistä, mutta se on silti otettava vakavasti, sillä toisinaan huimaus on oire jostakin vakavasta.

1. Mitä huimauksella tarkoitetaan ja kuinka yleistä se on?

Huimauksella tarkoitetaan aistimusta, että ihminen itse tai hänen ympäristönsä liikkuu, vaikka liikettä ei todellisuudessa ole.

Huimaus on varsin yleinen oire kaikenikäisillä, sillä noin kolmasosa koko väestöstä kärsii joskus huimauksesta. Kaikista lääkärin vastaanotolle hakeutuvista potilaista noin seitsemällä prosentilla se on pääsyy vastaanotolle hakeutumiseen, ja yli 75-vuotiailla se on yleisin lääkärin vastaanotolle tulemisen syy.

 

2. Mistä huimaus johtuu?

Huimaus voi johtua hyvin monista eri syistä, mutta useimmiten syyt löytyvät sisäkorvasta. Yleisin syy on hyvänlaatuinen asentohuimaus, jota on kaikista huimauspotilaista noin 20 prosentilla. Myös niskaperäiset syyt ovat yleisiä huimauksen aiheuttajia.

Muita huimauksen syitä ovat esimerkiksi verenkiertoon liittyvät seikat, kuten matala verenpaine tai tietyt rytmihäiriöt, jotkin lääkkeet tai ikääntymiseen liittyvä aistin-elinten rappeutuminen. Ménièren tautiin liittyvät usein voimakas kiertohuimaus sekä kuulon heikkeneminen, korvien soiminen ja paineen tunne.

Aivoperäiset syyt aiheuttavat huimausta korkeintaan viidenneksessä tapauksista. Aivoperäisiä syitä ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, migreeni ja MS-tauti.

 

3. Milloin huimauksen takia on syytä hakeutua lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua ripeästi, kun huimaukseen liittyy muita samanaikaisia oireita, kuten kaksoiskuvia, uusia raajojen heikkousoireita tai puhehäiriötä. Nämä lisäoireet voivat viitata aivoperäiseen syyhyn. Myös jos huimaus alkaa äkillisesti ja on niin voimakas, ettei pärjää kotona, on syytä hakeutua lääkäriin.

Mikäli huimaus pitkittyy viikkoja kestäväksi, on tärkeä hakeutua tutkimuksiin. Jos huimaukseen liittyy korvaoireita, kuten kuulon heikkenemistä, korvien voimakasta soimista, huminaa tai paineen tunnetta, on hyvä hakeutua lääkäriin sisäkorvaperäisten syiden poissulkemiseksi.

 

4. Miten huimaus diagnosoidaan?

Lääkäri pyytää yleensä potilasta ensimmäiseksi kuvailemaan oireita: huimauksen alkutilannetta, kestoa ja sitä, tuntuuko huimaus kaatavalta, keinuttavalta vai liittyykö siihen kiertävä olo. Myös mahdolliset perus- ja liitännäissairaudet vaikuttavat diagnoosiin.

Vastaanotolla lääkärin tekemän tutkimuksen lisäksi voidaan tehdä tarkentavia lisätutkimuksia sen mukaan, mitä epäillään. Hyvänlaatuinen asentohuimaus voidaan yleensä diagnosoida pelkillä esitiedoilla ja lääkärin tekemällä kallistustestillä. Tarvittaessa potilas määrätään lisätutkimuksiin esimerkiksi korvalääkärille, sydänlääkärille tai neurologille.

 

5. Voiko huimausta hoitaa lääkkeillä?

Huimauksen hoito riippuu sen aiheuttajasta eli ensimmäiseksi on selvitettävä, mistä oireet johtuvat. Varsin yleiseen hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen tehoaa usein asentohoito. Se tarkoittaa käsittelyä, jossa pään ja vartalon liikuttelu tietyllä tavalla saattaa jopa kertaheitolla korjata huimauksen. Varsinaista lääkitystä huimaukseen ei ole. Tosin jos huimaus johtuu vaikkapa migreenistä tai matalasta verenpaineesta, voidaan näitä sairauksia hoitaa lääkkein, jolloin huimauskin yleensä helpottaa.

 

6. Lisääntyykö huimaus ikääntyessä?

Huimaus on kaikenikäisten vaiva, mutta iän myötä se yleistyy. Ikäihmisillä on usein monta huimauksen aiheuttajaa samaan aikaan. Tyypillistä on, että potilaalla on esimerkiksi niskajännitystä tai -kulumaa, matala verenpaine, sisäkorvarappeumaa sekä huimausta aiheuttavia lääkityksiä. Tällöin tietysti kaikkia aiheuttajia pitää hoitaa. Nuorilla yleinen huimauksen aiheuttaja voi olla niskajännitys tai migreeni. Myös paniikkihäiriö voi oireilla huimauksena.

 

7. Onko huimaus vaarallista?

Yleisimmät huimauksen aiheuttajat kuten sisäkorvaperäiset ja niskaperäiset syyt eivät ole vaarallisia. Silloin kun huimauksen taustalla on jokin aivoperäinen syy, kuten aivoverenkiertohäiriö tai vakava rytmihäiriö, tilanne voi pahimmillaan olla henkeä uhkaava. Tämä on kuitenkin harvinaista, sillä aivoperäisiä huimauksen syitä on korkeintaan viidennes kaikista huimauksista ja niistäkin vain pieni osa suoranaisesti uhkaa henkeä. Kova huimaus voi luonnollisesti altistaa kaatumiselle, minkä seurauksena voi saada vammoja.

 

8. Voiko huimaus aiheuttaa pyörtyilyä?

Huimaus voi joskus harvoin johtaa pyörtymiseen eli tajunnan menetykseen. Tällainen tilanne voi olla, jos huimauksen syynä on esimerkiksi rytmihäiriö tai aivoverenkiertohäiriö. Tavallisimmat huimauksen aiheuttajat eivät aiheuta pyörtymistä.

 

9. Kun herään aamuisin ja nousen sängystä ylös, silmissäni pimenee. Mikä minua vaivaa? Kuinka huolissani minun pitäisi olla?

Tilanne viittaa ortostaattiseen huimaukseen, eli verenpaineen laskuun pystyasennossa, mikä aiheuttaa huimausta. Vaiva ei ole vaarallinen. Ortostaattinen huimaus on varsin yleistä ikäihmisillä ja myös jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa sitä.

Tilannetta voi helpottaa, kun istuu hetken sängyn laidalla ennen kuin nousee pystyyn, koska verenpaine normalisoituu melko nopeasti.

Jos huimaus tulee esille myös muissa asennon muutoksissa, kuten esimerkiksi sängyssä kylkeä käännettäessä, voi kyse olla hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta, joka on yleisin huimauksen muoto. Se ilmenee ja pahenee usein juuri pään asennon muuttuessa.

Taustalla on sisäkorvan kaarikäytävän toimintahäiriö, ja tätä voidaan yleensä hoitaa menestyksellisesti asentohoidoilla. Tämäkään ei ole vaarallista.

 

10. Olin juhlissa, jossa oli paljon vieraita ihmisiä. Yhtäkkiä ihmisjoukon keskellä minua alkoi huimata ja tuntui kuin happi olisi loppunut. Sydän tykytti sataa. Mikä minua vaivaa?

Psyykkiset syyt, kuten pelkotilat tai paniikkihäiriö voivat myös aiheuttaa huimausta.

Paniikkihäiriössä usein esiintyviä oireita ovat muun muassa sydämen tykytys, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tunne, huimaus, pyörtymisen tunne, raajojen puutumiset ja paha olo.

Paniikkikohtaukselle on ominaista, että se voi esiintyä julkisella paikalla tai ihmisjoukon keskellä. Edellä mainitun kuvauksen perusteella kyse on todennäköisimmin paniikkikohtauksesta.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, LT, Krista Nuotio HUS Neurologian klinikka / Peijaksen sairaala.

X